Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

kuinka moni meistä käyttää krack softia..
nykyään laittomien softien krackkäys on paljon vaikeempaa.
esim. uus native reaktor ja usb dongle systeemeillä tulee aika paljon ohjelmia nykyään..ja pluginneja.
 
Mutta monet muusiikin tekijät ei tee musiikkia elääkseen ja me ollaan varmasti enemmistö jolla ei oo rahaa ostaa softtia.
 
mites huomenna kun tulee kokoajan parempia ohjelmia ja ne on ainavaan vaikeempaa saada kräkkinä mitä me tehdään.??
 
Soft Junkie

Mutta monet muusiikin tekijät ei tee musiikkia elääkseen ja me ollaan varmasti enemmistö jolla ei oo rahaa ostaa softtia.

 
Kai sitä rahaa niihin harrastuksiinkin yleensä jostain hankitaan. Elämä on valintoja, jollei rahaa ole, niin käytetään halvempia ratkaisuja.
 
Yksinkertaistahan se on, jos oikeasti haluaa ja tarvitsee jonkin laitteen tai ohjelman, niin kyllä ne rahat niihin raavitaan jostain.

Itse tein päätöksen noin vuosi sitten että joko rekisteröin kaikki audiosoftat mitä käytän tai siirryn ilmaisohjelmiin.
 
Nyt olen onnistunut siinä ja lopputulos on aika hyvä. Äänen laatu ei merkittävästi kärsinyt vaikka siirryin edullisempaan moniraita-ohjelmaan ( nyt on käytössä 24 bit versio n-Track Studiosta ) ja muutenkin kaikki toimii hyvin. Hyvän wav-editorin löytäminen vei hieman aikaa mutta sekin on ratkennut. Ja löytyy sen verran paljon hyviä ilmaisia plugareita että ei tarvitse niistäkään käyttää mitään piraatti versioita.
 
Nyt voi hyvillä mielin esim. nauhoittaa myös muille demoja...
 
Seuraavaksi pitäisi jättää pois kaikki muutkin "lainatut" ohjelmat...

Cubase SX:n käyttöä ei nuo donglehässäkät ole estäneet alkuunkaan. Voisivat Steinbergillä kehittää toimivan systeemin, ei luulisi noilla resursseilla olevan vaikeata. Itse olen siirtymässä Cubasesta Pro Toolsin pikkuversioon. Jos pari vuotta odottelisi vielä hintojen laskua...

Mutta monet muusiikin tekijät ei tee musiikkia elääkseen ja me ollaan varmasti enemmistö jolla ei oo rahaa ostaa softtia.
 
Mutta tietokoneeseen on sitten varaa ostaa se hardware silti?
 
Nykyäänhän on siitä oiva tilanne, että erittäin korkeatasoista freewarea ja hyvin halpoja osto-ohjelmia on erittäin paljon. Vaikka lehdet ja netit meuhkaavat tuhannen euron paketeista - nehän niiden lehtien toimittajille palkan maksavat mainotilan myötä - niin sanoisin, että tuollaisella vajaalla parillasadalla eurolla pystyy hivenen vaivaa ja verkkoa hyväksi käyttäen kokoamaan erittäin toimivan softakokonaisuuden, joka ei juuri jostain cubasesta ja vastaavista jälkeen jää.
 
Kräkätyissä versioissa on sitä paitsi monesti pieniä tai suurempia toiminnallisia ongelmia, joten niiden kanssa joutuu vielä kuluttamaan hermojaan ja aikaa hukkaan. Toki maksetuissakin paketeissa on vikoja, mutta silloin on sentään käytettävissä valmistajan tekninen tuki ja korjauspatchit.
 
.

No aihetta sivuten olen sitä mieltä että suuret ohjelmanvalmistajat (kuten Adobe, Macromedia j.ne.) voisivat laittaa tuollaiset kymmenen vuotta vanhat versiot ilmaiseksi imuroitaviksi.
 
Tuo kyllä kuulostaisi järkevältä sikälikin, että tulojahan ohjelmistofirmat eivät noista vanhoista enää saa, kun niitä ei myydä kaupoissa.
 
Kyllä minulle kelpaisi esimerkiksi Photoshopista vanhempikin versio harrastuksen tässä vaiheessa, kun töikseni sitä rupean käyttämään, niin toki ostan uusimman version. Äkkiähän se sitten maksaa itsensä takaisin. Tosin Elements on nyt koneella eikä tuo kallis ollut (Skannerin kylkiäinen).
 
Tokihan vanhempia versioita saa todella halvalla käytettyinä.

kun tämä nuori joka on kotona omalla koneellaan oppinut käyttämään vaikka PhotoShop 3:ta astuisi työelämään aikanaan jollekin graafiselle alalle ja osaisi vaatia että työkaluna pitää olla nimenomaan Adoben PhotoShop 26.6.Ei niitä vanhoja ohjelmia kuitenkaan pysty hyödyntämään käytännössä kaupallisessa tuotannossa
 
Hösh!
 
Ei ohjelmia tarvitse koko ajan päivittää, ellei platform lakkaa niitä tukemasta. Mä olen ihan tyytyväisenä käyttänyt Photoshop 3.1:tä sen ilmestymisestä asti, kun ei oo ollut varaa eikä tarvetta päivittää; työnantajan koneella oon kyllä joutunut opettelemaan uudetkin versiot, mutta mielestäni tuo vanha voittaa keveydessään monin verroin sen minkä ominaisuuksissa häviää.
 
Seuraavan koneenvaihdon myötä pitää päivittää, mutta kun oon jo 6 vuotta aktiivisemmin lykännyt koneenvaihtoa, ei sillä ehkä oo vieläkään kiire. Kunhan noi 2G -koneet laskee katiskanpainohintoihin, ostan käytettynä minkä softaa löydän. Uskon, että hyvin pidettynä 2G riittää siihen asti, kun asiakkaiden aineistovaatimukset taas ajavat ohi, kuten kävi .pdf:n kohdalla.
 
Ja kyllä, olen kuvankäsittelyn ammattilainen.
:-)

Olenkin tuota vähän itsekseni hiljaa miettinyt, että mitä siinä itse kuvassa ja taitettavassa materiaalissa muka olisi niin paljon muuttunut 10 vuoden sisään, että vanhoilla ohjelmilla ei tekisi mitään.
 
Loogisesti voisin ajatella, että kannattaisi ostaa uusi kone ja vanha, kevyempi softa jotta työskentely olisi nopeinta ja tehokkainta.
 
Ilmeisesti ajan mittaan ovat kasvaneet lähinnä resoluutiovaatimukset (vaikka käsittääkseni ihmissilmä ei kymmenessä vuodessä evoluution avulla paljoa kummene) ja tälläkin alalla on sorruttu siihen teknologiapalvonnan sudenkuoppaan, vai kuinka on? Eli kun on mahdollista, niin sitten tehdään :)
 
Painotekniikka on varmasti kehittynyt ja prosessit ovat optimoidumpia, mutta loppujen lopuksi painojäljen laatu on tainnut olla jo aika pitkään ihmissilmälle riittävää (?)
 
Eli oleelliset parannukset tulisivat itse painotekniikan optimointiin käytettävyyden ja nopeuden sekä ekologisuuden/kustannustehokkuuden suhteen, periaatteessa ei olisi siis väliä, vaikka sinne painoon lähetettäisiin vanhemmilla softilla väännettyä tavaraa.
 
Mutta liike-elämässä ollaan monesti kaikkea muuta kuin kustannustehokkaita, tarvittaisiin enemmän pihejä hankintavastaavia :)

Olenkin tuota vähän itsekseni hiljaa miettinyt, että mitä siinä itse kuvassa ja taitettavassa materiaalissa muka olisi niin paljon muuttunut 10 vuoden sisään, että vanhoilla ohjelmilla ei tekisi mitään.
 
No niillä vanhoilla versioilla ei yksinkertaisesti tee yhtään mitään kaupallisessa käytössä. Asia on nimittäin sillä tavalla että jos esim. jollain sanomalehdellä olisi vaikkapa Freehand 7 niin eivät pysty ottamaan vastaan mitään ilmoitusaineistoa mitä on tehty 8:lla, 9:llä, 10:llä j.ne. hamaan ikuisuuteen asti. Vanhoilla versioilla ei vaan voi avata uudemmilla versioilla tehtyjä töitä. Näin ovelia softantekijät on. On pakko hommata uusin versio käytännössä heti kun ilmestyy markkinoille. Mainostoimistot ovat aina ensimmäisiä siirtymässä uuteen versioon ja muitten on seurattava perässä. Tämä on se painavin syy olla aina "up to date". Ne uudet ominaisuudet ja muuttuneet käyttötavat eivät aina olek niinkään määräämässä uuden version hankintaa.

Elikä markkinamiehet osaavat hypettää ja perustella, mainostoimistojen trendiliitäjät ovat ensimmäisenä kohoa myöden kiinni :)
 
Sama meininki näkyy graafisellakin alalla olevan kuin kaikilla muillakin, hommat ja lopputulos eivät muutu, mutta raskaampia ohjelmia ostetaan->joudutaan hankkimaan nopeampaa rautaa jotta päästään työtehossa vanhojen ohjelmien tasolle.
 
Mitenkäs on, vieläkö noista ohjelmista puuttuu jotakin, mitä tarvitsisi työntekoon vai pitäisikö ohjelmatalojen paneutua bugien korjaamiseen ja tehokkuuden parantamiseen päättömän "bells and whistles" -kehitystyön sijaan?

No niillä vanhoilla versioilla ei yksinkertaisesti tee yhtään mitään kaupallisessa käytössä. Asia on nimittäin sillä tavalla että jos esim. jollain sanomalehdellä olisi vaikkapa Freehand 7 niin eivät pysty ottamaan vastaan mitään ilmoitusaineistoa mitä on tehty 8:lla, 9:llä, 10:llä j.ne. hamaan ikuisuuteen asti. Vanhoilla versioilla ei vaan voi avata uudemmilla versioilla tehtyjä töitä.
 
Miksi sä sitten toimitat tavaraa, joka on sidottu ohjelmaversioon?
 
Käytännössähän vanhempia versioita jaetaan ilmaiseksi esim. juuri jonkun laitteen tai mustepullon tms kylkiäisenä.
Ja jos 90-luvun loppupuoliskolla kiersi maailmaa ooppera Aida, jonka virtuaalilavastus oli tehty Corel kutosella niin mihin se hienous olisi hävinnyt? JOS se nyt oli hienoa, mutta anyway.

Miksi sä sitten toimitat tavaraa, joka on sidottu ohjelmaversioon?
 
No oletuksena kaikissa ohjelmissahan on että se tallennetaan siinä ohjelmaversiossa millä se on tehty. Jos on esim. tehty Freehand 10:llä niin se yleensä tallennetaan Freehand 10 versiona. Toki saa tallennetua vanhanaikaisempanakin mutta käytännössä niin harvoin tehdään jos ei erikseen nimenomaan niin ole pyydetty.
Oma ongelmansa on sitten pdf, joka sinänsä on nerokkaan yksinkertainen formaatti, niitä nimittäin on aikalailla vaikea muokata ja korjailla. Valitettavasti shit happens. Jos olet graafisella alalla sulla pitää ehdottomasti olla vähintään puolentusinaa ohjelmia ja niitä joutuu jatkuvasti päivittämään.

Montako raitaa Freehandilla voi pyörittää?

No oletuksena kaikissa ohjelmissahan on että se tallennetaan siinä ohjelmaversiossa millä se on tehty. Jos on esim. tehty Freehand 10:llä niin se yleensä tallennetaan Freehand 10 versiona.
 
Kun toimittaa tavaraa tilaajalle/painoon/s-
postiliitteenä/whereever, oletuksena on, että toimii. Miksi siis
(1) toimittaa tavaraa, joka on sidottu johonkin ohjelmaversioon oli se sitten uusi tai vanha.
(2) miksei ottaa selvää tilaajan blue bookista, mikä kelpaa.
 
Näin mä teen.
 
Oletuksena ei ole, että tilaaja/paino/tms tavaraa "korjailee", jos siitä ei erikseen sovita.
 
Mutta kai tää lähti siitä, että voiko toimia vanhoilla, yleisesti jaettavilla ja jopa ilmaisilla ohjelmilla. Vastaus on: voi jos osaa.

No oletuksena kaikissa ohjelmissahan on että se tallennetaan siinä ohjelmaversiossa millä se on tehty. Jos on esim. tehty Freehand 10:llä niin se yleensä tallennetaan Freehand 10 versiona. Toki saa tallennetua vanhanaikaisempanakin mutta käytännössä niin harvoin tehdään jos ei erikseen nimenomaan niin ole pyydetty.
Oma ongelmansa on sitten pdf, joka sinänsä on nerokkaan yksinkertainen formaatti, niitä nimittäin on aikalailla vaikea muokata ja korjailla. Valitettavasti shit happens. Jos olet graafisella alalla sulla pitää ehdottomasti olla vähintään puolentusinaa ohjelmia ja niitä joutuu jatkuvasti päivittämään.
 
Jos olet vastaanottajapuolella asiakaskontaktipäässä, esim kirjapainon esimies, faktori tms niin ehkä noinkin, Poppamies. Mutta yleisesti ottaenhan asia ei oo noin.
 
Ohjelman save-käsky on ainoastaan tekijää itseään varten, eikä sillai seivattua tiedostoa oo hyvän tavan mukaista lähettää ulos. Ulos lähetetään joku yleinen tiedostomuoto; esim .tif tai .eps, tai jos ohjelmaversion mukainen tiedosto (esim Fh8, Pm65, Cdr8), niin siitä pitää olla tehtynä tulostusversio, esim just sillai että painon spekseihin tulostetaan Distillerillä .pdf:ksi.
 
Ja Pdf:nhän ei oo tarkoitus aueta. Sen idea on nimen omaan se, että tekijä on 100% vastuussa tiedostosta, koska kyseessä on pelkkä tulostimen ohjaustiedosto jota ei enää voi eikä saa sorkkia.
 
Jos ei toimenkuvaan nimen omaan kuulu, että otetaan keneltä tahansa vastaan millaista kamaa tahansa (esim yliopistojen atk-tuet) on aivan hyvän tavan mukaista ilmoittaa tiedostoformaatit joita otetaan vastaan. Eli ei koskaan Wordin .doc vaan ennemmin .rtf tai .txt, ei ai.eps vaan .eps jne.

Ja Pdf:nhän ei oo tarkoitus aueta. Sen idea on nimen omaan se, että tekijä on 100% vastuussa tiedostosta, koska kyseessä on pelkkä tulostimen ohjaustiedosto jota ei enää voi eikä saa sorkkia..
 
No arvaa onko tullut asiakkailata emnemmän kuin viiskymmentä kertaa sellaisia pdäffiä missä kuva on ollut mataleresoluutiolla ja osa kuvista rgb:nä. Pdfän yks heikkus on että sen seikan mahdollisesti huomaa vasta silloin kun filmit/levyt on tulostettu, tai on jo painossa. Pdf on hyvä renki mutta huono herra.

No arvaa onko tullut asiakkailata emnemmän kuin viiskymmentä kertaa sellaisia pdäffiä missä kuva on ollut mataleresoluutiolla ja osa kuvista rgb:nä.
 
Ihan vain mielenkiinnosta, mutta jos sulle on toimitettu matalaresoluutioinen kuva, niin miten se sua olisi auttanut, jos olisit saanut ko. prujusta työskentelyohjelmasidonnaisen (vaikkapa .FH? tai .PSD) tallennuksen.
 
Minä itse voin vastata: ei niin mitenkään! Sen sijaan kilautus tekijälle ja kilautuksen sisältönä: "kuule, skannaa se kuva uudestaan oikealla resoluutiolla ja toimita pruju uusiksi" auttaa jos auttaa.

Ihan vain mielenkiinnosta, mutta jos sulle on toimitettu matalaresoluutioinen kuva, niin miten se sua olisi auttanut, jos olisit saanut ko. prujusta työskentelyohjelmasidonnaisen (vaikkapa .FH? tai .PSD) tallennuksen..
 
No kyllä olisi auttanut. Pdfä näyttää matalaresoluutiokuvan ruudulla mutta varsinainen tulosettava tiedosto on sitten joko matalaresoluutiolla kun ollaan munattu, tai sitten korkearesoluutio kun on osattu. Se on erittäin hankala huomata ruudulla, sen tosiaan monesti huomaa vasta kun on tulostettu se teidosto.
Jos/kun työ on tehty jollain gafikkaohjelmalla on helpompaa huomata munaukset kuten matalaresoluutio kuvat ja cmyk ja rgb kuvien sekameslka.
En teilaa pdf tiedostojen käyttöä mutta siinä tartte asiakkaan osata ja tietää tarkkaan mitä tekee, ja se ei valitettavasti läheskään aina ole asian laita kun "amatöörit" vääntää Corelilla ja tekee siitä pdfän ja sitten jälkeenpäin väittävät että "kyllä se ruudulla näytti hyvältä, miksi nämä pixelit näkyy näin hyvin tässä painetussa versiossa".

No kyllä olisi auttanut. Pdfä näyttää matalaresoluutiokuvan ruudulla mutta varsinainen tulosettava tiedosto on sitten joko matalaresoluutiolla kun ollaan munattu, tai sitten korkearesoluutio kun on osattu. Se on erittäin hankala huomata ruudulla, sen tosiaan monesti huomaa vasta kun on tulostettu se teidosto.
 
Joo, mutta itsekin kirjapainossa työskennelleenä, ja myöhemmin keskikokoisen lehden AD:na olen oppinut sellaisen asian, että "asiakas on aina oikeassa". Eli oli siellä kuinka ilmeinen moka tahansa, sä et saa sitä mennä muuttamaan, sen jälkeen kun asiakas on kroman tai tulosteen katsonut. Ja jos asiakas ei tahdo kromaliinia, omapa on ongelmansa.
 
Erityisesti .pdf -tiedostojen kanssa näin on pakkokin toimia. Sen minkä asiakas on duuniin laittanut, sen kanssa hän sitten elää.
 
Ammattigraafikkona mua ei oikeastaan yhtään harmita, että syntyvä jälki on mitä on. Se, että mennään kauppaan ja ostetaan Corel ei tosiaan tee kenestäkään graafikkoa (kun ei viiden vuoden koulutuskaan auta ilman 10 vuoden työkokemusta). Mielestäni amatöörit voi vallan hyvin investoida siihen että palkataan ammattilainen tekemään duuni ja tehdään se sitten kunnolla, yhteensopivasti ja laajennettavana.
 
Silti, mokia sattuu aina. Varsinkin kun on vääntänyt taittoa neljä vuorokautta nukkumatta. Mutta ei oo kirjapainon asia korjata niitä, hälytyssoitto toki on kohtelias ja toivottava ele ettei mee koko lehti uusiksi. Sitten painoon lähtee korjattu versio vaikka 600 kilometriä taksilla, kuten joskus on tehty.
 
PS. .pdf kääntää itse prosessissa sinne unohtuneet RGB:t CMYKeiksi. Tosin ilman värinkorjailua.
 
PPS. Offsetin linjatarkkuus ei olennaisesti parane, vaikka tulostustiedosto olis miten terävä. Eli isolta osalta nää nykyiset kohonneet resoluutiovaatimukset perustuvat vaan siihen, että "kun näin nyt voi tehdä". Ja ei, kaukaa katsottavaa julistetta ei todella oo tarkoitus tehdä samalla resoluutiolla kuin postimerkkiä.
:-)