Kitarat: soittaminen ›

Älkää olko kateellisia, vaan poimikaa inspiraatiota siitä.
Kateus on todella paha sairaus... siitä pääsee eroon sillä että on sujut itsensä kanssa.

Michael Schenker näinä päivinä. Mies, jonka kitarointia ihailen suunnattomasti, soittaa nykyisin aika tusinatilua. Helvetin kova soittaja edelleen, mutta kovin kauas on jäänyt UFO:n ja 80- luvun tuotannon tatsi. Nimen omaan se, mistä miehen tunnisti.
 
Mutta jos tässä haettiin ns. mykistävää ja positiivisessa mielessä kamat-myyntiin- reaktioita aiheuttavia soittajia, niin niitä ei (enää) ole. Koska olen nähnyt valon ja kuullut pikkulinnuilta, että "turhaan harjottelet, oot paska kuitenkin", niin sitä on päässyt eroon noista dilemmoista. Herra Rapu tosin jaksaa ihmetyttää joka ikinen kerta. Soitti tai ei.

Michael Schenker näinä päivinä. Mies, jonka kitarointia ihailen suunnattomasti, soittaa nykyisin aika tusinatilua.
 
Sama vika mutta kitaristina on Clapton. Jotenkin hullunkurista että Blackie-stratocaster yhdistetään niin vahvasti äijään vaikka todellisuudessa Blackie-kaudella soitto oli aika ankeaa. Enkä tarkoita tällä sitä että soiton pitäisi olla nopeaa tms, vaan sitä että saundeista oli tullut jokseenkin munattomia.
 
Derek & The Dominosin Layla oli vielä helkkarin hyvä levy mutta sitten alkoi mennä aikuisviihteen puolelle.
 
Mutta jos tässä haettiin ns. mykistävää ja positiivisessa mielessä kamat-myyntiin- reaktioita aiheuttavia soittajia, niin niitä ei (enää) ole. Koska olen nähnyt valon ja kuullut pikkulinnuilta, että "turhaan harjottelet, oot paska kuitenkin", niin sitä on päässyt eroon noista dilemmoista.
 
Allekirjoitan edellisen täysin.

Timo Tolkki, oikeasti, tämä mies tappoi haluni harjoitella tekniikkaa. Joskus kauan sitten kun aloitin kitaraa soittamaan kuulin miehen tiluja olivat ne silloin mielestäni jotain niin naurettavaa että halusin olla soittajan mahdollisimman kaukana hänen tyylistään.
 
Nykyään tosin annan miehelle arvostusta siitä että hän tekee sitä mitä haluaa ja vieläpä elättää itsensä sillä.

Ainakin sellaset "maalaustaiteilijat", jotka soittaa vierestä, takaa, ylhäältä ja naapurikunnasta, mutt ei loppujen lopuks mitään, mistä sais kiinni. Eli sellaista pitsinypläys soitantaa.
 
Näillä on joku "kanta-isä" kai jossain, koska niitä sikiään aina jostain.
 
Tai sitten niitten kitararaidat arvotaan joka keskiviikko ja ne päätyy satunaisen epäsatunaisessa järjestyksessä, sinne tänne, pitkin ja poikittain biisejä.
 
Kai ne olis vähän sama asia kuin rumpali, joka soittelis kaikkea muuta kuin komppia. "Ah! - mun 18 tuuman riden ulkoreuna, kilisyttelenpä sitä seuraavat kolme minuuttia..."

Kaikki floikkapelleilyt alkaa vaan vituttamaan.

Kaikki floikkapelleilyt alkaa vaan vituttamaan.
 
Just just.....tätä tuut tarjoamaan joka paikkaan, ja kuitenkin suhun vaikuttaneita kitaristeja on mm. Dimebag. Floikalla tehdyt vingutukset kuuluivat aika olennaisesti hänen soittoonsa.

Trendkillillä on melko vähän tuota floikan ravistelua. Sooloissakin sitä on hyvin vähän. Tuo exoduksen tempo of the damnedkin olis tuolla mun listalla paljon korkeammalla, mutta kun siellä on yhdet hirveimmistä sooloista mitä olen kuullut. Just kun koko ajan odottelee että nyt tulee orgasmi pitoinen soolo niin sieltä tuleekin vain epätarkkoja pinch harmonic venytyksiä.

ku kaveri yrittää soittaa romanssia vieressä... tekee mieli laittaa sillo naru kaulaa....

Ite käsitän kyl "soittohalun tappavat kitaristit" semmosiksi, jotka on soittanu mua paljon vähemmän ja vetävät vaikka mitä vaikka kuinka hyvin. Netistä kun löytyy näitä videoita missä on oikeesti tosi hyviä tosi vähän aikaa soittaneita. Ja ei, hyvyys ei tarkoita minulle nopeutta.
Toisaalta, jos näen ja kuulen kaverini soittavan päin persettä ei se mun soittohaluja ainakaan tapa. Omat osakkeethan siinä vaan nousee :).

Kitaristit, jotka tappavat soittohalunne:
 
98 % tänne Mnettiin kirjoittavista kitaristeista.

Jeff "Käsi" Waters.

Kun kuuntelee ja kattoo noita kitaristeja jotka vetää jotain aivan mahdotonta, minäkin ällistelen niitä. En kuitenkaan masennu mitenkään vaikka kuinka hyviä ovat. En koskaan tule niin hyväksi kuin muut, mutta miksi tarvitsisi tulla? Omalla soittotaidolla ja tyylillä pystyy luomaan jo paljon parempaa musiikkia kuin nopea tilutus, vaikken kummoinen olekkaan. Mahtavaa soittotaitoa tärkeämpää on mielestäni oma tyyli ja kokonaisuus. Toki "tilutuksella" voi luoda hyviä ja taiteellisia biisejä mutta se ei ole välttämätöntä.
 
"Less is more" - pitää mielestäni paikkansa. Esim. hirveässä märössä tauot voivat luoda hirveästi tunnelman kohotusta ja soolot kuulostavat usein paremmalta kun soittaa puhtaasti ja tyylikkäästi kuin soittamalla nopeata räpellystä mistä kukaan ei saa selvää. Kokonaisuus ratkaisee!

Timo Tolkki. Ei se nyt varsinaisesti mun soittohaluja tapa, mutta vituttaa jo ajatus siitä kun se pistää menemään kitara korvissa ja irvistelee samalla ku on niin rankat bendit. Jotenkin jokaisen tollasen tiluttelijan soiton kuuleminen ja varsinkin näkeminen käy vaan ärsyttämään.
 
Mulla on koulussa yks kaveri, joka kuulostaa vähän samanlaiselta ku tää. Sekin potuttaa mua.

Kun kuuntelee ja kattoo noita kitaristeja jotka vetää jotain aivan mahdotonta, minäkin ällistelen niitä.
 
Kitaransoitonopettajani sanoi kerran hyvin, että nopeat kitaristit soittaa ihan samoja juttuja kuin kaikki muutkin - vain nopeampaa. Ja nopeuttahan voi harjoitella aina, mutta tyylitajua ei.

Kaikki itseään täynnä olevat kitaristit

Kaikki itseään täynnä olevat kitaristit
 
Eli kaikki kitaristit?:)

98 % tänne Mnettiin kirjoittavista kitaristeista.
 
Toisaalta kyllä ja toisaalta ei. Ne myös kannustaa mua reenaamaan kovemmin. Yksi syy tähän on se, että en halua tulla samanlaiseksi keski-ikäiseksi joka ei soittotaidoiltaan ole kummoinen, mutta senkin eestä viisastelee jossain netissä kuinka tilutus on syvältä ym.

Eli kaikki kitaristit?:)
 
No ei onneksi ihan kaikki :)