Klassinen ›

Juuri tässä on suuri ongelma ihmisten ajattelussa. "Ei ihmistä silti ihan koneeseen voi verrata." Jos rakennetaan täydellisesti ihmisen oppimisprosesseja jäljittelevä kone, mikä sen erottaa ihmisestä? Ei yhtään mikään, vaikka rakennuspalikat olisivat erilaiset.
 
Mikä ongelma? Justhan mä selitin mikä ero mun mielestä on ihmisellä ja koneella. Itsehän sen sanoit: "jäljittelevä". Siis paras, mihin kone pystyy, on ihmisen jäljittely. Se erottaa koneen ihmisestä. Sitä paitsi oon tainnut useammastakin tiedeohjelmasta kuulla lausahduksen, jonka mukaan ihmisaivot ovat niin monimutkainen tietokone, että vastaavaa ei ihminen pysty rakentamaan. Tällä hetkellä ei edes tiedetä, mitä kaikkea ihmisaivoissa tapahtuu. Miten siis edes pystyttäisiin rakentamaan konetta, joka vastaisi täydellisesti ihmisaivojen oppimisprosesseja, saati sitten ylittäisi ne? Tai mitään prosesseja? Vai onko tämä nyt ihan utopistisella tasolla spekulointia..? Jos osattaisiin rakentaa kone joka olisi ihan samanlainen kuin ihminen, niin sitten se olisi ihan samanlainen. Mutta se on täyttä utopiaa, ja sinällään hölmö väittelyn aihe.
 
Edelleenkin olen sitä mieltä, että tunneälystä ei kukaan tiedä hevon paskaakaan, eikä varsinkaan sen liittymisestä soittamiseen.
 
Jos toi kerran on sun oma mielipide eikä mihinkään faktaan perustuva asia, niin jätän sen huomiotta, mutta totean kumminkin että aika monessa tutkimuksessa on todettu musiikin olevan vahvasti yhteydessä nimenomaan ihmisen tunnepuoleen ja jopa alitajuntaan.
 
Jos kerran ihmisellä olisi joku absoluuttisesti toimiva, "inhimilliseksi" tekevä aivolohko (esim. tunneäly), miksi sitten kasvatus ja ympäristötekijät, juuri se ohjelmointi, tekevät ihmisistä täysin eri tavalla samassa tilanteessa käyttäytyviä?Ohjelmointi tekee ihmisistä eri tavalla reagoivia eri tilanteissa, ja musiikkia soitetaan sen kautta miten se on opittu soittamaan.
 
Nyt pitää sitten vaan selventää mitä tarkoitetaan tuolla ohjelmoinnilla ihmisistä puhuttaessa. Sanana se on ihan OK tässä yhteydessä, mutta mä en jättäis siitä pois tunnepuolella tapahtuvia asioita, koska ne ovat osa ihmistä ja ihmisen kehitystä. Totta kai musiikkia soitetaan opitun mukaan tiettyyn pisteeseen asti, mutta tulkinnan kypsyttelyyn vaikuttaa kyllä ihmisen luova puoli ja tunne-elämä. Miten jonkun kappaleen kokee ja miten sen haluaa soittaa. Niin se ainakin pitäisi mennä; jos joku haluaa tulkita kappaleen samalla tavalla kuin opettajansa tai idolinsa, niin sallittua sekin on muttei osoitus kypsästä muusikkoudesta.
 
Ymmärränkö mä nyt oikein, että sä kyseenalaistat ihmisen koko tunne-elämän ja sen vaikutuksen esim. musiikkiin? Mitä sulla on tuon väitteen tueksi?
 
Ohjelmointi on siis vaan paljon pitkäaikaisempi prosessi kuin koneella joka rakennetaan nopeasti. Jos muuttujien ohjelmointiin käytetään yhtä paljon aikaa kuin soittamaan opettelevalla ihmisellä, esim. 3h päivässä 15v ajan, mikä estää konetta esittämästä musiikkia aivan vastaavalla tavalla kuin yhtä kauan soittanut ihminen?
 
Eiköhän niitä eroja ole tuossa jo tullutkin. Ihminen ei ole "ohjelmoinut omia muuttujiaan" eikä edes tunne niitä kaikkia; miten se voisi ohjelmoida koneen kaltaisekseen?
 
Miksi ihminen pitää yrittää väen vängällä nostaa johonkin erikoislaatuiseen asemaan maailman täydellisimpänä olentona?
 
En ole ihan noinkaan väittänyt, mutta ihmisethän tässä koneita tekevät eivätkä koneet ihmisiä. Mun mielestä sä aliarvioit aika rankasti ihmisen aivoja ja niiden monipuolista fyysis-psyykkistä toimintakykyä.
 
Puhuin ihmisen kokonaisvaltaisesta käyttäytymisestä, koko ihmisen toiminnasta, en pelkästään soitosta. Aikas tyhjä taulu ihminenkin on syntyessään.
 
Ihmisellä on kumminkin vielä sellainenkin ominaisuus kuin perintötekijät, geenit, jotka vaikuttavat osaltaan siihen minkälainen yksilö kustakin tulee. Jos kaksi lasta saa täysin identtisen kasvatuksen, mikä sinällään on mahdoton ajatus, tulee heistä silti erilaisia tunne-elämältään ja luonteeltaan. Tämänkin ajatuksen joku asiantuntija on jossain joskus esittänyt.
 
Olen sitä mieltä, että koneesta voidaan tehdä persoonallinen, jos siihen käytetään tarpeeksi aikaa.
 
Persoonallinen - miksei. Mutta ihmisen kaltainen yksilö? Epäilen.
 
Kerro tuohon viimeiseen lauseeseesi viitaten, että mikä sitten tekee toiminnasta "ihmisenkaltaista"?
 
Varmaan tähänkin löytyy jo vastauksia ylempää.
 
Kerro vielä sitten se, että miksi "surullinen" olisi joku musiikin absoluuttinen sisällöllinen ominaisuus?
 
Tätä en kärjistetyssä esimerkissäni ihan näin kirjaimellisesti tarkoittanut, minkä varmasti ymmärsit. Pointti liittyi siihen, mitä jo aiemmin sanoin jäljittelystä. Koneelle ei voi opettaa tunteita, kun ihminenkään ei osaa niitä täydellisesti analysoida. Voidaan opettaa vain alkeellista jäljittelyä.
 
En halua mitätöidä musiikin herättämien tunteiden arvoa, mutta mielestäni niissä ei ole mitään ihmeellisempää kuin siinä että "olet vitun kyrpä jätkä" -lauseen on sovittu tarkoittavan tiettyä asiaa ja sitä yleensä käytetään tilanteessa x - siksi sen ymmärretään sisältävän tietynlaisia tunnelatauksia. Jos sanoisin että "ijdv poajsf pasf asfpojk", ei se merkitsisi kenellekään yhtään mitään (no puolalaisista en tiedä:D), mutta jos sen sovittaisiin tarkoittavan edellä mainittua asiaa, tilanne olisi toinen.
 
Siis tarkoitatko, että musiikki herättää minussa tunteita vain siksi, että olen oppinut että tietynlaisen musiikin kuuluu herättää tietynlaisia tunteita..? Tuo olisi aika surullinen skenaario, enkä usko että monikaan kuuntelisi musiikkia saati nauttisi siitä jos tuosta olisi kysymys. Samat ihmiset voivat kokea saman musiikin aivan eri tavalla, olen sen itse käytännössä todennut. Silloin se, mikä jollekin tarkoittaa "olet vitun kyrpä jätkä", tarkoittaakin toiselle "olet ihana ihminen", eikä voida puhua mistään ennalta sovitusta.