Kitarat: soittaminen ›

John Frusciante. Ainoa oikea RHCP kitaristi -ainakin näistä hengissä olevista. Nerokas soittaja ja biisintekijä. Vaikka Mothers Milkin tai BSSM:n tasoa ei kaveri ehkä enää koskaan saavutakkaan niin hienosti soittelee vieläkin. Tuonut mukavasti vähemmän on enemmän -ajattelua esille myös kitaroinnissa...
 
Brian May. Kitaristilegenda ei mielestäni nauti ansaitsemaansa kunnioitusta. Queen fanina on parempi olla hehkuttamatta liikaa, mutta kitaristi joka pystyy luomaan kilometrien päähän tunnistettavan, omalaatuisen soundin ei ole turhake.

En tiijä, että kuinka aliarvostettu, mutta harvemmin hehkutettu tosin: Dick Dale

En tiijä, että kuinka aliarvostettu, mutta harvemmin hehkutettu tosin: Dick Dale
 
Totta muuten! Se on kova jätkä. Sanoisinko kovin äijä kun surffaamisesta puhutaan. Heti siinä vanavedessä tulevat cosmonautit Lankinen ja Pitsinki. He ovat varmasti yhtä kovia muusikoita, mutta Dick on kuitenkin äijä. Näkeehän sen jo nimestä. Se on kato Jorma englanniks.

Brian May. Kitaristilegenda ei mielestäni nauti ansaitsemaansa kunnioitusta. Queen fanina on parempi olla hehkuttamatta liikaa, mutta kitaristi joka pystyy luomaan kilometrien päähän tunnistettavan, omalaatuisen soundin ei ole turhake.
 
Kyllä Briania aika paljon hehkutetaan alan lehdissä, ainakin mun mielestä.
Sen kitarakin tais olla maailman viiden kalleimman joukossa!

Niin joo, Slipknotin kitaristi Mick Thomson. Vaikuttaa aika taitavalta kaverilta.
 
On kyllä ihan tarpeeksi saanut huomiota

On kyllä ihan tarpeeksi saanut huomiota
 
Ehkä omilta faneiltaan, mutta ei hän minunkaan käsitykseni mukaan ole mikään virtuoosi (en siis ole fani). Ja sitähän tässä haetaan.

On kyllä ihan tarpeeksi saanut huomiota
 
Onko? Hö, en mä oo nähny oikein missään siitä kaverista juttua.

Onko? Hö, en mä oo nähny oikein missään siitä kaverista juttua.
 
Jenkkiläisissä kitaralehdissä tuntuu olevan aika usein jätkän "pärstä" ja pari Ibanezin mainosta ohessa, kun selailee jossakin. Että ei ihan huomioitta ainakaan kotimaassaan joutunut. Euroopassa tosin selkeästi vähemmän ollut valokeilassa ja tuskin onkaan, kun Slipknot ei ole ainakaan vielä saanut tukevaa jalansijaa rapakon rikkaamman puolen metallinörttien keskuudessa. :)

Steven Rothery: Ei nyt niin nopea, mutta soitanta kuulostaa mahtavalta ja sopii täydellisesti Marillionin musiikkiin.
 
Jukka Ruotsalainen: Suomen parhaita kitaristeja, eikä kukaan tunne miestä. Surullista.

Minä.
 
Huono vitsi. Ei vaan Eric Peterson, mielestäni jää liikaa Skolnickin varjoon Testamentista puhuttaessa.

Minä.
 
Huono vitsi. Ei vaan Eric Peterson, mielestäni jää liikaa Skolnickin varjoon Testamentista puhuttaessa.
 
Joo. Ei siinä mitään,kyllä Skolnickiakin voisi enemmän vielä hehkuttaa. Minusta suht aliarvostettu hänkin.

Vaikka Shawn Lanen jo mainitsinki nii toinen tulee. Kitaristina yks maailman aliarvostetuimmista on edesmennyt nero bändien nimeltä Death ja Control Denied takana,Chuck Schuldiner. R.I.P.

Jason Becker.
 
Mielestäni aliarvostettu siihen nähden mitä herra ansaitsisi. Herran shreddailu on jollakin ihan toisella tasolla. Harmi vain että hänen kitaransoittonsa joutui jäämään jo vähän reilun 20 vuoden iässä sen amyotrophic lateral sclerosiksen takia. Hyviä uutisia tosin kuuluu kuitenkin miehestä koko ajan. Kertoo kotisivuillaan olevan liikuntakyvytyn ja puhe ei meinaa toimia, mutta pää on relassa kuten aina. Toivotaan että mies vielä paranee. Oon lukenu tuosta amyotrophic lateral sclerosiksesta sen verran että tiedän että kenelläkään ei ole havaittu taudin kehittymisen pysähtymistä. Beckerillä ei ole tauti pahentunut sitten vuoden 97 vai 98. Näin kertoo mies kotisivuillaan "What you probably don't know is why I am still alive, and why in the past four years I haven’t gotten any worse, only better. I have gained at least 30 pounds and three muscles, and this is with a few months here and there of getting off health food and treatments".
 
Voin sanoa että hienosti on mies pärjännyt jos lääkärit lupasivat herralle vuonna 89 korkeintaan viisi vuotta elinaikaa. Long live Becker!

Kurt Cobain.

Edelleen se Andy Latimer.

Mick Ronson. Siitä syystä kait ettei briljeerannut koskaan teknisyydellään ja muistetaan muutenkin vain Bowien side kickinä. Ronson teki myös jokusen soololevynkin joilla on hetkensä eikä kaverin lauluäänikään ollut niitä huonoimpia. Ronsonin soitto ei ole nopeaa mutta perkele ei kenenkään soitto ole saanut minua liikuttuneeseen tilaan puoliksikaan niin paljon kuin Ronnon. Bendaukset ja slickit lähtevät sellaisella emotionaalisella tatsilla että ei voi kuin kunnioittaa.
 
Moonage Daydreamin kitsusoolo:
http://youtube.com/watch?v=BGWYGR3xy2Y&search=moonage

Latimer sekä Harrison.

Frank Marino tulee ekana mieleen.

Yngwie Malmsteen!