Mistäs aloittaisin. Valses Sentimentales, Schubertin 30-minuuttinen laumoava tanssisarja herättää nimensä puolesta ja pinnallisen tutustumisen jälkeen mielikuvan ranskalaisvaikutteisesta pinnallisesta nostalgisesta salonkimusiikista, mutta joka siseköi itseensä ainutlaatuisen schubertilaisen valssikaihon taikapiirin tunnelman, jossa liikutaan hyvin laajalla emootioiden skaalalla kuin oopperassa joukko roolihenkilöiden tavoin esiintyen, ja joka on helppo turmella ylimalkaisella tulkinnalla ilman syvällisempää paneutumista sarjan raklenteeseen ja karakteerien värikirjoon, kuten niin usein tapahtuu, mutta oikeissa käsissä, joita on perin harvassa kuten hyviä' levytyksiäkin, joita esim. upeasta ländler-sarjasta D 366 tai valses nobleseista, ja monista muista löytyy viljalti, kuten monista säveltäjän ehtymättömästä melodista rikkautta loputtomasti pulpuavasta kynästään sukeutuneita massamedian kuluttajille tuntemattomien sarjojen tavoin. Voimme nähdä myös pitkää päättymätöntä melodiaa, jossa jokaisesta edellisestä miniatyyristä puhkeaa kukkaan aina jokin uudella tavalla kiehtova sointikaukeus ja sävelkuvio melodisessa harmonisaatioissaan, harmonisoidussa melodiassaan loihtien esille loputtomasti yllättäviä variaatioita ja aspekteja melodisesta perushahmosta ja-ideasta laajan sävellajikirjon, melodisen kehittelyn ja muuntelun keinoin toisinaa dramaattiasesti yllätävässä sointiasussaan tai lyyrisiin änenpainoihin heltyvää impressionistisen häilyvää samettista sointipintaa. Siten ulkonaisesti vaatimattomastakin materiaalista mestarin käsissä voi tulla jalokiviä, joilla on looginen yhteys kokonaisuuteen. Monta votta elin siibä uskossa että kyseinen sarja edustaa Schubertioa pinnalisimmillaan kunnes muutama erinomainen levytys avasi korvani vaikusta. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
En taida tuntea kovinkaan montaa tanssisarjaa wieniläisklassismin ajalta... enemmänkin noita valsseja, gavotteja, menuetteja sun muita yksittäisinä pikkukappaleita. Tarkoitatko tanssisarjalla siis jotain barokin ajalta tuttua kaavaa vai jotain muuta? "Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -Jami |
En taida tuntea kovinkaan montaa tanssisarjaa wieniläisklassismin ajalta... enemmänkin noita valsseja, gavotteja, menuetteja sun muita yksittäisinä pikkukappaleita. Tarkoitatko tanssisarjalla siis jotain barokin ajalta tuttua kaavaa vai jotain muuta?
Tuskinpa sitä ainakaan potpuruiksi voitaneen kutsua, vaan tietynlainen sisäinen musikillinen logiikka sanelee sen missä järjestyksessä esim. Schubet tai jku muu on valssinsa, ensi-tai valssinsa yhteen nippuun kasannut yhden yhtenäistetyn teosnimikkeen alle, kute vaikka mielikuvituksekkaat 12 wieniläistä saksalaista tanssia D 128, 15-vuotiaan kynästä tai 30 menuettoa D 30, joista osa lienee valitettavasti kadonnut, ja joku älypä on mennyt luonnehtimaan niitä luonnoksiksi, nii täysipainoista ja nautittavaa musiikkia kuin ne ellaisenaan kontekstissaan ovatkin. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
tietynlainen sisäinen musikillinen logiikka sanelee sen missä järjestyksessä esim. Schubet tai jku muu on valssinsa, ensi-tai valssinsa yhteen nippuun kasannut yhden yhtenäistetyn teosnimikkeen alle
Joo, ymmärrän mitä tarkoitat. Täytyy tutustua näihin vähän paremmin. "Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -Jami |
Joo, ymmärrän mitä tarkoitat. Täytyy tutustua näihin vähän paremmin.
6 Deutchea D 820 esim. on erinomaisen kaunista ja seesteistäkin musiikkia luoden vakutelman miltei kuin jonkun pianosonaatin puuttuvana osana Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
sellisti