Musiikkibisnes ›

Edelleenkin tuo hyvä biisi on kovin subjektiivinen käsite.
 
Totta kai se on. Mutta totta kyllä, ilman hyviä biisejä ei pitkälle pötkitä ainakaan yleisessä tietoisuudessa - oli sitä mieltä sitten levymoguli, arvostelija tai yleisö. Jos kaiken kolmen mielestä ei biiseissä ole jujua, ei auta minkäänlainen pyrky.
 
Harvemmin tosin näin on - baareja jyrää kymmeniä rokkipumppuja, jotka eivät ole kelvanneet levy-yhtiöille sen enempää kuin mediallekaan - ja yleisöä piisaa.
 
Otetaanpas esimerkiksi vaikka 22-pistepirkko. Vaikka pojat olivat SM-kisoissa sympaattisen avuttomia ja hellyttäviä, ei voitto taatusti lähtenyt pelkästään erilaisuudesta ja omaperäisyydestä. Kyllä lisänä olivat hyvät biisit kuten Kammo kammo kamala. Mitä olisi Noitalinna huraa ilman Pikkuveli-tasoisia biisejä? Ja päinvastoin, nyt Suomessa on kymmeniä Flamin' Sideburns-tyyppisiä actionrock-pumppuja (itse olen tämän vuoden aikana kuullut pitkäsoitot noin viideltä) ja vaikka monella on asiat hyvin hallussa omaperäisyyden puutteesta huolimatta, homma tahtoo kaatua siihen, että ei vaan löydy mieleenjääviä biisejä (joiden ei tässä tyylilajissa tarvitse olla edes kauhean omaperäisiä).

arveletko, että olisi vielä kelvokkaita bändejä, joiden demoja ei mikseri.netistä löydy
 
;-)
 
On. Paljonkin.
 
Edit. Mun bändillä ei ole. Enkä tiedä tuleekokaan.

vähän kampeaisin vastaan tuohon kiven mainitsemaan "kaavioon". kyllä se niin on että aina kun tulee uusi kunnolla päräyttävä biisi mogulit ja pogulit lisäävät kaavioonsa uuden rivin. kaikki biisintekijät uskokaa siihen että juuri sun biisi on se kovin. ilman tätä ns. sokeaa uskoa ei kukaan edes halua kuulla sun biisiä koska et seiso sen takana 100% ja sen haistaa nenätön ossikin jo kaukaa.

vähän kampeaisin vastaan tuohon kiven mainitsemaan "kaavioon". kyllä se niin on että aina kun tulee uusi kunnolla päräyttävä biisi mogulit ja pogulit lisäävät kaavioonsa uuden rivin. kaikki biisintekijät uskokaa siihen että juuri sun biisi on se kovin. ilman tätä ns. sokeaa uskoa ei kukaan edes halua kuulla sun biisiä koska et seiso sen takana 100% ja sen haistaa nenätön ossikin jo kaukaa.
 
Tuo on kyllä totta, mutta toi onkin toinen asia; ehkä joiltain osin tärkeämpikin kuin itse biisin hyvyys. Mutta sano joku hyvä hitti, joka ei sovi tuohon kaavioon?
 
Jos hitin patentti olisi olemassa, musiikkimaailma olisi aika lailla toisenlainen. Mut ei oo. Yllärille on aina sekä tarve että sija. En suinkaan tarkoittanut tuota listaa pakolliseksi ohjeeksi, kaivoinpahan vain päästäni joitakin elementtejä, joita yleensä olen hiteissä tavannut tavata.
 
Tehdessä niitä ei kannata ajatella ollenkaan. Sovittaessa saa jo vähän funtsiakin. Mutta liiallinen loogisuus tappaa kyllä luovuuden hyvin herkästi.

esimerkiksi hitistä joka on avannut uuden uoman "mahdollinen hitti"-ajatteluun kelpaa mikä tahansa biisi josta on vastoin yleisiä uskomuksia sellainen tullut. tajusin kyllä tuossa kirjoittaessani että puhumme hieman eri asioista mutta eivät ne niin kaukana toisistaan ole etteikö niitä samassa pöydässä voisi laukoa.

Noh tota. Apinallekin voi laittaa kajaalia ja glitteriä, mut ei se oikein biisejä saa duunattua...Miks jäbät on muuten noin skeptisiä?
 
Joskus on huono päivä. Ja toi aikasempi on niin yleinen harhaluulo ettei oo tosikaan.

Ja toi aikasempi on niin yleinen harhaluulo ettei oo tosikaan.
 
;-D

Ei kukaan voi oikeasti määritellä jotain viidellä ranskalaisella viivalla listattua loisto/hittibiisin kehystä. Homma ei vaan toimi niin. On mahdotonta sanoa, että mikä iskee. Biisin subjektiivisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta kyllä mä voin sanoa, että vaikka en jostain musatyylistä diggais laisinkaan, niin kyllä sen silti tajuaa milloin joku biisi on hitti ja ymmärtää miksi se on. Hyvän biisin kuitenkin oikeasti tunnistaa.
 
Uusille bändeille sen verran, että pitäs heittää noi ennakkoluulosuudet ja itsetunto ongelmat helvettiin. Asenne pitää olla se, että jumalauta täältä tullaan ja ne ketkä ei oo sitä vielä tajunnu ni tajuu sen vielä. Nimittäin ilman asennetta mikään ei oo mitään. Jos ei oikeesti diggaa ja luota siihen omaan musaansa, niin sitä ei soita tunteella ja sillon se kuulostaa paskalta. Joten perkele!
 
Ja lähettäkää tonne ParkTowniin niitä demojanne, niin kuin jokaiseen muuhunkin lafkaan.

Paljon taas jaksetaan väntää teoriassa ja abstraktiossa. Naureskella partaan ja päteä.
 
Kuka on kovin ja uskaltaa heittää oikeasti kovat piippuun ja lätkäistä luettelot
 
- Kolmesta "oikeasti timantin kovasta hyvästä hittibiisistä"
- Kolmesta "ihmisiin aivopesemällä hitiksi tehdystä biisistä"
 
???
niin, ei kukaan. arvasin.

Nyt mulla tuli blackout. Ei ole mitään muistikuvaa lähetinkö demon parktownille. Heh. No, ei voi mitään!

Paljon taas jaksetaan väntää teoriassa ja abstraktiossa. Naureskella partaan ja päteä.
 
Kuka on kovin ja uskaltaa heittää oikeasti kovat piippuun ja lätkäistä luettelot
 
- Kolmesta "oikeasti timantin kovasta hyvästä hittibiisistä"
- Kolmesta "ihmisiin aivopesemällä hitiksi tehdystä biisistä"
 
???
niin, ei kukaan. arvasin.
 
Miksei uskaltaisi?
 
Ongelma vain on siinä, että ei niitä tuolla tavalla jaotella - ei kappale joka vaatii enemmän kuuntelukertoja ole välttämättä yhtään sen huonompi biisi kuin instant-hitti, pro-piireissä puhutaan ns. growereista, kappaleista jotka kasvavat ajan myötä.
 
Vaikea päättää mistä divarista esimerkit hakisi. Mut kokeillaan:
 
Rolling Stones; hitti: Satisfaction, grower: Angie, hitti: Jumping Jack Flash, grower: Salt Of The Earth, hitti: Paint It Black, grower: Ruby Tuesday.
 
Beatles; hitti: Yellow Submarine, grower: Magical Mystery Tour; hitti: Help, grower: When I Fell; hitti: Penny Lane, grower: When I'm 64.
 
Ongelma on siinä, että yleensä meille markkinoidaan vain ne hitit.

Hitit on usein samalla shittii, ainakin sen jälkeen, kun on ne sata kertaa radiosta kuullut!
 
On niitä maailmassa bändejä, joilla ei ole suurempia hittejä(siis yhtä tai kahta biisiä, mistä bändi "ainoastaan" tunnetaan), ja silti pärjäävät: esim. Soulfly, Pantera, Slayer, Tool...
 
Uusi levy-yhtiö tähän maahan on plussaa, varsinkin jos lähtee tekemään vähän valtavirrasta lue: meikkirock, poikkeavaa musaa. Hyviä bändejä kyllä löytyy, paljon parempia kuin nuo meikkeilijät...

Mielenkiintoinen aikakäsitys-ero noissa kahdessa edellisessä postauksessa.. Kivellä taitaa olla 'muutama' rundi enemmän empiiristä kokemusta hihassa. Eipä siinä, ehtiihän sitä jokainen.

Ei kukaan voi oikeasti määritellä jotain viidellä ranskalaisella viivalla listattua loisto/hittibiisin kehystä. Homma ei vaan toimi niin.
 
Heh, mä muistan kun mä aikoinaan aloin luonnostella "hitin patenttia" ja kysyin sitten huolissani veljeltäni, (joka oli silloin juuri aloittanut ammattimaisen biisinikkariuransa) että eikö tää nyt ole tyhmää kirjoittaa kaikkien luettavaksi miten temppu tehdään.
 
Broidi nauroi: "Jos lukija ei sitä ole jo itse tajunnut, se ei myöskään tuu uskomaan sanaakaan siitä mitä sä sanot. Kerro ihan rauhassa vain."
 
Onneksi hittibiisi ollakseen hitti vaatii muutakin kuin hitin rakenteen. Se vaatii juuri oikean ajan ja paikan ja yleisön. Hittejä onkin joskus helpompi manipuloida muuttamalla todellisuutta kuin biisiä.

Hittejä onkin joskus helpompi manipuloida muuttamalla todellisuutta kuin biisiä.
 
Tarkoitatko tyyliin idolsit jne. No onnex indx ei kuitenkaan onnistunut muuttamaan todellisuutta=)

No onnex indx ei kuitenkaan onnistunut muuttamaan todellisuutta=)
 
Muuttihan ne. Indxin ansiostahan peruste kultalevyjen antamiselle muuttui. Nykyään myydyksi levyksi ei enää lasketa Anttilan Top Tenin tilausmääriä. Hoho.

Muuttihan ne. Indxin ansiostahan peruste kultalevyjen antamiselle muuttui. Nykyään myydyksi levyksi ei enää lasketa Anttilan Top Tenin tilausmääriä. Hoho.
 
Ai jaa tätä en tiennytkään! Ne pojathan sai vielä platinaa, levy tais olla jossain 20 huonommalla puolella virallisella listalla...

Hitit on usein samalla shittii, ainakin sen jälkeen, kun on ne sata kertaa radiosta kuullut!
 
On niitä maailmassa bändejä, joilla ei ole suurempia hittejä(siis yhtä tai kahta biisiä, mistä bändi "ainoastaan" tunnetaan), ja silti pärjäävät: esim. Soulfly, Pantera, Slayer, Tool...
 
Uusi levy-yhtiö tähän maahan on plussaa, varsinkin jos lähtee tekemään vähän valtavirrasta lue: meikkirock, poikkeavaa musaa. Hyviä bändejä kyllä löytyy, paljon parempia kuin nuo meikkeilijät...
 
Tama on muuten mainio pointti. Samasta asiasta loytyy todella mielenkiintoinen nakokanta entisen Santana/Journey/Roxette -managerin Herbie Herbertin -erittain- kattavassa haastattelussa (hieman hankalasti luettava, kannattaa varmistaa, etta tulee luettua kaikki - mikali siis kiinnostaa):
 
http://members.cox.net/mrcarty/
 
Kaiken muun mielenkiintoisen ohessa Herbert puhuu yhdessa vaiheessa siita, etta itse asiassa bandin (back-)katalogin myytavyyden kannalta on itseasiassa parempi, ettei silla ole ollut ykkoshittia:
 
Lyhyt lainaus H.H:" I used to say it at the time, and saying it now is even harder to understand. But, there are certain types of artists that have certain kinds of records. Even though Steve Perry would get all over my ass because I was unable to get songs like "The Party's Over" from Captured much higher than #35 in the singles charts - man, I'm telling ya. On an act like Journey, a mid-chart hit is more desirable than a real hit. Cause once you have a real hit, and if we ever do have one, then we'll always have to have them. They'll think that you were born by the hits, and you'll die if you don't have one. And that will be true. So, as long as we can keep doing mid-charters, I can promise you sold-out tours, and multi-platinum releases. Just like "Turn Me Loose" by Loverboy, or "The Stroke" by Billy Squier. Peaked at #36 - but both - the albums were multiple platinum, even though they were mid-charters. You remember them as pretty big hits, don't you?"
 
Tuskin mitaan raamattua, mutta varmasti mielenkiintoista tavaraa aikamoisen katu-uskottavalta kaverilta (RIAA Journey 45 miljoonaa myytya levya, RIAA Roxette kaksi vahvistettua platinaa).

Olemme "Grazy Mama & Daddy Ritchie" (jatkossa Grazy Mama) nimellä kirjoittaneet sopparin ParkTown Recordsin (jatkossa PT) kanssa. Hyvin selkeä sopimus, joka velvoittaa molempia osapuolia tietyillä tavoilla. Sopimus singlestä, ja seuraavan kahden vuoden ajan mahdollisista uusista singleistä ja pitkäsoitoista. Sekä sopimus siitä, että muista mahdollisista asioista (musiikkivideot yms.) tehdään erillinen sopimus.
 
Grazy Mama on tähän asti täyttänyt kaikki sopimuksen ehdot, ja ollut aina siellä missä pitää juuri sovittuina aikoina. ParkTown Recordsin edustaja valitettavasti ei ole pitänyt monestikaan sovituista jutuista kiinni.
 
Mm. kolme ensimmäistä keikkaa joille olimme sopineet tapaamisen meni ilman hänen tai edustajansa läsnäoloa vaikka tapaamiset oli sovittu. Syyt olivat kyllä olemassa, ei siinä mitään, ja hyväksyimme sen. Syyt olivat todennäköisesti ihan oikeita, eli emme usko tekosyihin heidän vedonneen. Toki ymmärrämme, jos syystä ei pääse paikalle.
 
Vihdoin, kun PT:n edustaja pääsi paikalle, homma toimi ja oltiin yhteisymmärryksessä, palaveerattiin useaan otteeseen ja kaikki näytti oikein hyvältä.
 
Kuitenkin, joka kerta, kun on jotain kriittistä ja meidän kannaltamme oleellista sovittuna (studiot, aikataulupalaverit, tuottajan tapaaminen) mitään ei kuulu, eikä PT:n edustajaa saa kiinni mistään, eikä millään.
 
Parhaillaan kun kirjoitan tätä, minun pitäisi olla laulajan kanssa studiolla tapaamassa tuottajaa ja keskustelemassa sinkun tuotannosta. Aikataulu oli sovittuna klo 17:00 studiolle, joka toimii yhteistyössä PT:n kanssa.. tai näin ainakin minulle on kerrottu PT:n edustajan puolesta. Studion/tuottajan puolesta en sano jatkossa sanaakaan, koska häntä en ole tavannut kertaakaan enkä missään nimessä halua hänen nimeään sotkea tähän asiaan negatiivisessa valossa.
 
Kello 16:00 useiden soittoyritysten jälkeen tuli viesti, että homma viivästyy tunnilla, ja että PT:n edustaja tulee hakemaan ensin minut täältä Oulunkylästä ja sitten mennään hakemaan Mama Vantaalta.
 
No, kello on nyt 19:05, eikä PT:n edustajaa saa puhelimella kiinni, tekstiviesteihin ei tule vastausta. Ja tämä sama homma on toistunut useasti aiemmin, mm. kun tulimme Tampereen keikan jälkeisenä päivänä Helsinkiin, PT:n edustajan piti hakea meidät studiolle. Mitään ei kuulunut sinä päivänä mistään, eikä häntä saanut kiinni. Meidän olisi kirjallisen sopimuksen lisäksi tehtyjen suullisten sopimusten mukaan jo pitänyt saada sinkku ulos heidän kauttaan, siihen olemme luottaneet. Ihminen on erehtyväinen, voisi varmaan sanoa molempien puolesta.. se, että millä tavalla on taas "in the eye of the beholder". PT korvasi kuitenkin kulumme, eli toimi siinä kuten kunnon yhteistyökumppanin pitääkin.
 
Minä henk. koht olen hankkinut työpaikan Helsingistä, ja muuttanut tänne juuri siksi, että saamme musahommat etenemään tehokkaammin, ja niin luulin kun teimme sopimuksen PT:n kanssa. PT:n takia pelkästään en tänne muuttanut, mutta osaltaan se toimi tehokkaana kannustimena, kun viimein luulin että pääsemme tositoimiin ja tekemään musaa alan ammattilaisten kanssa ja tukemana.
 
Sain juuri viestin, että studion pyörittäjällä on vieras ulkomailta.. ja vierailu studiolle siirtyisi huomiseksi. Nyt vasta? Olen yrittänyt soittaa monta kertaa sen jälkeen kun päivällä tuli viestiä että meidät tullaan hakemaan, ja sen jälkeen kun tuli viesti jossa ilmoitettiin tapaamisen siirtyvän tuntia myöhemmäksi.
 
Edelleenkään kun yritin soittaa en saanut puheluuni vastausta. Vastasin juuri viestillä, että homma on osaltamme ohitse. Emme voi jatkaa, kun ei ole molemminpuolista luottamusta.
 
PT on korvannut kulujamme tekemiltämme matkoilta etelä-suomeen kun on palavereita sovittu, ovat korvanneet joka kerta toteutui palaverit tai ei. Siihen olemme tyytyväisiä, mutta kun on jotain kriittistä sovittuna, kun pitäisi jotain saada oikeasti aikaan niin silloin ei PT:n edustajista kuulu mitään, eikä mitään tapahdu.
 
Olemme pettyneitä PT:n toimintaan. Olemme pettyneitä myös siihen, että olemme Grazy Mama- bändinä olleet niin sinisilmäisiä ja luottaneet PT:n lupauksiin toistuvasti.. mutta mitä muuta olisimme voineet tehdä, kun todellakin PT on saanut meidät vakuutettua toiminnastaan. Tuottaja on ja sinkun tekeminen olisi pitänyt jo alkaa.. vaikka ns. kiire sen kanssa ei ole ollutkaan, mutta sen mukaan mitä on suullisesti sovittu.. sen luulisi olevan jo valmiina.
 
Sopimus on tehty, ja se nimellisesti velvoittaa meitä, mutta sopimuksen purku lienee meidän osaltamme nyt valitettava tosiasia, ja sopimuksen purkamiseen oikeuttavat perusteet ovat mielestämme olemassa. Harmittaa sinänsä paljon, kun PT on kuitenkin vakuuttanut olevansa varteenotettava ja toimiva yhtiö kaikkine suhteineen ja kanavineen mitä heillä on olemassa.
 
Sinänsä homma on edennyt koko ajan "ihan hyvin", mutta liian monta kriittistä tapaamista on mennyt ohi, ja liian moneen yhteydenottoon on oltu vastaamatta. Siinä on syy, miksi me emme halua jatkaa tällaista yhteistyötä.
 
Me teemme tätä tosissamme, emme todellakaan halua lupauksia joita ei kyetä toteuttamaan, emmekä sitä että arvokasta aikaamme kuluu hukkaan kun olemme aktiivisesti itse koko ajan viemässä hommaa eteenpäin.
 
Nämä kaikki ovat vain omia kokemuksiamme, emmekä halua sen yksityiskohtaisemmin niitä ruodittavan. Haluamme vain painottaa, että avoin yhteistyö todellakin on SE asia minkä pitää toimia molempiin suuntiin. Me ainakin olemme huolehtineet siitä, että omasta puolestamme olemme tehneet kaiken juuri niin kuin on sovittu. Tiedämme, että PT:lla ja sen edustajalla on ollut kiirettä asioiden hoitamisessa, mutta mikään kiire maailmassa ei saa estää sovittuja tapaamisia/asoita useaan otteeseen peräjälkeen ilman että niiden peruuntumisista ilmoitetaan meille.
 
Me itse otamme itsemme vakavasti, teemme tätä tosissamme, ja odotamme myöskin yhteistyökumppaneiltamme samaa.
 
Ei kai tässä auta, kuin kerätä itsensä ja alkaa painamaan duunia samaan malliin kuin aiemminkin, jotta pääsee eteenpäin.
 
Kaikkea hyvää PT:lle ja heidän yhteistyökumppaneilleen, toivottavasti saatte jotain konkreettista aikaiseksi ja hyviä artisteja talliinne.
 
Kun ei tiedä missä mennään, on pakko ottaa askel taaksepäin ja tarkistaa suunta, se tässä on pointtina. Emme uskalla ottaa sitä riskiä, että tähän asti tekemämme työ valuu hukkaan sen takia, että odotamme liian kauan turhaan.
 
Menemme eteenpäin, ja toivottavasti ylöspäin. Anyway, me teemme musaa musan tekemisen ilosta, ja sitä iloa emme halua hukata.
 
Vähän itkettää, mutta siitä on ennenkin syntynyt monta hyvää bluesia.
 
Tsemppiä PT:lle, ja tsemppiä meillekin, vaikka itselleen sitä on vähän hassu toivottaa:)