Studiotyöskentely ›

kompelonnora:
Täsmälleen samaa mieltä. Vaikka noi vaiheenkääntämiset toimii ja on ihan käyttökelpoisia konsteja, rehellisesti sanoen, mä en ole koskaan käyttänyt niitä. Asettelemalla mikrofonin ja monitorin niin, että monitori on siellä, missä mikrofonin vaimennus on suurin, eristys on yleensä riittävä. Ja jossei ole, voi käyttää mikkejä joissa on kapeampi kuvio.
 
Joka tapauksessa, mä tykkään äänittää ilman luureja, hyvä esitys on n. 206 kertaa tärkeämpi kuin pieni vuoto, ja suurin osa laulajista, vaikka osaisikin laulaa luurien kanssa, laulaa silti paremmin ilman. Vuoto on rock.
 
Näin mä myös näen. Meinasin vastata eilen oman viisipenniseni ketjuun, mutta kun eilinen oli taas 14 tunnin studiopäivä erään helsinkiläisorkesterin levyä miksatessa (ihan kivasti meni, 2 biisiä pois tiehensä, pikkasen jäi mutaa yhden kitaran alakertaan ja pari sooloa ei levinnytkään stereona vaikka piti, pitää korjata tänään), niin en illalla ollut ihan varma että tulis järkevää tekstiä
:-)
 
Jos ei pysty vetään luurit päässä, sitten ei pysty. Riippuu varmasti osittain tulkittavasta materiaalistakin, mutta kyllä mä olen nähnyt ihan Sibiksen ja Ogelin käyneitä laulajia istutettavan tarkkaamoon laulamaan, kun homma ei muuten skulaa, ja kyseessä ovat siis ihmiset joiden leipä on kiinni siitä laulamisesta. Eli monitoreilla mennään sitten, mutta minimoidaan vuoto:
 
Kannattaa sinne laulajan monitoriin kaivaa kuoppaa 1-2K välille ja 400-650 Hz (rintaa) alueelle kans, ja hyllyllä rajata vaikka kaikki 4K (preesens) yläpuolelta, erityisesti 8-20K (ilmaa) alue niin ei tuu kihinävuotoja ilmaan, ja saa preesensinkin esiin. Jos vuotoa tulee, niin pidetään se sellaisella alueella jota ei tarvi laulajan äänessä korostaa, eiks niin?
 
Ja jos mikki saa olla telineessä liikkumattomana (jotkut tarttee ihan käsiotteen mikistä päästäkseen fiilikseen), niin sitten monitorille paras paikka niin että se kuuluu vähiten. Eli mikki luurikuunteluun ja jotain mökää hägariin, ja sitten pönttö käsiin ja siirtelemään sitä mikin ympärillä kunnes kuuluu vähiten. Kyllä sen luureissa kuulee. Sille kohtaa sitten rakennetaan tilapäinen kaiutinteline.
 
Muuten olen sitä mieltä, että jos haetaan luonnollista soundia, niin vuoto ei haittaa mitään. Jos taas haetaan nykyaikaista kihinäpreesensiä, ja lauluraidoissa huutaa särö ja kompura, niin pienikin vuoto pomppaa sieltä aika hassusti esiin.
 
Jonkun verran voi laulua tietty tukea sillai sumeastikin, että iskut ei paljon korostu, esimerkiksi ajamalla laulun auxista hitaaseen gateen ilman plosiiveja (attack 20ms syö alut aika tehokkaasti), kaiuttamalla tämän (lyhyt plate on kiva) ja kompressoimalla sitten kaiun rankalla kädellä. Tätä kun ajaa varovasti alkuperäisen lauluraidan taakse, ei tarvi tehdä originaalille niin paljon korostusta. Tänhetkisessä sessiossa tätä temppua käytetään varmaan kahdeksassa biisissä levyn viidestätoista, alkuperäisessä lauluraidassa ei oo paljon muuta kuin EQ ja pieni kompressio.