Musiikin teoria ja säveltäminen ›

(Etsin kyllä haulla ja googlesta mutta ei löytynyt.. Ohjatkaa minut sitten jonnekkin jos tästä on jo joku ymmärrettävä topic)
 
Eli, olen siis saanut käsiini tämän Ralph Denyerin Suuren Kitarakirjan, ja päässyt siinä jonkinlaiseen alkuun. Töksähdin kuitenkin tähän kolmen soinnun teoriaan, sillä en saa sitä päähäni.. Sointukulut yleensäkin eivät uppoa paksuun kallooni.
 
Eli voiko joku vääntää selkokielellä rautalangasta?
 
E: btw kuuluisikohan tämä Aloittelijoihin? No whatever.

Jatsissa II-V-I, bluesissa ja vanhassa rokissa I-IV-V

Sointukulut eivät kirjasta luettuna aukea. Jos osaa soittaa, voi niitä kokeilla, mutta homman tajuamisessa voisi olla FAQ:n paikka: sointukulut kirjattuna ja soitettuna, pelkät soinnut sopivalla rytmillä, kitaralla tai pianolla. Varmasti auttaisi tajuamaan että kysehän on tutusta asiasta jos on ollenkaan musiikkia kuunnellut.
 
Esimerkkejä voisi jatkaa vaativampaan suuntaan korvaamalla sointuja ja niin edelleen.

ok.. no kokeilen soittaa niitä enemmän, mutta kaattoo auttaako mun pikku pollaani.
Kukaan ei varmaan jaksais tehä FAQ tästä aiheesta?
 
Onhan noista soinnuista ja niiden käytöstä jo FAQ, mutta se olettaa jo tietyn lähtötason. Voisin väsätä band-in-a-boxilla esimerkkejä tavallisimmista sointukuluista, siis miltä ne KUULOSTAA. Katotaan tuleeko tehtyä, ei pitäisi olla kovin iso homma.

...Ralph Denyerin Suuren Kitarakirjan, ja päässyt siinä jonkinlaiseen alkuun. Töksähdin kuitenkin tähän kolmen soinnun teoriaan, sillä en saa sitä päähäni...
 
Se on väännetty rautalangasta sen kirjan sivulla 77, sivun yläosassa. Siinä on esimerkkejä I - IV - V - I -sointukuluista eri sävellajeissa. Rämpytä niitä läpi ja kokeile, että tunnistaako korva että niissä on jonkinlainen keskenään samanlainen logiikka. Soita siis yksi rivi kerrallaan vasemmalta oikealle, eli esim. E - A - B7 - E.
 
Ymmärrätkö tämän:
 
C:n neljäs aste on F
D:n neljäs aste on G
E:n neljäs aste on A
jne.
 
sekä:
 
C:n viides aste on G
D:n viides aste on A
E:n viides aste on B
jne.
 
** ** **
 
Ollaanko samalla sivulla, pystytäänkö jatkamaan tästä?

Tein nyt bandinaboxilla miditiedostoiksi noita Denyerin kirjan (s. 77-78) sointukulkuja, löytyy tuolta http://klezberg.1g.fi/skulut . Tiedoston nimi kertoo kirjan sivun ja sointukulun. Sointukulku toistuu neljä kertaa ja lopuksi kaksi tahtia perussointua.
 
Näitä on helppo tehdä, mutta niistä luulisi alkavan hahmottua mistä sointukuluissa on kysymys.
 
EDIT: laitoin sinne niistä vielä mp3:set, pitäisi kuulostaa vähän siedettävämmältä.

Kolmen soinnun magia on se I-IV-V eli esimerkiksi blues E:stä: E-A-B. Tälle perustalle perustuu suuri osa populaarista musiikista, tosin monesti siihen lisätään moninaisia sointuja noiden lisäksi, mielenkiintoa tuomaan.
 
Jos haluat soittaa jossain muussa sävellajissa, kokeile soittaaa barreina samoin tavoin mutta ylemmiltä nauhoilta niin aukeaa. Eli E-A-B kolme nauhaa ylöspäin on blues G:stä eli G-C-D. jne.
 
Nuo roomalaiset numerot on duuriskaalan askeleita. Esimerkiksi C-skaalan askeleet on C;D;E;F;G;A;B (kaavana duuriskaala on 2-2-1-2-2-2-1 nauhaa ylöspäin, eli yhteensä nuo on 12, jolloin siis on taas alkupiste eli tässä tapauksessa C-nuotti). Eli I on C, neljäs on F ja viides on G. Niiden pohjalta luodaan nuo maagiset kolme sointua.
 
Kun korva kuulee V-soinnun (usein seiskasointuna, eli V7), se osaa jo odottaa että kohta mennään takaisin I-sointuun.
 
Todella monet sointukulut perustuu duuriskaalan äänistä tehtyihin sointuihin. Esimerkiski vaikka C-duuriskaalan äänet on C;D;E;F;G;A;B ja jos soitetaan C-duurissa periaatteessa kaikki kaikkiin soitettaviin sointuihin tulevat sävelet on noita C;D;E;F;G;A;B eikä mittää muuta. Todellisuudessa tästä on tietysti poikkeuksiakin, kun halutaan tehdä poikkeuksia tästä säännöstä, ihan mielenkiinnon vuoksi.
 
Nuo I, IV ja V muodostetaan tuosta skaalasta näin (poimien aina joka toinen sävel):
Sävelet C, E, G on C duuri sointu
Sävelet F, A, C on F duuri sointu
Sävelet G, B, D on G duuri sointu.
 
Ja jos jokaisesta noista C skaalan sävelestä muodostetaan oma sointu, niin ne ovat nämä: CMaj7, Dm7, Em7, FMaj7, G7, Am7 (ja oudompi Bm7b5).
 
Useimmat kappaleet perustuvat näille soinnuille (ei välttämättä seiskasointuina kuten yllä). Lisäksi monesti lisätään esim. bVII (Ab) tai BIII (Eb)-sointu tai joskus muuten vaan sointu joka on yhden nauhan ylempänä tai alempana kuin joku yllä olevista (siis ikään kuin kuljetaan kohti yllä olevista jotain sointua yhden nauhan päästä). Soinnuillahan voi kikkailla vaikka miten, mutta menee aina vain jatsimmaksi, tietysti.
 
Niin ja kuten varmaan huomaat, nuo I, IV ja V (C,F,G) ovat ainoat duurisoinnut jotka duuriskaalasta irtoaa. Isot roomalaiset numerot tarkoittavatkin juuri duurisointuja, pienet molleja. Eli I, ii, iii, IV, V, jne
 
Tässä tärkeimmät eri I-IV-V:t (ja perässä on rinnakkaismolli ja sen IV ja V):
C F G7 - Am Dm E7
D G A7 - Bm Em F#7
E A B7 - C#m F#m G#7
F Bb C7 - Dm Gm A7
G C D7 - Em Am B7
A D E7 - F#m Bm C#7
B E F#7 - G#m C#m D#7
 
Nuo rinnakkaismollin soinnut on tuossa sen takia kun ne sopivat siihen niin hyvin (rinnakkaismollissa kun on lähes samat äänet, kuten huomaat, eli nuo soinnut ovat lähes samat kuin duurin VI, II ja III). Soittele joka rivin sointuja sikin sokin, ja koita löytää niistä se logiikka, mikä kuullostaa minkäkin jälkeen hyvältä tms. Aloitukseksi tai lopetukseksi palaa I-sointuun, se on se koti. Sitä ennen voi soittaa sitä V7:ä että kuullostaa siltä että kotiinhan tässä ollaan menossa.
 
http://www.acousticguitar.com/lessons/talley/1.shtml
 
PS
Mäkin olen muuten Visku, tai ainakin olin pienempänä, ei mua siksi juuri enää kutsuta, Ville vaan.

Ok. mä tajusin. Kiitos..Paljon. Noi autto ihan sikana ne äänitys-tsydeemit. Kiitos paljon niistä kirjoituksista. (Paljon autto jo se, että nämähän on sointukulkuja tai niitä. Kyl sen sanan oli kuullut, mutta emmä sitä niin ajatelut) Eli maailman yksikertaisin asiahan tämä oli. Noobi olo..
 
Mutta sitä vielä kysyn, että kun on ihan perus duuri-ja molli-soinnut, niin mikä prkeleen välimuoto tämä 7 on. Siis sitä ei siis lasketa molleihin eikä duureihin. Vai? Ja kun duurithan kuullostavat iloisilta ja mollit "surullisilta", niin miltä näiden septimien pitäisi kuullostaa. Itselle ei tule mitään mieleen.
 
Offi alkaa. Toi V-I-S-K-U, juttuhan tulee yhestä Simpsonien jaksosta, missä Homer polttaa epähuomiossa talonsa ja sit karjuu vaan et oon fiksu, fiksu. Ja sit se yritt
ää tavata sen ja tavaa sen siis aikalailla väärin.. No nyt se ei oo hauska mut siinä se oli. Offi loppu

Mutta sitä vielä kysyn, että kun on ihan perus duuri-ja molli-soinnut, niin mikä prkeleen välimuoto tämä 7 on. Siis sitä ei siis lasketa molleihin eikä duureihin. Vai? Ja kun duurithan kuullostavat iloisilta ja mollit "surullisilta", niin miltä näiden septimien pitäisi kuullostaa.
 
Nelisoinnussa on septimi eli 7. Tähän asti ollaan puhuttu vain kolmisoinnuista. C -duurisoinnussa (kolmisointu) on äänet c, e ja g. Jos siihen lisätään septimi, eli sävel b, niin siitä tulee nelisointu. Mutta pop/rock -musiikissa ei nelisointua jostain syystä käytetä kuin V asteella, eli dominanttisoinnussa.
 
Dominanttiseptimin tarkoitus on kerätä sointuun jännitettä, jotta saadaan voimakas purkaus takaisin I asteelle (esim. G7 - C).
 
Duuri/molli -jako on vähän karkea, jos ajatellaan nelisointuja. Duuri/molli -käsite viittaa soinnun terssiin eli 3. ääneen (C:ssä sävel e). Septimillä ei ole mitään tekemistä duurin tai mollin kanssa sinällään.
 
Septimillisiä eli nelisointuja voi olla (esimerkit C:ssä):
 
Cmaj7 (perusduuri)
Cm7 (molliseiska)
C7 (dominanttiseiska)
Cmmaj7 (perusmolli)
Cm7b5 (molliseiska b 5)
 
Tuossa tärkeimmät.
 
Eli jos soinnussa lukee pelkkä 7 (esim. C7), tarkoittaa se dominanttiseiskaa. C7:n äänet on c, e, g ja Bb, missä tuo Bb on se 7.
 
EDIT: tämä faq (Sointujen laadut, asteet, käännökset ja käyttö) jatkaa tästä aiheesta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=26768

Ja se seiska voidaan lisätä sekä duuri että mollisointuun
C7= C-E-G-Bb
Cm7= C-Eb-G-Bb
 
Kyllähän blues kuulostaa bluesilta kun kaikki soinnut on seiskoja
esim C7, F7, G7
 
Edit: Apricot oli näköjään edellä jo selittänyt perusteellisemmin, olisi pitänyt lukea.