Yleistä keskustelua musiikista ›

Tässä viime yönä tuli mieleeni tällainen threadin aihe.
 
Kun katselee vanhoja 70-luvun progelevyjä, löytyy kansilehtisen soittajaluettelosta tämäntyylistä juttua: "Martin Anderson - Kitara, 12-kielinen kitara, mandoliini, huuliharppu, käkikello" "Ian Fripp - Kellopeli, viinapullo, piano, hammond, nelirivinen harmonikka, naapurin kissa". Usein siis soittajat osasivat soittaa useita erilaisia soittimia, ja tätä hyödynnettiin biiseissä.
 
Minkälainen tilanne on nykypäivänä? Uskotaanko nykyisin enemmän sessiomuusikoihin tai samplattuihin soittimiin, kun halutaan jotain erikoista soitinta levylle? Ovatko sovitukset vain yksinkertaistuneet vuosi vuodelta? Onko multi-instrumentillisuus ja täyteen tupatut sovitukset hienoja? Tarpeellisia?
 
En minä tiedä, mitä tällä threadilla hain, mutta kai tähän nyt ainakin se yksi vastaus tulee.

En minä tiedä, mitä tällä threadilla hain, mutta kai tähän nyt ainakin se yksi vastaus tulee.
 
Hep.
 
Olihan ne ennen aika veijareita soittamaan. Esimerkiksi tuo Lennonin John.

Useimmiten nykyään levyissä lukee että keijo: kitara, jorma: basso ja laulu, urpo: rummutŽja perkussiot.
 
en tiedä mitä tällä vastauksella hain mutta kyllähän joku aina vittuilee vaikka mitä vastaa

Se oli sitä aikaa ennen punkrockin tuloa.

En minä tiedä, mitä tällä threadilla hain, mutta kai tähän nyt ainakin se yksi vastaus tulee.
 
No, se on se halvatun punkrokki kun aiheutti sen että ei tartte edes yhtä soitinta osata soittaa. Ja katso! Kaikista tuli urpoja.
 
edit: kiihkoissani kirjoitan ihan pain helevataa.

Tässä viime yönä tuli mieleeni tällainen threadin aihe.
 
Kun katselee vanhoja 70-luvun progelevyjä, löytyy kansilehtisen soittajaluettelosta tämäntyylistä juttua: "Martin Anderson - Kitara, 12-kielinen kitara, mandoliini, huuliharppu, käkikello" "Ian Fripp - Kellopeli, viinapullo, piano, hammond, nelirivinen harmonikka, naapurin kissa". Usein siis soittajat osasivat soittaa useita erilaisia soittimia, ja tätä hyödynnettiin biiseissä.
 
Gentle Giantin jätkät jopa keksivät kokonaan uusia soittimia. Ehkä joku rohkeus kokeilla erilaisia soundeja puuttuu. Kaiken on kuulostettava niin täydelliseltä. Mitä siitä jos ELOn levyillä ne sellot ei soi nyt niin vireisesti, tai että jotkut perkussiot ei aina ole kaikilla niin timmisti timessä.
 
Ja voi olla että nykypäivän musiikintuottajillakaan ei olisi hirveää innostusta lähteä maksamaan kovin eksoottisia juttuja. Rahakin ratkaisee aika paljon. Ja ehkä se ei yksinkertaisesti ole muodissa. Kun kaveritkaan ei, niin en minäkään.

Kai tekniikallakin on jonkinmoinen osuus, nykyään saa melkoisen kasan soundeja aikaiseksi "nappia painamalla"...

Mi' osaan soittaa melkeen mitä soitinta vaan.

Kai tekniikallakin on jonkinmoinen osuus, nykyään saa melkoisen kasan soundeja aikaiseksi "nappia painamalla"...
 
Sieltä se tuli. Kun syntsasta saa melkein oikean sellon, aika harva ostaa sen oikean, ja opettelee soittamaan vain sen takia että saisi levylle pikkuisen paremman soundin. Ja johonkin pikkurooliin vielä. On helponpi opetella soittamaan syntsaa ja repiä kaikki sieltä. Nyt kun on vielä niitä kitarasyntetisaattoreita, ei tarvitse skitaristin opetella edes koskettimia soittamaan. Paletti on valmiina siinä tutussa skitarassa.

Sieltä se tuli. Kun syntsasta saa melkein oikean sellon, aika harva ostaa sen oikean, ja opettelee soittamaan vain sen takia että saisi levylle pikkuisen paremman soundin. Ja johonkin pikkurooliin vielä.
 
Mutta kyllähän näitä on edelleenkin.
 
Klassinen esimerkki on tietysti Kolmannen naisen "Lautalla".
"Tähän sopis haitari."
"Okei, mennään ostamaan haitari."
"No niin, meillä on haitari. Osaaks joku soittaa sitä?"
"No mä voin yrittää."
 
Epäilen sitäpaitsi, että se mitä punkin myötä tapahtui, oli se että hirveän soitinlitanioiden _painaminen_levykanteen_ muuttui vähemmän muodikkaaksi. Itse levyillä oli kyllä kaikenlaista, siitä ei vain pidetty sen kummallisempaa melua kuin mahdollisesta soittotaidollisesta suvereeniudestakaan. Ideat olivat tärkeämpiä kuin tekniikka, niin kuin oikein onkin.
 
.

Epäilen sitäpaitsi, että se mitä punkin myötä tapahtui, oli se että hirveän soitinlitanioiden _painaminen_levykanteen_ muuttui vähemmän muodikkaaksi. Itse levyillä oli kyllä kaikenlaista, siitä ei vain pidetty sen kummallisempaa melua kuin mahdollisesta soittotaidollisesta suvereeniudestakaan.
 
Näin on. Ja kun levyllä lukee "Balthasar Puolimieli - kitara", se merkkaa, että sama mies on soittanut niin sähköiset, akustiset kuin 12-kieliset ja flamencokitaratkin ja hyvänä päivänä vielä puolet bassoista kaupan päälle. Ja kuka hyvänsä on voinut hakata tamburiini-, rytmimuna- ja öljytynnyriraidat. Vaikka tuottaja tai studion siivooja. Tai sitten kaikki olivat niin kännissä, etteivät muista mitä tekivät. "Kuka tuonkin banjoraidan veti?"
 
Pointti siis se, että näistä ei välttämättä vain tehdä niin tarkkaa selontekoa nykyisin. Ehkä moniraitatekniikan ollessa uusi keksintö se tuntui jotenkin luontevammalta.

Mutta ei siinä tarvi olla mikään tekniikan maisteri että voi soittaa jollaki soittimella riffin levylle (ellei tuo ko. bändi sitten tilutellu tai vastaavaa.. tehny joitaki vaikeita riffejä).
 
Kun vähän aikaa tutustuu soittimeen ja opettelee sen biisin sointu skaalan sillä uudella soittimella, on jo aika äkkiä keksiny siihen riffin. Olishan se mielenkiintoista laittaa useampiaki soittimia biiseihin, mutta sillon tulee nii helvetisti roudattavaa keikolle ja tämän tämmösille. Mutta motiveissönin voi repiä siitä että jos se on biisin kannalta ratkaiseva ääni, että kuulostaa hyvältä.
 
joo`o ottakaa sitä sitten selvää
 
EDIT - kirjotus virheitä

Mutta ei siinä tarvi olla mikään tekniikan maisteri että voi soittaa jollaki soittimella riffin levylle
 
Ei kai diplomi-insinöörin tutkinto moista taitoa suokaan.

Mi' osaan soittaa melkeen mitä soitinta vaan.
 
Nyt olen kateellinen.

Tai sitten kaikki olivat niin kännissä, etteivät muista mitä tekivät. "Kuka tuonkin banjoraidan veti?"
 
Kuulosti miitiltä.

Kuulosti miitiltä.
 
Oliko siellä banjokin?

Tässä minun aloittama threadi, jossa hiukan on tästäkin asiasta...
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … 7&o=0&x=db6e722dcc&co=0