Tanssimusiikki ›

Ensimmäisenä toivon että kukaan ei anna vinkkia wanted palstasta. sitä tuli joskus kokeiltua ja kyllä sieltä rocki poppoo löytyikin, ja kivasti on mennyt. kuitenkin kaipaisin cover puolta kevyemmän musiikin parissa, jota tuntuu tuolla palstalla liikkuvan erityisen vähän. Tarkoituksena siis olisi kasata aikuisia kavereita treenaamaan tanssi musaa laidasta laitaan jos homma toimii, on hyvät mahdollisuudet päästä erään ohjelmatoimiston leipiin kohtuu kivuttomasti. Eräs ohjelmatoimiston ulkopuolinenkin taho on kysellyt keikkabändiä. Hakusessa olisi pari kitaristia, rytmiryhmä, ja synan taitaja. Itse olen perehtynyt oman äänen käyttöön.
 
Asun helsingissä ja kovin pitkälle täältä on hankala päästä tällähetkellä. ikää on kertynyt 26 vuotta ja toisaalta toivoisin että porukalla alkasi olemaan hieman omaakin elämänkokemusta ja että soittaminen sujuu selvinpäin.
 
Laittakaahan pikaviestiä jos kiinnostus heräsi. Ja jos tiedät hyvän paikan hakea kevyen musan soittajia niin vinkkiä vinkkiä.
 
EDIT: eli unohdetaan se syna sana ja käytetään sanaa pianisti =)
 
EDIT 2: Jotenkin homma näyttää karkaavan käsistä! Ohjelma toimiston nimi tuntuu kiinnostavan monia. sanottakoon nyt yleisesti kaikille Stage Music.

Mikä on syna? Entäs piano?

Mikä on syna? Entäs piano?
 
Syna on syntetisaattori, siitä saa mm. eri soittimien soundeja ja paljon muutakin ääntä ja niitä soundeja/ääniä voi muokata myös.
Siinä voi olla koskettimisto, mutta se voi olla myös moduli, jota voi soittaa melkein millä vaan toisella soittimella.
 
http://www.topsound.fi/images/Kx5d_.jpg
 
http://img.epinions.com/images/opti … Modeling_Synthesizer-resized200.jpg
 
Piano on semmonen missä on pitkä rivi valkoisia- ja mustiakoskettimia, vaikka tommonen:
 
http://www.chavanne.com/piano/trianon120%20blanc.jpg

Ensimmäisenä toivon että kukaan ei anna vinkkia wanted palstasta. sitä tuli joskus kokeiltua ja kyllä sieltä rocki poppoo löytyikin, ja kivasti on mennyt. kuitenkin kaipaisin cover puolta kevyemmän musiikin parissa, jota tuntuu tuolla palstalla liikkuvan erityisen vähän. Tarkoituksena siis olisi kasata aikuisia kavereita treenaamaan tanssi musaa laidasta laitaan jos homma toimii, on hyvät mahdollisuudet päästä erään ohjelmatoimiston leipiin kohtuu kivuttomasti. Eräs ohjelmatoimiston ulkopuolinenkin taho on kysellyt keikkabändiä. Hakusessa olisi pari kitaristia, rytmiryhmä, ja synan taitaja. Itse olen perehtynyt oman äänen käyttöön.
 
Asun helsingissä ja kovin pitkälle täältä on hankala päästä tällähetkellä. ikää on kertynyt 26 vuotta ja toisaalta toivoisin että porukalla alkasi olemaan hieman omaakin elämänkokemusta ja että soittaminen sujuu selvinpäin.
 
Laittakaahan pikaviestiä jos kiinnostus heräsi. Ja jos tiedät hyvän paikan hakea kevyen musan soittajia niin vinkkiä vinkkiä.
 
Mikä ohjelmatoimisto?

Mikä on syna? Entäs piano?
 
Syntikka,noin yleisesti ottaen, matkii "oikeita" soittimia ja piano o piano! =)

Mikä on syna? Entäs piano?
 
Syntetoija
 
(engl. synthesizer), verraten pienikokoisen, yhtenä yksikkönä toimivan "elektronistudion" nimitys. Syntetoija tuottaa ja muokkaa sähköisiä signaaleja, mutta vanhemmista, suurista ja kiinteistä studiolaitteista poiketen (jotka oli oikeastaan rakennettu puhtaasti teknisiin tarkoituksiin) nykyiset syntetoijat on rakennettu nimenomaisesti elektronisesti elektronista musiikkia varten. Ne valmistetaan laitemoduleista, joita voidaan yhdistellä eri tavoin. Säveltäjä voi toisin sanoen järjestelmän puitteissa rakentaa tarkoituksiinsa parhaiten soveltuvan syntetoijan ja vaihdella sen kokoonpanoa tarpeen mukaan. Pienemmät tyypit ovat kuitenkin tavallisesti rakenteeltaan kiinteitä. Järjestelmät (Moog, Buchla, ARP ym.) perustuvat ns. jännitesäätötekniikkaan (engl. voltage control), mikä lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä, että kukin yksikkö tuottaa tuloksen, joka on suhteessa ohjaavaan jännitteeseen. Esim. Moog nostaa äänigeneraattorin taajuuden kaksinkertaiseksi säätöjännitteen kasvaessa yhdellä voltilla, mikä sävelkorkeutena vastaa yhtä oktaavia. Koskettimiston avulla, jossa jokainen puolisävel vastaa 1/12 volttia, on toisin sanoen mahdollista soittaa melodioita - tosin vain yksiäänisesti. Jännitesäätötekniikka merkitsee kuitenkin myös sitä, että jännitettä tuottavat yksiköt voivat ohjata toisia yksiköitä jne., niin että saadaan aikaan hyvin nopeasti kokonainen prosessiketju. Koska tällaiset ketjut usein muodostuvat komplisoiduiksi, voi olla vaikea ennakoida tulosta, minkä johdosta työskentelymenetelmät ovat pakostakin enimmäkseen kokeellisia. Ns. sekvenssereiden avulla voidaan laatia rajoitettu määrä "ennakko-ohjelmia", ts. sarja laiteyksiköiden säätöjen muutoksia. Tälla tavoin sama sarja voidaan "ajaa" yhä uudelleen ja uudelleen. Tätä mahdollisuutta voidaan käyttää varsin taitavasti ostinato-tehosteiden luomiseksi, mutta tarjolla on myös se vaara, että automatiikka vie sävellysprosessissa ylivallan ja lopputuloksesta syntyy varsin mielikuvitukseton. Sekvenssereiden rajoitukset ovat johtaneet siihen, että uudemmat tyypit toimivat tietokoneohjauksella.
 
Piano
 
(it.) 1) Hiljaa (lyh. p), pianissimo (pp), hyvin hiljaa, piano pianissimo (ppp), äärimmäisen hiljaa, più piano, hiljempaa, mezzopiano (mp), kohtalaisen hiljaa.
 
2) Oik. pianoforte (it.= heikko ja voimakas), saks. Klavier, meidän päivänämme yleisin soitin. Piano on peräisin pohjimmiltaan hyvin yksinkertaisista kielisoittimista, joita käytettiin antiikin aikana ja keskiajalla mm. nimellä - monokordi, -> psalterium ja etenkin -> dulcimer.
 
Espanjalainen 1300 -luvulla syntynyt exaquir oli ensimmäinen tällaisen kielisoittimen ja koskettimiston yhdistelmä. Koskettimistoa oli aikaisemmin käytetty sekä uruissa että kampiviuluissa. Siitä ei ollut pitkä askel molempiin klaveerisoittimiin, jotka monen vuosisadan ajan olivat keskeisellä sijalla muusikin harjoituksessa: hentoon -> klavikordiin, joka oli tyypeistä vanhempi ja jossa levyjä löi pieni metallilevy, ja voimakkaampaan klavisymbaaliin, jota tavallisesti nimitettiin -> cembaloksi. Se tuli muotiin vuoden 1500 tienoilla, ja kieliä näppäsi siinä pieni nasta. Vasta 1700 -luvun alussa syntyi kolmas tyyppi, nimittäin vasaraklaveeri, joka vuoteen 1800 mennessä syrjäytti vanhemmat muodot ja kehyttyi nykyiseksi pianoksi. Sen ensimmäinen rakentaja oli italialainen Cristofori (1709). Virikkeen hänelle antoi antoi mahdollisesti Pantaleon Hebenstreitin parannettu dulcimer, jota lyötiin nuijin (-> pantaleon). Klavikordin riittämättömään sointiin ja cembalon puutteelliseen nyassointikykyyn nähden vasaraklaveerilla oli se erinomainen ja kauan kaivattu etu, että sen avulla voitiin saada aikaan dynaamisia vaihteluita. Tämän perusteella Cristofori antoi uuden soittimensa nimeksi gravicembalo col piano e forte, mikä myöhemmin lyheni pianoforteksi sekä lopulta pianoksi. Piano yleistyi hyvin hitaasti, mutta koko ajan parantuen. Eteviä pianon rakentajia olivat saksalaiset Silbermann - joka sai neuvoja J.S. Bachilta, Stein ja Streicher, englantilainen Broadwood, joka lahjoitti Beethovenille flyygelin ja rakensi pedaaleista tärkeimmän (oikeanpuoleisen) sekä ranskalainen Erard, joka keksi modernin repetitiokoneiston. Kielien rautakehys, joka joutuu kestämään tavattoman suuren jännityksen, sekä puusta tehty, tarkoituksenmukainen kaikupohja ovat yksityiskohtia, joiden ansiosta pianon ääni on saanut nykyisen volyyminsa. Pianonrakennuksen parhaat nykyaikaiset edustajat, Bechstein, Steinway ja Blüthner, ovat kehittäneet soittimen lähes täydelliseksi. Aivan uusiin rakenteellisiin periaatteisiin tähdänneet kokeet (-> sähkösoittimet) eivät ole vielä saavuttaneet oikeastaan minkäänlaista menestystä.
 
Pianon kolmesta perustyypistä on flyygelin muotoinen (saks. Flügel = siipi) vanhin, suoraan cembalosta kopioitu. Noin 1760 syntyi suorakulmaisen laatikon muotoinen taffeli, josta tuli hyvin suosittu, sekä 1800 -luvun erikoisuutena nykyään tavallisin, pystysuora piano. Viime aikoina on valmistettu pienennettyjä malleja sekä flyygelistä että pianosta ("babyflyygeli" ja "minipiano").
 
Moderni pianosoittotekniikka, joka asettaa soittimelle aivan erilaiset vaatimukset kuin 1700 -luvun klaveerimusiikki, alkaa Beethovenista (jonka kaikki sonaatit ovat vasaraklaveerisonaatteja, vaikka vain yhdellä on nimi Hammerklaviersonate). Weber, Schumann, Chopin, Liszt, Brahms, Debussy ja Ravel ovat myöhempiä mestareita. He ovat pianomusiikissaan laajentaneet pianon teknisiä ja soinnillisia mahdollisuuksia ja käyttäneet niitä taitavimmin hyväkseen. -> kosketus

Mikä on syna? Entäs piano?
 
SYNTETISAATTORI (SYNA)
 
Syntetisaattori (syntikka, syna) on lähinnä musiikissa ja äänimaisemien luomisessa käytetty elektroninen laite, joka tuottaa ääntä.
 
Modernien syntetisaattorien historian tärkeimpiä henkilöitä oli yhdysvaltalainen Robert Moog. Moog alkoi rakentaa syntetisaattoreita 1950-luvulla lähinnä omana harrastuksenaan, ja vuonna 1964 ilmestyi ensimmäinen laajempaan käyttöön tarkoitettu Moog-syntetisaattori, jonka kantavana ideana oli analogielektroniikalla toteutettu vähentävä synteesi (oskillaattorin signaali ohjataan suotimen läpi). Vähentävän synteesin periaatteeseen tukeutuvan syntetisaattorin tärkeimpinä moduuleina voidaan useimmiten pitää jänniteohjattua oskillattoria (VCO), suodinta (LPF, HPF, BPF tai BRF eli notch) sekä jänniteohjattua vahvistinta eli vaippageneraattoria (VCA), jota usein ohjataan ADSR- periaatteeseen tukeutuvalla ajassa muuttuvalla kontrollijännitteellä).
 
Vaikka Moogin osuus syntetisaattorien historiassa on kiistaton, rakennettiin ensimmäiset elektroniset instrumentit jo 1800-luvun viimeisellä neljänneksellä. Moogin luomusten lisäksi mainitsemisen arvoisia instrumetteja tässä yhteydessä ovat ainakin Theremin (1917), Ondes Martenot (1928) ja Trautonium (1930).
 
Nykyaikaisissa syntetisaattoreissa usein käytetään aaltomuotojen synnyttämiseen analogisten oskillaattorien sijasta digitaalisia ääninäytteitä (wavetable-synteesi) tai analogisten syntetisaattoreiden ääntä imitoimaan pyrkiviä funktioita (mallintava synteesi). Tosin vähentävän synteesin periaatteita sovelletaan useimmiten myös nykyisiin syntetisaattoreihin, aaltomuodon synnyttämisen tavasta huolimatta. Muita mainitsemisen äänisynteesimenetelmiä ovat esimerkiksi additiivinen synteesi, granulaarisynteesi sekä taajuusmodulaatiosynteesi eli FM-synteesi. Useimpia nykyaikaisia syntetisaattoreita voidaan ohjata MIDI-standardin avulla, esimerkiksi sekvensserillä. Ennen MIDI-standardia syntetisaattoreiden ulkopuoliseen ohjaamiseen käytettiin kontrollijännite-liitäntöjä (CV).
 
PIANO
 
Piano on mekaaninen kosketinsoitin, joka synnyttää ääntä pianon vasaroiden iskeytyessä pianon sisälle viritettyihin metallikieliin. Se on saanut alkunsa todennäköisesti alkeellisesta harpusta ja kehittyi siitä lähelle nykyistä muotoansa 1709, jolloin Scipione Maffei kirjoitti artikkelin Bartolomeo Christoforin (1655-1732) tuottamista soittimista, jotka ovat melko lähellä nykyistä pianoa. Christofor kuitenkin lopetti noiden soittimien valmistamisen kiinnostuksen puutteen vuoksi. Muusikot eivät olleet valmiita luopumaan tuolloin suositusta cembalosta, mutta pian piano syrjäytti edeltäjänsä. Cembalon lisäksi pianon edeltäjiä on mm. klavikordi.

Kylläpä on asiallisia vastauksia...

Lähditte taas sitten niinkun asialinjalle. Mutta Urku-Esan kysymys ohjelmatoimistosta kiinnostaisi minuakin. Ihan noin nykytilanteen huomioiden jos sanotaan että on keikkoja, niin missä ja millä hinnalla.

Kylläpä on asiallisia vastauksia...
 
Kivasti lähti heti ekasta vastauksesta omille teilleen.

Kivasti lähti heti ekasta vastauksesta omille teilleen.
 
Oliko tuo nyt mikään ihme kun ottaa forumin huomioon. Ihmettelen vain että en ollut itse viemässä asiaa hakoteille, näköjään ikä painaa tai viikon laivaveto, jompi kumpi.

Kivasti lähti heti ekasta vastauksesta omille teilleen.
 
Mä yritin vain kysäistä, onko pianistilla mahdollisuuksia bändiin?

Mä yritin vain kysäistä, onko pianistilla mahdollisuuksia bändiin?
 
Ei. Vain humppa haitaristi kelpaa :/

Lähditte taas sitten niinkun asialinjalle. Mutta Urku-Esan kysymys ohjelmatoimistosta kiinnostaisi minuakin. Ihan noin nykytilanteen huomioiden jos sanotaan että on keikkoja, niin missä ja millä hinnalla.
 
Onks kortilla ?

Onks kortilla ?
 
Ei ole todellakaan kortilla, mutta kiinnostaa muuten vaan että millä hinnalla.

mistä saa suhuässän?)
 
-Torilta. Snakarilta. Yöllä. Huomautat vaan niille nahkaliivisille, että:
'Onpa pojilla kivat mopot'

-Torilta. Snakarilta. Yöllä. Huomautat vaan niille nahkaliivisille, että:
'Onpa pojilla kivat mopot'
 
Heh, tarkoitin tätä näppäimistöä.

Heh, tarkoitin tätä näppäimistöä.
 
On monia eri tapoja tuon suhuässän kirjoittamiseen, allaolevat on kirjoitettu
merkkijonolla &-scaron-; (ilman välivivoja siis)
 
Harvinaisempia merkkejä löytää windowsin merkistöstä, josta niitä voi kopioida sellaisenaan. Polku Windows XP:ssä = Käynnistä-Kaikki ohjelmat-Apuohjelmat-Järjestelmätyökalut-Merkistö.
 
š
Š
 
http://www.saunalahti.fi/wpoet/fin/unicode.html

Heh, tarkoitin tätä näppäimistöä.
 
Eräs vaihtoehto
 
(pieni) gemena-hattu-s Alt 0154
(Iso) versaali-hattu-s Alt 0138