Yleistä keskustelua musiikista ›

Kun en ole originelli, lainaan muualta. Tämä allaoleva kirjoitus osui silmiini NYT-liitteestä Lainasanat-osiosta. Ainakin minun niskavillani kihartuvat tuollaista lukiessa. Vaan jos lehden nimi on Fakta, niin tottahan tuo lie..
 
"Samoin kuin tietyt elintarvikkeet ovat jopa terveydelle vaarallisia, musiikissakin on henkisiä kykyjä tuhoavia energioita. Erityisen ravintoköyhää on pitkälle prosessoitu pop- ja diskomusiikki. Osa siitä on jopa lamaannuttavaa ja henkisiä kykyjä heikentävää."
Sellisti Seppo Kimanen Faktassa marraskuussa 2003.
 
Toivottavasti kyseinen herra ei ole mikään auktoriteetti, en tunne miestä. Joku ottaa vielä tosissaan.

Tuossa joku aika sitten olin tilanteessa jossa oli vain alistuttava kuuntelemaan soittolistaradiota. Heti tuli paljon tyhmempi olo, joten tottahan tuon on oltava.
 
Sellistillä on ilmeisesti palava halu lyödä oma työvälineensä päreiksi, johtuen siitä että hänen mielestään musiikki josta hän ei pidä on aina huonoa. Itseasiassa minäkin tunnen tuollaisia ihmisiä, mutta tunnen myös sellaisia joiden mielestä kaikki listamusiikki on hyvää koska on suosittua (tai päinvastoin, ota heistä aina selvää).

Kannattaa myös tutustua vastaavanlaisia ajatuksia viljelleen (taisi olla pianisti) Ralf Gothonin kirjoituksiin...

Erityisen ravintoköyhää on pitkälle prosessoitu pop- ja diskomusiikki. Osa siitä on jopa lamaannuttavaa ja henkisiä kykyjä heikentävää."

 
Tuohan on täyttä totta. Väitättekö että uusimpien hittien videoiden tiiraaminen MTV:ltä ei tylsistyttäisi ihmistä? Miettikää mitä piisejä sieltä tulee!

Tuohan on täyttä totta. Väitättekö että uusimpien hittien videoiden tiiraaminen MTV:ltä ei tylsistyttäisi ihmistä? Miettikää mitä piisejä sieltä tulee!
 
Kimanen on täysin oikeassa - tasapaksu "tuubamusiikki" (en tarkoita vaskisoitinta) on melodisesti, harmonisesti, rytmisesti ja dynaamisesti köyhää - ko. musiikki ei synnytä voimakkaita musiikillisia emootiota tai fysiologisia vasteita. Monien oppimisteorioiden perusteella voi todeta, että ko. musiikin kuuntelun seurauksena aivojen kognitiivisella ja emotionaalisella puolella vahvistuvat toistuvasti samat synapsit ja ehkäisevät siten vähitellen uusien impulssiratojen ja muistijälkien syntyä. Inaktiivit aivo-osat jäävät siis käyttämättömiksi ja surkastuvat vähitellen. Seurauksena on patologisia muutoksia, jotka voidaan havaita aivorakenteen palautumattomina epämuodostumina. Kimasen arvostelemaa musiikkia vaarallisempaa aivoille on vain syöpä. Etenkin kolmen soinnun rock´n rollin ja listapopin haitalliset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kouluikäiseen ja hieman vanhempaan nuorisoon, jonka keskushermoston kehitys on vielä kesken. Mielestäni esimerkiksi opetusministeriön tulisi yhdessä musiikitenkijöiden etujärjestöjen kanssa ryhtyä valmistelemaan toimenpiteitä, joilla maamme nuorisoa uhkaavaa haitallista musiikkia voitaisiin säädellä.

Vaikka Kimasen kommentti onkin aika karu, niin Leikari sitä tuossa jo kivasti analysoikin. Varauksella olen kyllä samaa mieltä.
 
Ainiin. Ja muistaakseni Kimanen on Sibelius-Akatemian sellonsoiton professori. En oo ihan saletti, enkä jaksa tarkistaakaan ;D Ihan eturivin ukko se Suomessa alallaan on. Ja varmasti nauttii arvostusta myös maailmalla.

Meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun kun tuonkin Hesarista luin.

Joo-o..vähän samaa fiilistä kuin noissa muissakin elitistisissä kannanotoissa. Jos ei ymmärretä jotain, pitää se haukkua. Ilmeisesti Kimanen tuntee itsensä oikein hyväksi ihmiseksi, kun voi kuunnella parempaa musaa.

Kyllä mä ainakin uskon että tossa saattaa olla perää. Koska jos kuuntelee yksinkertaista musiikkia aivot eivät pääse vastaanottamaan ärsykkeitä kovinkaan laajasta skaalasta.

Noista Nyt-liitteen lainasanaosioista nyt ei kannata liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä vetää. Usein nuo jutut on voitu repäistä jonkun haastattelun "sivulauseesta". Eli ei voi tietää, mitä se sanoja on tarkoittanut, ellei ole lukenut sitä koko alkuperäistä haastattelua. Eikä sittenkään välttämättä: Kuinkahan tosissaan tuokin on heitetty?
 
Olen kyllä ihan varma, että huippumusikaalinen ihminen, joka vielä ammatikseen soittaa klassista musiikkia, tylsistyy tai raivostuu kuunnellessaan suuremmissa määrin hittiradioita. Samat biisit, samat sointukulut, samat artistit, samat Asikaiset...

Olen kyllä ihan varma, että huippumusikaalinen ihminen, joka vielä ammatikseen soittaa klassista musiikkia, tylsistyy tai raivostuu kuunnellessaan suuremmissa määrin hittiradioita. Samat biisit, samat sointukulut, samat artistit, samat Asikaiset...
 
Ei tarvitse olla edes mikään ihmelapsi, niin ahdistuu, jos joutuu kuuntelemaan radiota. Musiikinharrastajan on vaikeaa olla kuuntelematta musiikkia; varmaankin sen takia ihmiset yleensä sietävät Radio Novaa tms, koska he osaavat lasettaa mössön toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. "Kivaa taustamusaa!".

Kyllä mä ainakin uskon että tossa saattaa olla perää. Koska jos kuuntelee yksinkertaista musiikkia aivot eivät pääse vastaanottamaan ärsykkeitä kovinkaan laajasta skaalasta.
Ihan noin vain huomauttaen sulkematta pois oivalluksesi mahdollista todenmukaisuutta, ärsykkeitä aivoihin tulee paljon muualtakin kuin musiikista. Tai ainakin pitäisi tulla jos kaikki on kohdallaan.

Ihan noin vain huomauttaen sulkematta pois oivalluksesi mahdollista todenmukaisuutta, ärsykkeitä aivoihin tulee paljon muualtakin kuin musiikista. Tai ainakin pitäisi tulla jos kaikki on kohdallaan.
 
Tuleehan niitä ärsykkeitä perseestäkin jos kärpänen siellä istuskelee mutta puhuinkin nyt vaan tästä musiikillisesta osaalueesta.

Kyllä mä ainakin uskon että tossa saattaa olla perää. Koska jos kuuntelee yksinkertaista musiikkia aivot eivät pääse vastaanottamaan ärsykkeitä kovinkaan laajasta skaalasta.
 
Varmaan on totta, koska minäkin kuuntelin -70 ja -80 lukujen taitteessa tuollaista musiikkia kerran, eikä vieläkään ajatus kulje ei sitten yhtään.
 

 

 

 
(huumor)

Varmaan on totta, koska minäkin kuuntelin -70 ja -80 lukujen taitteessa tuollaista musiikkia kerran, eikä vieläkään ajatus kulje ei sitten yhtään.
 
No siinähän on sitte ihan selevät todisteet :)

Sivistymättömät! Seppo Kimanen on Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen taiteellinen johtaja ja arvostetuimpia sellistejä Suomessa. Vakavan klassisen musiikin älykköjä.
 
Populaarimusiikki= meteli

Sivistymättömät! Seppo Kimanen on Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen taiteellinen johtaja ja arvostetuimpia sellistejä Suomessa. Vakavan klassisen musiikin älykköjä.
 
Tai ehkä vain suuri humoristi...

Tai ehkä vain suuri humoristi...
 
No jaa. Pianistineromme Gothonikin lopetti julkiset esiintymiset joku aika sitten vastalauseena joka paikasta tursuavalle "metelille". Jossain keskustelu ohjelmassa hän täsmensi, että ei suinkaan kaikki populäärimusiikki ole tätä meteliä niinkuin aluksi tulkittiin, vaan nimen omaan kertakäyttöiseksi kulutustavaraksi luokiteltu.
 
Usein näiden klasaripuolen ammattilaisten kanssa keskutellessa huomaa, että heitä vituttaa aivan samalla tavalla tämä listaschaise kuin ketä tahansa rokkaria. Usein vain kommentti lauotaan niin suurella temepramentillä, että se tuntuu turhan jyrkältä.
 
Jos rockmuusikko sanoo, että "listamusa on paskaa", hymistellään hyväksyvästi. Jos taas huippupianisti sanoo "pop on paskaa", aletaan päivittelemään kuinka kamalan ahdasmielinen yksilö tuokin on, vaikka kyse on samasta asiasta.

Ainiin. Ja muistaakseni Kimanen on Sibelius-Akatemian sellonsoiton professori.
 
Ja (entinen?) Kuhmon kamarimusiikkifestarien vetäjä. Ja soittanut 70-luvun lopussa M.A. Nummisen levytyksellä "Route 66", jossa alkuperäinen melodia oli korvattu Beethovenin 9. sinfonian finaaliosan teemalla. (Se levytys pitäisi saada taas käsiinsä.)
 
Jotakuinkin mistä tahansa musiikkityylistä pystyy antamaan samanlaisen arvion aivan yhtä perustellusti keräämällä esimerkeiksi kasan mahdollisimman heikkotasoisia teoksia. Se, että nimenomaan klassisen musiikin edustajat harrastavat moista huomattavan runsaasti, pistää vahvasti epäilemään, josko klassinen musiikki rappeuttaa aivoja, tai sitten josko tyylilajin harrastajat pohjimmiltaan ovat niin epävarmoja musiikkinsa laadusta, että on pakko nostaa itsetuntoa tölvimällä muita.
 
.

No jaa. Pianistineromme Gothonikin lopetti julkiset esiintymiset joku aika sitten vastalauseena joka paikasta tursuavalle "metelille". Jossain keskustelu ohjelmassa hän täsmensi, että ei suinkaan kaikki populäärimusiikki ole tätä meteliä niinkuin aluksi tulkittiin, vaan nimen omaan kertakäyttöiseksi kulutustavaraksi luokiteltu.
 
Mutta Einojuhani Rautavaara pistikin vielä paremmaksi ja sanoi eräässä lehdessä, että edes the Beatles ei ansaitse minkäänlaista kunnioitusta noin musiikkina. Sellainen mielipide itse asiassa jo herättää pelonsekaista kunnioitusta lausujaa kohtaan, kuinka jollakulla voikin olla noin järkähtämätön omanarvontunto?