| Aihe: Erik Satie | 1 |
|---|
 V1lleK
14.05.2006 13:47:04 (muokattu 14.05.2006 19:31:02) | |
|
Gymnopedies, Gnossiennes..
Kuuntelin taas eilen illalla Erik Satien musiikkia, jota tuolla kertaa tulkitsi pianisti Jean-Yves Thibaudet.
Satien musiikki koskettaa minua tavalla, johon vain harvat kykenevät. Siinä on jotakin sellaista alakuloista kauneutta, joka välittyy niukan ja vähäeleisen ilmaisun kautta korostaen ja tehostaen musiikin herkkyyttä. Kuuntelin ja tunsin suorastaan pakahduttavaa kaipuuta, väristykset hiipivät kehollani ja silmäni kostuivat hieman (ei, tällä kertaa en itkenytkään).
Onko Satien musiikki liiankin yksinkertaista, tylsää ja nukuttavaa? Vai onko Satie sittenkin kaikessa koruttomuudessaan kyennyt tavoittamaan musiikissa sen olennaisimman, välttäen turhaa tiluttamista?
Thibaudet´n soitosta täytyy sanoa, että en kertaakaan jäänyt miettimään hänen soittoaan tai ajatellut häntä soittajana lainkaan. Musiikkiin oli niin helppo tuudittautua, oli vaivatonta antautua sen vietäväksi. Mielestäni hän onnistuikin välittämään musiikin niin, että saatoin kokea sen suoraan. Tai sitten en vain ole kriitikko tai asiantuntija, joka analysoisi kaiken kuulemansa kuunteluhetkellä.
You have your way. I have my way. As for the right way, the correct way, and the only way, it does not exist.
Friedrich Nietzsche |
 J.Ahonen
14.05.2006 13:57:03 (muokattu 14.05.2006 13:57:52) | |
|
Hmm, hyvä kun avasit ketjun. On pitänyt kysyä jo aikoja.
Onko Satiella muuta kovaa tuotantoa kuin ainaiset Gymnot ja gnossienet? peräti Orkesteri kamaa? Satie han oli 1920 luvun aluilla tosi "in" ranskassa. Kaikki Diggas Satieta.
Edit: Gnossiennejen ja Gymnopedien tulkinnoissa on helvetisti eroja. |
|
Onko Satiella muuta kovaa tuotantoa kuin ainaiset Gymnot ja gnossienet? peräti Orkesteri kamaa?
Olen kuullut vain baletin parade ja on kyllä meininki täysin eri planeetalta kuin noissa pianohiteissään.
"Only sick music makes money today" -Nietzsche (1844-1900) |
|
Oon tainut kuula ton. Mulla on joku Satien piano lätty, aika tylsää kamaa. Joskus kuulin Satien Sarabandes, ne tais olla ok. Samassa hengessä kuin G & G, niitäkin taisi olla Sarabandes 1 ja 2 ja 3 jne,,, |
|
hah, satiehan on hilpeää ja huvittavaa musiikkia. |
|
Satielta on miulle jäänyt mieleen juuri kyseiset gymnopediet ja gnossiennet. Suklaapuoti-elokuvan taustamusiikkina olin ainakin kuulevinani jotain Satien sävellyksiä orkesterilla soitettuna. Satielta on kyllä ottanut vaikutteita yksi jos toinenkin. mm. Yann Tiersen on säveltänyt Amelien pääteemaksi ihan uskomattoman hyvän kuuloisen, mutta todella ärsyttävän paljon Satielta matkitun pääteeman.
Missäs päin kyseinen herra muuten eleli?
Peiliin katsominen on ehkä hauskinta huumoria mitä tiedän. |
|
Missäs päin kyseinen herra muuten eleli?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Satie |
alcyone
24.05.2006 21:49:12 (muokattu 24.05.2006 21:54:11) | |
|
http://www.af.lu.se/~fogwall/list.html tässä sivu jossa on listattu kaikki satien sävellykset. Mutta onhan ne gymnopediet ja gnossiennet kuuluisimpia. Olen itse soittanut pianolla kans noita "Pièces Froides" (kylmät kappaleet). Satieta onkin vaikeeta soittaa kun kppaleet "pitäis" soittaa tavallaa tunteettomasti ja "koruttomasti".
Yleensä paljon soitettu on kans toi "Prélude de La Porte Héroïque du Ciel" (preludi taivaan portille (tai jotai...)) ja sitte "Poudre d'Or" ("kultaista puuteria"..kai). Sitten tulee mielee että sillä on aika paljon noita 4-kätisiä pianosävellyksiä.
Satie on kyllä mielenkiintoinen säveltäjä. Tulee tässä mieleenkin että kun kriitikot joskus aikoinaan valitti ettei hänellä ollut "muotoja" kappaleissa, Satie sävelsikin sitten ne "3 Morceaux en Forme de Poire", eli päärynän muotoiset kappaleet. :)
Life is like a piano... what you get out of it depends on how you play it. |
|
Tulee tässä mieleenkin että kun kriitikot joskus aikoinaan valitti ettei hänellä ollut "muotoja" kappaleissa, Satie sävelsikin sitten ne "3 Morceaux en Forme de Poire", eli päärynän muotoiset kappaleet. :)
Siinä oli sekin vitsi, että "poire" tarkottaa paitsi päärynää, myös typerystä tms. eli terveisiä kriitikoille. |
|
Heh, taisi olla kyllä aika hupaisa persoona tämä Satie. Sävelsi hän näköjään myös Vexations-nimisen pianoteoksen, jossa 12:sta sävelestä muodostuva melodia soitetaan muunneltuna neljä kertaa, ja tätä toistetaan sitten kaikkiaan 840 kertaa. Sävellyksen esittämiseen kestää noin vuorokausi, ja sen ensi esityksessä 1963 oli rasitusvammojen välttämiseksi soittamassa kokonainen joukkio pianisteja. Hauskaa on se, että heti näistä ensimmäisenä innokkaana oli tottakai John Cage:D
Peiliin katsominen on ehkä hauskinta huumoria mitä tiedän. |
|
Mutta eikös tämä tyyppi ollut melkoisen outo ja aika humoristinen persoona. Jostain luin näitä legendaarisimpia heittoja ja kirjoituksia mutta nyt en saa niitä mieleeni enkä netistäkään löytänyt. Koulussakin näistä vissiin oli puhetta.
"soittimet on helposti lajiteltavissa kahteen ryhmään. Haitarit ja ei siis haitarit." |
|
Kyllä Sonatine Bureacratique on paras. Siihen voi aina purkaa Clementi-traumat. |
V1lleK
07.06.2006 12:31:38 (muokattu 07.06.2006 12:32:13) | |
|
Olisiko ehdottaa joitakin levytyksiä Satien musiikista?
Itse voisin suositella varauksetta ainakin paria levyä:
-Janne Mertanen: Erik Satie: Satierik
-Jean-Yves Thibaudet: The Magic of Satie
Molemmilta löytyy ne kuuluisat Gymnot ja Gnosiet sekä joitakin harvinaisempia makupaloja. Kannattaa tutustua. |
V1lleK
07.06.2006 12:31:57 (muokattu 07.06.2006 12:32:26) | |
|
Ja tuplat tuli. |
|
Olisiko ehdottaa joitakin levytyksiä Satien musiikista?
laulupuolelta löytyy kans kaikkee jänskäpänskää, esim. Anne-Sophie Schmidtin levytykset (Erik Satie - Mélodies et chansons). ihan sairasta kamaa, mutta ah, niin hauskaa :)
[i hear voices but at least they're on tune] |
Keoren
30.12.2007 22:31:35 (muokattu 30.12.2007 22:35:41) | |
|
Onhan tämä nostamisen arvoinen aihe.
Itse olen jo pitkään tullut kuunnelleeksi kyseistä säveltäjää ja kaunista musiikkiahan tuo on, mutta vielä on jokin palanen loksahtamatta paikoilleen. Tunnen kuitenkin jossakin sisälläni, että eräs kaunis päivä koen ahaa-elämyksen näiden musiikillisten koukeroiden keskellä.
Pääasiassa pianokappaleisiin keskittyneenä, onko kenelläkään listata muutamaa suosikkia näistä orkesterille tarkoitetuista sävellyksistä? |
|
Gymnopedies, Gnossiennes..
Kuuntelin taas eilen illalla Erik Satien musiikkia, jota tuolla kertaa tulkitsi pianisti Jean-Yves Thibaudet.
Satien musiikki koskettaa minua tavalla, johon vain harvat kykenevät. Siinä on jotakin sellaista alakuloista kauneutta, joka välittyy niukan ja vähäeleisen ilmaisun kautta korostaen ja tehostaen musiikin herkkyyttä.
Hauskaa, että puhut juuri alakuloisesta kauneudesta. Tämä kauneus on samaa kuin joissain myöhäiskeskiajan, gotiikan ajan, maalauksissa, joissa on semmoista outoa metafyysistä valoa, paljon enemmän kuin de Chiricon maalauksissa. Saattaa johtua siitä että Satie järjesti päällekkäin soivat linjat siten, ettei perussävelisyyden tuntu ole täysin yksiselitteinen. Siinä vähän niin kuin toinen jalka jää maahan ja toinen nousee korkeuksiin mutta ei miten ylös hyvänsä. Sikäli gymnopedia-otsikko on enemmän kuin osuva.
Satien orkesteriteoksissa, jotka ovat homofonisempia luonteeltaan, ei tämä efekti ole niin voimakas, ja siksi niitä kai esitetään vähemmän. Ne herättävät mielikuvan jonkinlaisesta kömpelyydestä, mikä mielialasta riippuen voi olla herttaistakin.
Tulkinnat Satien musiikista todellakin vaihtelevat suuresti. Jotkut tuntuvat asennoituvan niihin vähän sakraalisti ja se on ehkä liikaa. Satielle tyypillinen henkevyys ja äly vieroksuvat kaikenlaisia patenttiratkaisuja kuten kaikki ns. hyvä musiikki. |
|
Satie kuuluuehdottomasti suosikkeihini. Pidän eniten gnossienne ykkösessä. Myös relache on loistava. Haaveilen aina eläväni aikuiseksi kasvettuani samanlaista elämää kuin hän |
 sellisti
09.05.2013 13:31:13 (muokattu 09.05.2013 13:31:24) | |
|
wagneristi: Haaveilen aina eläväni aikuiseksi kasvettuani samanlaista elämää kuin hän
"Satie tuli tunnetuksi eriskummallisista elämäntavoistaan: hän asui muutaman neliömetrin kokoisessa kopperossa, jonka ovi ei mahtunut aukeamaan sängyn takia. Hän pukeutui aina täsmälleen samanlaiseen samettiasuun, joita hän omisti seitsemän kappaletta. Satie herätti huomiota pilapuheillaan ja arvaamattomilla tempauksillaan: hän perusti esimerkiksi oman kirkon, jonka ainoa jäsen hän oli, ja haastoi Pariisin oopperan johtajan kaksintaisteluun. Myöhemmin hän muutti Arcueil'n kaupunginosaan ja käveli joka yö Pariisin läpi, turvallisuussyistä vasara taskussaan. Samettipukujen sijaan hän alkoi käyttää mustaa knallia. --- Hän kuoli alkoholismin aiheuttamaan maksakirroosiin ja keuhkokuumeeseen vuonna 1925. Hänen asunnostaan, johon hän ei ollut sallinut kenenkään astua yli kahteen vuosikymmeneen, löydettiin uskomaton sekasorto." (Wikipedia)
Onnea yritykselle.
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
