Klassinen ›

Onko liian vieraannuttavaa että klasarit joutuu perinteiden takia pukeutumaan pingviineiksi ja luoko se suureksi osaksi ihmisille etäisen kuvan klassisista konserttitilanteista? Onko asialla väliä. Miltä Nigel Kennedyn viulismi olisi kuulostanut sermin takaa?
 
Muistan jossain kuulleeni että pukeutumisella osoitetaan arvostusta musiikkia kohtaan. Jos sinfoniaorkesterin soittajien olis pakko pukeutua farkkuihin, olisko sinfismusa yhtäkkiä rennompaa ja hyväksyttävämpää?
 
Visuaalinen linja voi tosiaan auttaa Suomenkin euroviisuvoittoon, joten kai ny jotain välii. Tai no, täähän on musiikkisivusto, eihän euroviisut ole musiikkia.

Onko asialla väliä.
 
Ei.

Ok myönnetään, hieman triviaali aihe, mutta ovathan nuo pukeutumiskäytännöt kaavamaisia. Ehkä se on sitten sitä perinnettä jota ei saa rikkoa, koska "aina on tehty niin". Kai ne jotkin kiinalaiset musiikkiteatterikostyymit, tiedä miksi nyt nimitetään koko lajia, ovat säilyneet prikulleen samanlaisina vuosisatoja tms.

eihän euroviisut ole musiikkia.
 
HHAHHAA, että naurattaa!

Pukeutumiskoodissa on hyvät puolensa:
 
a) ei tarvitse hankkia kymmeniä pukuja kaappiin, kun aina se sama käy. Erityisesti miehillä on tässä suhteessa helpot oltavat. Naisilla esiintymisvaatteet tuottaa aina ongelmia: jos esiinnyt kirkossa, ei saisi olkapäät näkyä, eikä muutenkaan liian avonaista pukua. Ja kun esiinnyt muussa juhlassa, se kirkkoasu näyttää lähinnä joltain körttipuvulta.
 
b) jonkinlainen väriharmonia on suotavaa. Mielestäni ei ole mukava katsella sekalaisesti pukeutunutta porukkaa, jotka näyttäisivät kadulta reväistyltä. Jos lipuista kerran joutuu maksamaan, voi ne esiintyjän vaatteetkin olla jotain muuta kuin ne millä tekee vaikkapa puutarhahommia. Kevyessä musiikissakin on omat dress codensa, ja bändit "pukeutuvat" keikkoihinsa. Kukin omalla tyylillään, mutta pukeutuvat silti.
 
Eri asia olisi sitten tarkoituksellisesti tehty "univormu" jollekin kokoonpanolle, joka sitten olisi vaikka eri värinen jokaisella. Yhtenäisyyttä pitää kuitenkin olla, joku yhteinen "juju". Jos vaikka kaikilla olisi farkut, niin niiden pitäisi olla kaikilla samanväriset ja merkkiset. Muuten jos tyypeille sanotaan, että tulkaa farkuissa, jollakin olisi ne rikkinäiset puutarhafarkut ja jollain toisella siistit. Ja kuka siihen sitten ryhtyy, että ostetaan joka tapahtumaan omat vaatteensa? Miettikää minkä hintaiseksi se tulisi. Helpommalla pääsee, kun sanotaan, että pingviinit päälle ja sillä hyvä.
 
Miksi aina musta? Musta on kaikista helpoin väri, koska vaikka siinäkin saattaa olla materiaalista riippuen sävyeroja, on kuitenkin aivan eri asia, jos esimerkiksi otettaisiin kokoonpanon väriksi sininen. Kaikki toisivat eri sävyisiä sinisiä, ja se tekisi levottoman värivaikutelman. Värillä on väliä, hyvät miehet!
 
Ja jos viitataan itämaisten kulttuurien perinnepukuihin, niin niissäkin on se oma jujunsa, ne ovat silti yhtenäisiä ja juhlavia, vaikka olisivat kuinka eri värisiä. Yhtenäisyys on isomman kokoonpanon asustevalinnassa se tärkein juttu. Siksi dress code.

Ok myönnetään, hieman triviaali aihe, mutta ovathan nuo pukeutumiskäytännöt kaavamaisia. Ehkä se on sitten sitä perinnettä jota ei saa rikkoa, koska "aina on tehty niin". Kai ne jotkin kiinalaiset musiikkiteatterikostyymit, tiedä miksi nyt nimitetään koko lajia, ovat säilyneet prikulleen samanlaisina vuosisatoja tms.
 
Mun nähdäkseni klasaripuolella lähinnä just kaupunginorkestereilla on tollanen yhtenäinen pukautumissääntö, että miehillä on musta puku tai frakki ja naisilla jotain muuta mustaa. Ja niissäkin on kumminkin eroja. Onhan se tyylikästä että orkesterilla on yhteneväinen asustus, ja musta on toimiva väri.
 
Kyllä pukeutumisessa muuten eroja on paljonkin klassisen puolella. Lähinnä "sääntönä" pidetään, että kunhan on jotain siistiä. Yleensä en itse edes pidä puvun takkia, koska se on vähän jäykkä enkä niin ollen tykkää soittaa selloa se päällä. Mustat housut on tietysti hyvä alaosa, mutta tilanteesta/fiiliksestä riippuen saatan laittaa vaan valkoisen paidan, jonkun muun värisen kauluspaidan, lyhythihaisen kauluspaidan, mustan poolopaidan tms. Ja naisillahan on tosiaan erittäinkin paljon valinnanvaraa, kuten Fifi jo totesi. Mutta jos tyylikästä ja ehkä vähän juhlavaakin pukeutumista pitää jäykkänä ja kaavoihin kangistuneena, niin sen voi nähdä niinkin - traditio on kumminkin traditiota.

Meillä tuolla konsiksella oli konsertti jossa soittajat pukeutu Mozartin aikaisiin tamineisiin. just asiallista.
 
tuon olisin halunnut nähdä.

Meillä tuolla konsiksella oli konsertti jossa soittajat pukeutu Mozartin aikaisiin tamineisiin. just asiallista.
 
Olin siellä Mozart-konsertissa soittamassa. Olin pukeutunut liilaan korsettiin ja vaaleanpunaiseen hameeseen. En suosittele kenellekkään soittamista korsetissa: epämukavaa! :)
 
No, asiaan: eilen oli päätöskonsertti. Koska itse esiinnyin olin pukeutunut hameeseen. Mutta: kun oli todistusten ja stipendien jako, huomasin että moni tuli lavalle täysin arkisissa vaatteissa. Ei asia sinänsä "harmita" mutta se vaan suoraansanoen näytti tyhmältä! Jotkut on pistänyt kevätjuhlatamineet päälle ja jotkut tempastelee converseissa ja maastohousuissa lavalle. :) Suosittelen ihan normaalia järjen käyttöä. Kyllä voi itse päätellä mitkä vaatteet sopivat mihinkin tilaisuuteen.. (tai ainakin luulis..)

Ja yleisesti esiintymisvaatteista: kun esiintyy, ja nimenomaan esiintyy kuuluu olla vähän "paremmat" vaatteet. Kuka haluaisin tulla konserttiin kattomaan jotai tyyppi joka soittaa jonkun hienon kappaleen rääsyissä? Se ei ole järin uskottavaa. :) Toisaalta tärkeintä on että itsellä on mukava olo! Varsinkin naisten kannattaa ajatella sitä kaula-aukkoa ja sitten kengät. Kengät on aina varsinkin pianisteille ongelma! Eilen esimerkiksi mulla oli hieno mekko, mutku niitten kanssa piti olla tietty hienot kengät, jotka oli valitettavasti epämukavat. Soitin Chopinin Scherzon (b-molli) ja siinä noin 10 minsan kappaleessa huonot kengät eivät ole suositeltavat. No, olihan mulla muutenkin 38 asteen kuume, että ei siinä muutenkaan vetäny ihan parasta... :)

Kuka haluaisin tulla konserttiin kattomaan jotai tyyppi joka soittaa jonkun hienon kappaleen rääsyissä? Se ei ole järin uskottavaa. :)
 
Mun mielestä se voi monissa tilanteissa olla erittäinkin uskottavaa. Joskus jopa uskottavampaakin, jos esiintyjä voi näyttää olevansa ihan oma itsensä soittaessa.
 
Muttajoo, en mä muuten tähän aiheeseen jaksa puuttua.

Olin siellä Mozart-konsertissa soittamassa. Olin pukeutunut liilaan korsettiin ja vaaleanpunaiseen hameeseen.
 
Damn , en ollut katsomassa X)
Kuulin vaan tollasesta konsertista porukoilta, en oo intin aikana kerenny vaako yhteen konserttiin tuolla konsiksella..
 
Tosiaan samaa mieltä olen , kyllä musta asialliset vaatteet kuuluu olla. Siis konserttilavalla ainakin , jossain muissa tilaisuuksissa voi tietenkin ottaa rennomminkin ,mutta sitten kun meikäläinen soittaa ensi kertaa lavalla niin yritän hommata puvun.

Mun mielestä se voi monissa tilanteissa olla erittäinkin uskottavaa. Joskus jopa uskottavampaakin, jos esiintyjä voi näyttää olevansa ihan oma itsensä soittaessa.
 
Sinänsä mä oon samaa mieltä, etteivät vaatteet muusikkoa tee, mutta se nyt on klasaripuolella perinne että siisteissä esiinnytään, enkä mä ymmärrä miksi se ketään häiritsisi. Se uskottavuus tulee kyllä jostain ihan muusta kuin vaatteista. Jos ei voi olla oma itsensä siisteissä kuteissa, niin jotain on vialla.

siisteissä esiinnytään, enkä mä ymmärrä miksi se ketään häiritsisi.
 
Oon samaa mieltä, mutta sama toistepäin; jos joku ei sitten niissä "siisteimmissä" esiinny niin en ymmärrä miksi siitä häiriintyä.
 
Noniin, ja seuraavaksi voidaan sitten keskustella siitä, mitkä on "siistit" vaatteet.. heh-heh. Mitä enemmän näitä juttuja kelaa niin tulee vaan mieleen että mitä hiton väliä näillä on?!?!
 
Mutta, en voi sanoa että mulle kuitenkaan olisi "ihan sama" että mitä on päällä. Esiintyminen voi missään tilassa olla pelkkä musiikillinen juttu; vaikka tyyppi soittaisi sermin takana niin onhan siinäkin visuaalisuutta mukana. Ja ajattelisin enemmän niin, että koska visuaalisuus on osa sitä kokonaisuutta, niin eiköhän se pukeutuminenkin asiaan liity. Mutta ei se mielestäni meinaa sitä, että se puku silloin olisi.. Kokonaisuus on se homma.

Noniin, ja seuraavaksi voidaan sitten keskustella siitä, mitkä on "siistit" vaatteet.. heh-heh. Mitä enemmän näitä juttuja kelaa niin tulee vaan mieleen että mitä hiton väliä näillä on?!?!
:) hehhe.. totta!
 
Mutta, en voi sanoa että mulle kuitenkaan olisi "ihan sama" että mitä on päällä. Esiintyminen voi missään tilassa olla pelkkä musiikillinen juttu; vaikka tyyppi soittaisi sermin takana niin onhan siinäkin visuaalisuutta mukana. Ja ajattelisin enemmän niin, että koska visuaalisuus on osa sitä kokonaisuutta, niin eiköhän se pukeutuminenkin asiaan liity. Mutta ei se mielestäni meinaa sitä, että se puku silloin olisi.. Kokonaisuus on se homma.
hyvä pointti!
 
Sitten tulee tässä kanssa mieleen, että se että pistää "siistit" vaatteet päälle eihän tarkoita ettei voisi pukeutua persoonalisesti ja olla "oma itsensä". Kyllä minä ainakin tiedän monta boheemia taiteilijaa jotka näyttävät "siisteiltä" konserteissa vaikka niillä onkin värikkäät rastat päässä....:)

Siis frakki on se ainut oikea!!

Oon samaa mieltä, mutta sama toistepäin; jos joku ei sitten niissä "siisteimmissä" esiinny niin en ymmärrä miksi siitä häiriintyä.
 
No en mä siitäkään pahasti häiriinny, mutta on se ihan fiksua esiintyjältäkin vähän ajatella mitä päälleen pistää esitykseen ettei ihan kotifarkuissa ja hikisessä t-paidassa, vaikkei se itse musisoinnin arvoa tietenkään mihinkään himmennä. Mutta on ihan tyylikästä olla siisteissä, ei sen kummempaa. Ihan niin kuin missä tahansa sosiaalisissa tilanteissa.
 
Noniin, ja seuraavaksi voidaan sitten keskustella siitä, mitkä on "siistit" vaatteet.. heh-heh. Mitä enemmän näitä juttuja kelaa niin tulee vaan mieleen että mitä hiton väliä näillä on?!?!
 
Niinhän se... mutta kuten sanottu, klasaripuolella on tietynlainen perinne muodostunut pukeutumisessakin, ja vaikkei se nyt niin tiukkapipoinen olekaan, niin löytyy niitäkin jotka sitten menettävät musiikkinautintonsa, jos solisti on vääränvärisessä takissa. Mutta he voivat sitten keskittyä levyjen kuunteluun.

Ehkä se on sitten sitä perinnettä jota ei saa rikkoa, koska "aina on tehty niin".
 
Kait - ja siinä onkin hassu ristiriita: jokseenkin kaikki arvostetuimmat klassisenkin musiikin teokset ovat nousseet tärkeiksi koska niissä kussakin aikanaan nimenomaan on tehty jotain _eri_ tavalla kuin aikaisemmin.
 
Mun mielestäni yksiulotteinen pukeutuminen asteikolla epämuodollinen....muodollinen on tylsää. Varsinkin miesten pukeutumisstandardit tuntuvat dorkilta. Mutta eipä toi mun kuuntelunautintoani kuitenkaan pilaa.

Kait - ja siinä onkin hassu ristiriita: jokseenkin kaikki arvostetuimmat klassisenkin musiikin teokset ovat nousseet tärkeiksi koska niissä kussakin aikanaan nimenomaan on tehty jotain _eri_ tavalla kuin aikaisemmin.
 
No siis perinnehän ei välttämättä tarkoita sitä, että jämähdetään paikoilleen ja pysytään tiukasti siinä. Klassinen musa on muuttunut paljon satojen vuosien aikana, mutta se on silti sitä samaa perintöä. Joku vaatetustyyli on muutenkin vähän eri asia kuin musiikin kehitys.
 
Mutta eipä toi mun kuuntelunautintoani kuitenkaan pilaa.
 
...mikä lienee tärkeintä.