Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Kaipaisin faktatietoa (tai hyvää mutua) kotimaisten puiden käytöstä lähinnä kitaroiden/bassojen rakentelussa. Harmaa-/tervalepän vastaavuus amerikkalaisen kanssa on tiedossa.
 
Myös kokemukset lämpökäsitellyn puun käytöstä ja saatavuudesta ovat tervetulleita.

Suosittelen menemään kirjastoon ja lainaamaan jonkun viulunrakennusoppaan tai vastaavan, saattaa löytyä myös kitaranrakennusoppaita. Esim Pellisen Vilhon (tai Viljon) ikivanhassa opuksessa, nimi on muistaakseni "viulunrakentaja", on käsitelty aika kattavasti suomalaiset puulaadut ja niiden sointiominaisuudet (muistaakseni myös vertailua ulkomaailman puulajeihin löytyy). Teos on tosin jo niin vanha, että lämpökäsitellystä puusta se ei kerro.
 
Ja puunjalostuksen luokkahan on 64 ja jotain.

Oon muistaakseni lukenut kyseisen kirjan. Siinähän painotettiin aika vahvasti ammattilaisen ja amatöörin tekemän kierukan (tai mikäsenytsittenonkaan:) eroja. Hyvä kirja muuten, tarttis varmaan hankkia...
 
Kaipailen ennemminkin ihmisten omia kokemuksia lähinnä kitaroiden/bassojen soundin suhteen sekä käytöstä kaulamateriaalina (esim. grafiittivahvistuksilla).

Kaipailen ennemminkin ihmisten omia kokemuksia lähinnä kitaroiden/bassojen soundin suhteen sekä käytöstä kaulamateriaalina (esim. grafiittivahvistuksilla).
 
Ainakin loimukoivua on käytetty loimuvaahteran korvikkeena "kansissa", tiedä sitten kuinka hyvin täyttää tehtävänsä.

Ainakin loimukoivua on käytetty loimuvaahteran korvikkeena "kansissa", tiedä sitten kuinka hyvin täyttää tehtävänsä.
 
Varsin kohtuullisesti, mulla on ollu loimukoivukeppejä, jopa visakoivuviilullakin (tälläkin hetkellä on yks, kuvia löytyy -toinen on projektiasteella) sekä tiedän valmistetun useampiakin Tele-mallisia kitaroita, siis runkoja raitalankusta. Soivat kuulemma hyvin. Tärkeintähän soitinpuussa on yllättävää kyllä se, että se "soi" ja on kuivaa.

Tärkeintähän soitinpuussa on yllättävää kyllä se, että se "soi" ja on kuivaa.
 
Hyvin kuivattu koivuhan soi todella komeasti. Huomasin tuon viimeistään sivariaikoina, kun pudottelin puolitoistametrisiä koivurungon pätkiä metsäntutkimuaseman lämmitysuunien kuiluihin. Joku kuitenkin on väittänyt minulle, että kokopuinen koivukitara rupeaisi vääntämään kovasti nopeasti kieroon. Pitäneekö paikkaansa?
 
.

En oikein tuohon usko, jos puu on "puusepänkuivaa" ja jonkun aikaa varastoituna ollut, että se on asettunut. Onhan koivusta tehty "iänkaiken" mm. huonekalujakin eikä ne oo kieroutuneet... :) Olihan täällä joskus kuvia siitä tosi pahuksen nätistä sinisestä stratostakin, joka oli loimukoivua, tuskinpa sekään on kieroutunut. Koivu vaan yksinään voipi soinniltaan olla kovin kirkas ja kova, vrt. vaahtera, mutta kantena...

Olihan täällä joskus kuvia siitä tosi pahuksen nätistä sinisestä stratostakin, joka oli loimukoivua, tuskinpa sekään on kieroutunut. Koivu vaan yksinään voipi soinniltaan olla kovin kirkas ja kova, vrt. vaahtera, mutta kantena...
 
Mielestäni siinä oli loimukoivua vain kantena, sama jamppahan oli tehnyt myös vihreän rg:n itsekaatamallaan loimukoivukannella, jos en ihan väärin muista.

Tai vielä villimpi idea: Jos sekoittais kolmea eri puuta? Multa löytyy meinaan leppää, mäntyä ja koivua. Mahtaisi tulla aika oudon kuuloinen kitara. No täytyy mennä suunnittelupödän ääreen pähkäilemään.
 
Kyllähän sitä aina tekis mieli koittaa kaikennäköstä, ja ilman kokeilunhalua tuskin keksittäis paljon mitään uutta, mutta ainakaan itselläni ei riitä aikaa, eikä resursseja eksperimentointiin. Jos rakennan itselleni instrumentin, on sen myös onnistuttava, opiskelijapalkoilla ei viitsi mitään heittää hukkaa ja aikakin on kortilla. Mutta ois se tosi hyvä, että joku kokeilis ja jakais sitten kokemuksiaan vaikka täällä.

Kyllähän sitä aina tekis mieli koittaa kaikennäköstä, ja ilman kokeilunhalua tuskin keksittäis paljon mitään uutta, mutta ainakaan itselläni ei riitä aikaa, eikä resursseja eksperimentointiin. Jos rakennan itselleni instrumentin, on sen myös onnistuttava, opiskelijapalkoilla ei viitsi mitään heittää hukkaa ja aikakin on kortilla. Mutta ois se tosi hyvä, että joku kokeilis ja jakais sitten kokemuksiaan vaikka täällä.
 
No minäpä koitan sitten perskules ja kerron tulevasta epäonnistumisestani. No ei vaan, ketä tietää vaikka kuulostaisi ties kuinka hyvältä tuo yhdistelmä. Ehkä tästä tuleekin mun oma tavaramerkkini, josta mun joku kitaramallini 20 vuoden päästä tunnetaan. Ja mullahan nuo puut on jo valmiina. Täytyy vaan metsästää jostain jotain käytettyjä osia, että rahat riittää niihinkin. Hmm.. Jos tohon laittais leppäkaulan, kun sellanen on miltei valmiina. Ja nauhattoman kun vielä teen siitä. Huu, nyt tuli inspiraatio.
 
EDIT: Tosta nauhattomasta muuten. Mitenkä sen skaalan kanssa pitäisi toimia, jos ei ole nauhoja?

Koivu vaan yksinään voipi soinniltaan olla kovin kirkas ja kova, vrt. vaahtera, mutta kantena...
 
No, minähän tunnetusti soitan vaahteralankkuista bassoa ja olen soundiinsa vallan tyytyväinen 8-) Eipä tartte diskantteja varten mitään aktiivielektroniikkaa...
 
Visakoivupinta olisi soittimessa todella komea, kauniisti lakattuna. Mitenkohän isoja paloja tuota saa, en ole koriste-esineissäkään nähnyt kuin ihan pieniä.
 
.

Visakoivupinta olisi soittimessa todella komea, kauniisti lakattuna. Mitenkohän isoja paloja tuota saa, en ole koriste-esineissäkään nähnyt kuin ihan pieniä.
 
Oleksä käynyt sen mun f-birdin kuvia katsomassa? Siinä on visaa. Ja saahan visaa ihan lankkunakin, tosin ehkä vähän huonosti ja kallista tuo on kuin piru ynnä kamalaa työstää..
 
Edittiä: Osoke unohtui, sorry..
http://www.lehmo.com/lehtostudio/fiba/fiba.htm

Oleksä käynyt sen mun f-birdin kuvia katsomassa?
 
En ollutkaan käynyt.
 
Vaikka sinänsä tykkään firebirdeissä just niistä kapeista humppareista.
 
Mites visakoivu noin soundillisesti? Eroaako normaalimmasta koivusta miten paljon?
 
Ehkä pitää sitten muuttaa sen "sittenjoskuskunmullaonrahaaniinmäteetänitsellenibasson"-hankkeen puulajia...
 
.

Mulla on Ala-Kuhan tekemässä 5 kielisessä bassossa leppärungon päällä 4mm paksu visakoivupinta, kuva löytyy avattaresta. Koivu tuo sointiin hieman diskanttiosastoa, mutta ei mitenkään liikaa, botneakin löytyy aika mukavasti.

Vaikka sinänsä tykkään firebirdeissä just niistä kapeista humppareista.
 
Mites visakoivu noin soundillisesti? Eroaako normaalimmasta koivusta miten paljon?
 
Tuossa meikäläisen kitarassahan nuo sähköt on "omasta päästä", siinä on takamikille tri-soundi, sitten on vaiheenkääntöä ym. Eikä nuo mikitkään ole niitä Firebird-pikkuhumppareita. Soundista se verran, että koska nuo mikit on tummemmat soundillisesti, jopa takamikki ykskelaisena, kuin oikeen Firebirdin mikit, niin tuo paksu koivu ei sitä soundia hirveen kovaksi ja kirkkaaksi tee. Mutta kyllähän säätämällä melko treble-ulinatkin saa. Tuossa on tone-puolella vielä treble-pass konkka volapotikassa joten pienilläkään volumeilla ei korkeet äänet huku. Mutta nuo ominaisuudethan ei ole siitä puulajista kiinni... Eli sanoisin, että puulajin soundiominaisuudet ei "hirveesti" eroa jostain tavallisesta koivusta (tahi vaahterasta).

Itse tein Telen saarnista, käsittääkseni ihan kotomaisesta sellaisesta. Taatusti oli ainakin kuivaa, sillä sitä oli kuivutettu peräti 40v ennen kuin lankku minulle päätyi. Eli kysehän on siis ns. hard ashista, ja soundikin kyllä täsmää kuvauksiin, joita ko. puusta olen kuullut: Aikamoista ränttätänttää melko voimallisella yläpään korostuksella.
Tuossapa tuota http://www.cc.jyu.fi/~maaijane/kuvat/jussin/Runkoetuviistosta1.jpg
 
Meinasinpa saada eräältä tutulta ilmaiseksi kunnon siivun visakoivua, niinkin kookkaan että siitä olisi voinut ehkä jopa kitaran kannet tehdä. Valitettavasti tuttu toi näytille vaan siivun, hänen appiukkonsa kun oli syystä tai toisesta palikan pienemmiksi siivuiksi latonut. Woe sitä harmistusta - vielä kun siivusta saattoi nähdä valtavan upeat loimut visan seassa! Noh, toivo ei ole vielä ihan kuollut, saumat johonkin toiseen lankkuun saattaa vielä olla, jos vaan sopivia löytyy. Toisaalta, ei varsinaisesti kansipuille ole tarvetta, kun edellisestä loimuvaahterapalasta jäi ylimääräiseksi kahdet n.7mm siivut, joista kyllä kannen päräyttää ainakin tasakantiseen kitaraan.

Alkaa olla jo ihan hyvää kamaa täällä, mutta tahtoo lisäälisäälisää. Tiedonjano on pohjaton.

Alkaa olla jo ihan hyvää kamaa täällä, mutta tahtoo lisäälisäälisää. Tiedonjano on pohjaton.
 
No saamas pitää. Raitaa (goat willow) on käytetty ainakin kahden tele-mallisen kitaran runkona ja olivat aivan käypiä. Hyvinkin leppää (alder) vastaavia ja kaunista puuta oli se jonka olen nähnyt. Kevyehkö mutta hyvin soi. Tässäkin on sitten tuo puuaineksen saatavuus kyseenalaista, tuskin puukeskuksella soitinpuuna raitaa on, lieneekö muuna kuin halkona.. Olen myös kuullut tuomesta tehdyn jonkun strato-kopion rungon. Ja tuo visa just on yleensä, kuten Juzzullekin kävi, pätkitty ja pilkottu sorvipalikoiksi. *snif*

Mäntyäkin voinee varmaan käyttää kitaransoitossa. Tai itse asiassa, kunnon oikea oppinen LP kuuluisi tehdä männystä, sillä Les Paulin (siis tämän miehen) ensimmäinen protoyyppi, 'the Log', oli tehty sahaamalla akustinen puoliksi ja lisäämällä väliin lankun verran mäntyä, johon mikit sitten oli ruuvattu kiinni. Eli ikään kuin historian ensimmäinen puoliakustinen. Kyllä sitä sairaslomalla onkin aikaa lukea kaikenlaista ;o)
 
EDIT: tuossa muuten kuva "kunnon" LP:sta
http://www.si.edu/lemelson/guitars/frames/eg08.htm
http://www.chesapeake.net/~paolino/trionic/log2.jpg
 
Mutta tiedä sitten oikeesti tuosta männystä, ainakin tilukepin teon voinee unohtaa jos otelaudankin meinaa männystä tehdä, sen verran tahmeaa voinee soitto olla pihkan ansiosta - mutta ehkä saisi hienoa blues-tulkintaa :o)