Koskettimet ›

Tuossa muuten yks lepalinkki, mulle uusi, monelle ehä tuttu:
 
http://www.theatreorgans.com/hammond/faq/mystery/mystery.html

Yksinkertainen kysymys mutta täällä siihen varmasti osataan vastata. Minkälaista öljyä Hammond ja Leslie kaipaavat? Alkaa olla öljyämisen aika?
Vehkeinä siis L-100 ja Lepa760.
 
Pieniä öljyämisohjeita saa myös toki jakaa tai vapaaehtoisia öljyäjiäkin saa ilmoittautua!

Yksinkertainen kysymys mutta täällä siihen varmasti osataan vastata. Minkälaista öljyä Hammond ja Leslie kaipaavat? Alkaa olla öljyämisen aika?
Vehkeinä siis L-100 ja Lepa760.
 
Pieniä öljyämisohjeita saa myös toki jakaa tai vapaaehtoisia öljyäjiäkin saa ilmoittautua!
 
Hammond-öljyä, osta tuommonen niin riittää loppuelämäksi :)
 
http://www.goffprof.com/images/products/39/39_1_big.jpg

Itse olen öljynnyt ihan ompelukoneöljyllä menestyksekkäästi. CRC:t sun muut eivät ole vaihtoehto.

Lepan öljyämisohjeet löytyy tuolta http://www.davenportsmusik.se/

Itse olen öljynnyt ihan ompelukoneöljyllä menestyksekkäästi. CRC:t sun muut eivät ole vaihtoehto.
 
Joo, taitaa olla vaikeampi löytää "väärää" öljyä nykyään. CRC tai WD-40 tosin on loistava jumittuneisiin kohteisiin, tehdas jopa suositteli! Sen jälkeen täytyy vain muistaa taas öljytä. Aika toimiva nyrkkisääntö on genis abt. kerran kahdessa vuodessa, skanneri/moottori kerran kolmessa.

Jos ompelukoneöljyllä voidellaan, niin sen olisi tärkeä täyttää kaksi ehtoa, eli pullon kyljessä tulisi lukea:
 
" Free from resin and acids ".
 
Resiini tarkoittaa tässä parafiinia ja muita hartseja, huonolaatuinen öljy voi olla myös happoista. Hapot syövyttävät pronssilaakereita ja parafiini tukkii puuvillalankojen kuidut, jotka toimivat johtimina kuljettaen öljyn kaatokupeista voitelukohteeseen. Em. varauksin taitaa öljy ollakin sitten hyvin vastaavaa kuin Hammondin oma tavara.
 
Lepan voitelussa chorusmoottorien pronssilaakereiden laakeripesät on varustettu tipparei'illä, joten niiden voitelu on suhkoht helppo. Päämoottorien voitelu vaatii enemmän soveltamista, kun öljytippa on kurotettava muilla konstein ylä- ja alapään laakereiden seutuun, eikö totta ? Itse olen löytänyt pitkän ja kapean muovipipetin, jolla homma onnistuu auttavasti asetelmaa purkamatta.
 
Sitten piti muistaa vielä tippa yläroottorin tyvessä olevaan reikään " Drop oil here " ja alaroottorin kuulalaakereihin unohtamatta yläroottorin hihnan kiristäjäurapyörän keskellä olevaa kuulalaakeria.

Jos ompelukoneöljyllä voidellaan, niin sen olisi tärkeä täyttää kaksi ehtoa, eli pullon kyljessä tulisi lukea:
 
" Free from resin and acids ".
 
Resiini tarkoittaa tässä parafiinia ja muita hartseja, huonolaatuinen öljy voi olla myös happoista. Hapot syövyttävät pronssilaakereita ja parafiini tukkii puuvillalankojen kuidut, jotka toimivat johtimina kuljettaen öljyn kaatokupeista voitelukohteeseen. Em. varauksin taitaa öljy ollakin sitten hyvin vastaavaa kuin Hammondin oma tavara.
 
Mulle Hammond on niin "pyhä", että ihan sataprosenttisen varmuuden vuoksi en ikinä käyttäis muuta kun ihka-oikeeta Hammondi-öljyä. Useinhan sanotaan että mitään muuta ei pitäis käyttää (missään nimessä). Ei kai se nyt niin kallista ole.

Aivan totta.

Mulle Hammond on niin "pyhä", että ihan sataprosenttisen varmuuden vuoksi en ikinä käyttäis muuta kun ihka-oikeeta Hammondi-öljyä. Useinhan sanotaan että mitään muuta ei pitäis käyttää (missään nimessä). Ei kai se nyt niin kallista ole.
 
Ei ole todellakaan niin kallista, että saan mielenrauhan sen osalta :)
Ja siitä pullosta riittää, riittää, riittää, riittää, riittää...

Ei ole todellakaan niin kallista, että saan mielenrauhan sen osalta :)
Ja siitä pullosta riittää, riittää, riittää, riittää, riittää...
 
...ja samoilla rahtikuluilla saa vaikkapa Goffilta tilattua samalla niitä lepan hihnoja, pari varaliitintä lepakaapeliin ja muuta suht edullista pienkilkettä jotka täällä puolen maailmaa ovat kiven alla.
 
Viikon vinkkinä se yläpyörittimen hihnankiristimen sirisevä laakeri muuten kannattaa käydä hakemassa ihan jostain paikallisesta laakeriliikkeestä (samasta paikasta löytyy todennäköisesti myös sopivia o-renkaita uudeksi kitkapinnaksi sinne moottoriosastolle). Laakeri on standarditavaraa ja kohtalaisen helppo vaihtaa kotikonsteinkin.

Miksi tilata Goffilta kun tuolta saa nopeammin ja halvemmalla (http://www.davenportsmusik.se/)?

Meni muuten tunti jos toinenkin lukiessa noita Davenportin huoltosivuja. Varsinkin se "hullun lehmän tauti" kyllä nosti vähän kylmiä väreitä. Tauti siis väistämättä iskee ennemmin tai myöhemmin ABC-malleihin, ja siinä tarvitaan sitten asiantuntevaa huoltoa. No, täytynee ruveta panemaan vähän sivuun tulevien aikojen huoltobudjettia varten.
 
Sitten samoilta sivuilta löytyi asiaa generaattorien pienistä mallikohtaisista eroista, jotka olivat jo päässeet unohtumaan omasta päästä, ja saivat nyt virkistystä. Eli A100:n 16' alin oktaavi on edellisen oktaavin toisinto, B-sarjassa 16' alin oktaaavi on todella matalin oktaavi. Eläköön se SUURI ero ..... ;-)

Eli A100:n 16" alin oktaavi on edellisen oktaavin toisinto, B-sarjassa 16" alin oktaaavi on todella matalin oktaavi. Eläköön se SUURI ero ..... ;-)
 
A-100:n tekniikka ei siis olisikaan identtinen B-3:n kanssa?

No niin ne siellä Davenportissa mun mielestä sanoo. Tuli nuorena miehenä kyllä soiteltua jonkinverran A100:la, enkä asiaa silloin noteerannut, jos en innostuksissani paljoa muutakaan.. Nimim. "A100" täällä varmaan vois helposti varmistaa asian, mitenkä se on ? Omakohtainen mielipiteeni kyllä on, että sillä matalimmalla oktaavilla on paljonkin merkitystä, että "mörinäosasto" toimii, ja sitten on näitä urkureita, jotka vetelevät kenraalibassoa vasemmalla kädellä...

Varsinkin se "hullun lehmän tauti" kyllä nosti vähän kylmiä väreitä. Tauti siis väistämättä iskee ennemmin tai myöhemmin ABC-malleihin, ja siinä tarvitaan sitten asiantuntevaa huoltoa. No, täytynee ruveta panemaan vähän sivuun tulevien aikojen huoltobudjettia varten.
 
Totesin kai jossain muussa topicissa tavanneeni -65 A100:sen jossa todella noin 20 yksittäistä kontaktia oli poikki. Siis niin että busbar shifting ei korjannut asiaa! Ilmiö alkaa n. vuodesta -65 toisin kuin D. kotisivuilla mainitaan.
 
Sitten samoilta sivuilta löytyi asiaa generaattorien pienistä mallikohtaisista eroista, jotka olivat jo päässeet unohtumaan omasta päästä, ja saivat nyt virkistystä. Eli A100:n 16" alin oktaavi on edellisen oktaavin toisinto, B-sarjassa 16" alin oktaaavi on todella matalin oktaavi. Eläköön se SUURI ero ..... ;-)
 
Oiskohan nyt joku väärinkäsitys? Ne ovat tasan samanlaisia! Sitäpaitsi kaikissa malleissa se 16" alin oktaavi, geniksen äänet 1-12 saadaan vain jalkiosta. Tehtaalla ei ole ollut erikseen A100 äänigeneraattoreita.

Miten tää nyt pitää tulkita, suora lainaus Davenportista:
 
A-100
Fördelar... känd, klassisk modell. Starka tangenter och knappar. Programmeringsbara förinställningar (18 st). Efterklang (bra i dämpad miljö). Eget ljudsystem, dock utan Leslieljud. Inbyggd rörförstärkare kan driva små förstärkarlösa Lesliekabinett. Scannervibrato; bra till gospelljud.
Nackdelar... krångligt att starta, med startmotor. Lägsta oktaven i 16' drawbar på övre/undremanual saknas; den är repetering av näst lägsta oktaven.
 
Mut jos se onkin B-3:sakin samalla viisii kumminkin. Kun on aina useita äänikertoja päällekkäin soimassa niin ei pistä esille, taitaa olla "Tonecab" oikeammassa..
 
EDIT: Tsekkaus B-3:la , 16' alin oktaavi on edellisen oktaavin toisinto, totean nolona et unohdetaan tää.

Sitten samoilta sivuilta löytyi asiaa generaattorien pienistä mallikohtaisista eroista, jotka olivat jo päässeet unohtumaan omasta päästä, ja saivat nyt virkistystä. Eli A100:n 16' alin oktaavi on edellisen oktaavin toisinto, B-sarjassa 16' alin oktaaavi on todella matalin oktaavi. Eläköön se SUURI ero ..... ;-)
 
Esim. mallissa BC on näin. Muistaakseni kuitenkin jo BV:ssä siirryttiin käyttämään foldbackia?
Myös B-2, C-2, RT-2-uruissa on foldbackaava genis, kuten myös A-100, B-3, C-3, RT-3 -sarjoissa.
 
Lisäys: Oma optimiurkuni olisi varmaan hyvin huollettu BC, johon olisi lisätty skannerivibrato ja perkussio. :)

Esim. mallissa BC on näin. Muistaakseni kuitenkin jo BV:ssä siirryttiin käyttämään foldbackia?
Myös B-2, C-2, RT-2-uruissa on foldbackaava genis, kuten myös A-100, B-3, C-3, RT-3 -sarjoissa.
 
Lisäys: Oma optimiurkuni olisi varmaan hyvin huollettu BC, johon olisi lisätty skannerivibrato ja perkussio. :)
 
Mun BC:ssä tosiaan menee basso "pohjaan asti". Meheväähän se on, mutta kyseessä on niin samperin matalat taajuudet, että ero ei kuitenkaan _ehkä_ ole mitenkään ihan tajuttoman suuri verrattuna beekolmosiin. Painotan sanaa ehkä :)
 
Jep, BC:t on hienoja ku niissä on chorus-generaattorikin mutta ne on oikeesti jo niin samperin vanhoja! Ja monet olleet varmaan just jossain kirkossa vuosikymmeniä aktiivisessa soitossa... Joskus kyselin tuolta hammondfoorumeista, että kumpi ois kovempi, B-2 vai A-100, ja yks vastaus oli, että jos haluaa hyvän ja luotettavan soittopelin, nii hyväkuntoinen A-100, joka on ollut lähinnä olohuonekäytössä, ois hyvä valinta, mutta jos haluaa urun, joka on vähän samanlainen kuin hieno vanha auto, jota pitää huoltaa, nii sitte se B-2 (B:t ovat ilmeisesti huomattavasti useammin rähjäisempiä, koska niitä hankittiin useammin julkisiin tiloihin soittovehkeiksi, toisin kuin A-100:t, jotka nimenomaan olivat kotiurkuja)... B-2 on sentään käsittääkseni 50-luvun vehje, mutta BC:t on sotavuosilta tai jopa ennen sotia... Mut oishan semmonen hyväkuntonen aikamoinen urku! (mun oma ei oo hyväkuntonen eikä ees alkup. kabinetissa).
 
(huom: vertailin nimenomaan aa-satkua ja beekakkosta sen takia, että ne painivat suurinpiirtein samassa hintaluokassa, eli selkeästi halvemmassa ku beekolme. on muuten pirun tyhmää että ihmiset usein selittävät virtuaalikloonihammondeista että "ne on pirun paljon halvempia ku B3!" - joo, mutta vertaisivat niitä klooneja aa-satasten hintoihin hemmetti (on ne kloonit silti halvempia mutta tajusitte varmaan pointin)
 
Huom: käsittääkseni kaikissa BC:ssäkään ei oo sormioitten bassot pohjaan asti meneviä, eli se tuli jo BC:itten aikakaudella se basso-foldback.
 
Vielä yks juttu: miksköhän se basso-foldback ees tuli näihin? Jossain on puhuttu näistä "komplekseista äänipyöristä", jotka tulivat näiden BV-urkujen aikoihin (ja ehkä loppupään BC:ittenkin). Nämä äänipyörät siis olivat bassoäänipyöriä, ja ilmeisesti niissä on yhdistetty samaan useampi äänikerta, ehkä 16' ja 5 1/3' (meniköhän oikein toi jälkimmäinen? :P). Tämä tarkottaa sitä, että viimeisellä oktaavilla ei pysty noita äänikertoja enää erottamaan drawbareilla. Tämähän ei ole jalkiossa ongelma, koska ne ovat kuitenkin saman drawbarin takana, mutta ehkä tämän takia on sitten laitettu sormioihin se foldbacki, että drawbar-asetukset pitäis paikkaansa. Mutta: Ekoissa Hammondeissahan oli 91 äänipyörää. Myöhemmin kompleksisten äänipyörien myötä määrä väheni vähän reiluun 80 äänipyörään. Mutta käsittääkseni beekolmosen speksien mukaan siinä on "91 äänipyörää sis. kompleksiset äänipyörät". Eli mitä ihmettä? Tässä kohtaa tipun kärryiltä. Minkä takia siinä ois täys määrä äänipyöriä mutta silti noita yhdistelmä-äänipyöriä? Voiko beekolmoseen modata pohjaan asti menevät sormiobassot? Okei, kyllä voi, mutta voiko tässä tapauksessa erottaa niitä yhdistettyjä äänikertoja siellä viimeisellä oktaavilla? (veikkaisin siis että 16' ja 5 1/3') Mie en tajuu!
 
...ehkäpä ainakin hammondifoorumeilla osaavat vanhat pierut kertoa tuosta jotain mutta tietääkö täällä kukaan?