Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Osaisiko joku viisampi auttaa, miten suunnilleen x:n muotoinen merkki vaikuttaa jäljessä olevan nuotin sävelkorkeuteen?

X tarkoittaa kaksoiskorotusta, eli säveltä nostetaan kaksi puolisävelaskelta. XA on täten soiva H. Kaksoisalennus merkitään bb ja bbA olisi soiva G.

millä perusteella noita kaksois etumerkkejä on olemassa?

millä perusteella noita kaksois etumerkkejä on olemassa?
 
Kun tarvitaan tuplakorotusta.
Kun esim dis-duurissa on 9 ristiä ja säveliä vain seitsemän, niin niille ei muuten löytyisi paikkaa!!!
 
Tai jos H-duurissa tarvitaan D, teoriassa vaihtoehdot on C tuplakorotuksella tai D joka on sävellajissa on korotettu, palautuksella eli joka tapauksessa tarvitaan extramerkki. Jos samassa tahdissa on myös Dis, kätevämpää käyttää C:n tuplakorotusta.

Kun tarvitaan tuplakorotusta.
Kun esim dis-duurissa on 9 ristiä ja säveliä vain seitsemän, niin niille ei muuten löytyisi paikkaa!!!
 
Tai jos H-duurissa tarvitaan D, teoriassa vaihtoehdot on C tuplakorotuksella tai D joka on sävellajissa on korotettu, palautuksella eli joka tapauksessa tarvitaan extramerkki. Jos samassa tahdissa on myös Dis, kätevämpää käyttää C:n tuplakorotusta.
 
Ehkä yleisin on mollissa johtosävelen korotus. Eli esim. gis-mollissa kun halutaan käyttää johtosäveltä, niin sehän on kaksoiskorotettu f eli fisis.

Ehkä yleisin on mollissa johtosävelen korotus. Eli esim. gis-mollissa kun halutaan käyttää johtosäveltä, niin sehän on kaksoiskorotettu f eli fisis.
 
Mä arvasin, että kohta tulee jotain älykästä!

Mä arvasin, että kohta tulee jotain älykästä!
 
Katso Tohtorista sivu 123 niin tiedät miksi Sävis kirjoitti minkä kirjoitti! ;)

Katso Tohtorista sivu 123 niin tiedät miksi Sävis kirjoitti minkä kirjoitti! ;)
 
Joo, oon mä sen verran oppinut Toonikasta, että harmonisessa mollissa johtosävel on ylennetty.

Näiden enharmonisten sävelmerkintöjen tarve on askarruttanut minuakin, kunnes jossain vaiheessa tajusin, että näiden avulla voidaan erikoisempiakin sävellajeja kirjoittaa nuottiviivastolle siten, että eri intervallit voi hahmottaa nopeasti sen perusteella miltä ne näyttävät, ilman että täytyy lähteä sävel säveleltä jotain sointua analysoimaan. Terssi näyttää näin edelleen terssiltä vaikka ristejä on kuin hautausmaalla.
 
Samaten nuottiviivaston alkussa ilmoitettuun sävellajiin kuulumattomat sävelet pistävät silmään nuottikirjoituksen seasta helpommin - hyvänä esimerkkinä tuo edellä puhuttu Fisis tai melodisessa gis-mollissa edellisen lisäksi esille tuleva Eis. Näin myös hetkellinen modulaatio johonkin ihan muuhun sävellajiin tulee helpommin esille.
 
p.s. Melodisen mollin hieman laajempaa käsittelyä jäin kaipaamaan Tohtori toonikasta.

Äläs nyt. Täytyyhän sitä jotain uusintapainostakin varten säästää, eihän sitä muuten kukaan osta ;).
 
Mä oon kuullut että jatko-osa olisi työn alla ja siinä mentäisiin itse asiaan näitten alkeitten jälkeen.