Rummut: rumpukamat ›

Terveppä vaan..
 
Jep eli oon vähän päässyt rumpuja soittelemaan ja se tuntuu aika hauskalta puuhalta. Nyt olenkin ajatellut että josko hankkisi omat rummut, jotkut halvat käytettynä näin aluksi ainakin. Masentaa vaan kun aloitan kohtalaisen wanhana (kohta 18), että onkohan jo vähä myöhäistä jos jotain bänditoimintaaki joskus koittais.. Kitaraa oon soitellu mutta se ei oikein tuntunu "mun jutulta"
 
Miten kauan kestää jos ite opettelee ahkerasti yksin (mahdollisesti vähä avustusta joiltaki kokeneemmilta) että on jo edes kohtalainen rumpali? Miten sen harjottelun alottais?

Terve mieheen! Juu, ei ole todellakaan liian myöhäistä aloittaa. Hyvin kerkeät vielä vaikka minne asti, jos homma rupeaa toden teolla kiinnostamaan ja jaksat harjoitella. Itse sen jo sanoitkin, että jonkun kokeneemman neuvoja kannattaa kuunnella ja ottaa vaikka muutama tunti häneltä. Kalustosta sen verran, ettei kannata ihan niitä halvimpia ostaa edes ensimmäiseksi setiksi, niistä ei ole kuin harmia huonoine soundeineen ja särkyvine osineen.

Miten kauan kestää jos ite opettelee ahkerasti Jokunen vuosi vierähtää väkisin. Bändi olisi paras kouluttaja.

Onneksi olkoon rumpujen soiton löytämisestä. Hieno instrumentti on. Terapiaa myös parhaimmillaan. Ja nyt loppuu bullshitti...
 
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa ja koskaan ei voi tulla niin hyväksi, kuin haluaisi. Alkuun kannataa käydä ainakin muutama tunti jollain kokeneemmalla opissa, että saadaan tekniikka oikeaksi ja perusasiat kohdilleen. Tämän jälkeen alkaa armoton treeni...
 
Itte aloitin 10-vuotiaana ja olihan mukavaa hommaa. Monta vuotta meni, eikä siltikään oltu opittu mitään. Sitten pääsin tanssiorkesteriin ja alkoi homma rullata. Oli pikkasen opettelua humppien, tangojen, valssien, cha-chan yms opettelussa, kun pääsääntöisesti oltiin soiteltu mm Ian Paicen ja Phil Ruddin mukana...:o)
 
Ja pitkät tauot eivät ole hyväksi. Nyt on muutaman vuoden ollu hiljaisempaa ja kyllähän sen huomaa, että ei kaikki lähde samalla tavalla mitä ennen.

Jokunen vuosi vierähtää väkisin. Bändi olisi paras kouluttaja.
 
Komppaan ja en.
1. Bändi antaa motivaatiota ja samalla tulee treenattua enemmän.
2. Mikä sitten lasketaan osaamiseksi? Bändin kanssa pystyy soittamaan alle kuukauden treenin jälkeen. Luulisin, että mikään bändisoitin ei ole yhtä helppo aloittaa kun rummut. Jatkosta en sitten tiedä, kehittyminen on kovin helppoa tiettyyn pisteeseen asti..

2. Mikä sitten lasketaan osaamiseksi? Bändin kanssa pystyy soittamaan alle kuukauden treenin jälkeen.
 
Just joo, pystyy ja pystyy. Pomminvarmasti et vielä SOITA alle kuukauden treenin jälkeen.
 
Luulisin, että mikään bändisoitin ei ole yhtä helppo aloittaa kun rummut. Jatkosta en sitten tiedä, kehittyminen on kovin helppoa tiettyyn pisteeseen asti..
 
On todellakin helppo bändisoitin nämä rummut. Ei tarvitse osata muuta, kuin valtava kasa erilaisia komppeja ja niiden sovelluksia. Mikähän se on se tietty kehittymisen helppo piste? Taitaa kuulua samaan joukkoon teräsmiehen ja joulupukin kanssa.
 
Asiaan, bändi ON paras koulu.

kyllähän se on se oma motivaatio mikä määrää sen tarvittavan ajan kehittymiseen. asiaa kuitenkin helpottaa huomattavasti jos on saanut hyvät geenit musiikin suhteen, eli on rytmitajua ja on muutenkin musikaalinen. itse olen tähänkin asti soittanut vain tyylitajulla, tekniikka ei ole läheskään niin hyvä.
(en siis ole kuin 16v, joten vanhemmat ihmiset voivat sanoa paremmin, mutta olen sentään soittanut 8 vuotta. :))

Ostin rumpusetin 19-vuotiaana, mutten voinut soittaa rumpujani seuraavan vuoden aikana juuri lainkaan. Aloitin soittamisen käytännössä siis vasta parikymppisenä. Kaksi vuotta myöhemmin -- siis viime keväänä -- lähettelin hain opiskelupaikkaa neljästä II asteen musiikkioppilaitoksesta, ja kolmesta paikasta tuli hyväksymiskirjeet. Hyvinä päivinä pidän itseäni korkeintaan keskivertona rumpalina, mutta mikäli soittoani arvostelleita valintakoelautakuntia on uskominen, voi taitonsa treenata ihan mukiinmenevälle tasolle suhteellisen lyhyessäkin ajassa. Musikaalisuuden ja vuorovaikutustaitojen kypsyminen viekin sitten hieman kauemmin, mutta onhan tässä aikaa...
 
Bändihommat voi aloittaa vaikka heti kun saa soittajat kasaan -- eihän se kuuluisa tanskalainen tenniksenpelaajakaan mikään kummoinen kannuttaja ole. :-) Itse olen ollut aina siinä onnellisessa tilanteessa, että olen saanut soittaa itseäni huimasti parempien soittajien kanssa, enkä ole tajunnut arastella omaa huonommuuttani. Pieni kilpailutilanne motivoi treenaamiseen, mutta huumori ja terve asenne täytyy pitää aina mukana. Jos kiivas näyttämisen halu on jatkuvasti soitossa mukana, musiikki kärsii. Harvoin kannattaa soittaa omien taitojensa yli; useimmiten yksinkertainen lähestymistapa toimii oikein mainiosti.
 
Musisointia voi harrastaa todella monella eri tasolla. On sunnuntairumpaleita, jotka käpistelevät settiään kerran viikossa; on paahtajia, jotka harjoittelevat kahdeksan tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa. Joka iikalla on kuitenkin oikeus soittaa taidoista riippumatta, soittamisessa kun ei ole karsintarajoja. Ei ole siis mitään tarvetta sysätä bändihommia hamaan tulevaisuuteen. Aloita heti, mutta aloita helpoista biiseistä.
 
......
 
Vuodatuksen jälkeen pari vinkkiä:
 
1) Soittele levyjen mukana
2) Plaraa http://www.drummerworld.com läpi ja katso, miten Todella Kovat Jätkät ja Likat tekevät sen. Muista innostua näkemästäsi, ota vaikutteita äläkä masennu. :-)
3) Pidä hauskaa.
4) Toista kohdat 1-3 tarpeen mukaan.

Komppaan ja en.
1. Bändi antaa motivaatiota ja samalla tulee treenattua enemmän.
2. Mikä sitten lasketaan osaamiseksi? Bändin kanssa pystyy soittamaan alle kuukauden treenin jälkeen. Luulisin, että mikään bändisoitin ei ole yhtä helppo aloittaa kun rummut. Jatkosta en sitten tiedä, kehittyminen on kovin helppoa tiettyyn pisteeseen asti..
 
Kyllä se ikävä kyllä näin taitaa olla. Bändipuuhien painottaminen heti alkuun on kyllä turhaa ja lähinnä se puoli antaakin sitä motivaatiota. Maailma on pullollaan näitä "kovia kannuttajia" jotka ei ole koskaan varsinaisesti treenanneet, ja sen näkee ja sen kuulee.
 
Rummut on siitä inha soitin, että, kuten sanoit, niiden kanssa voi mennä lähes tyhjästä porukkaan "soittelemaan", mutta niitten varsinainen hallitseminen ja niitten soittaminen ei onnistu ilman treeniä. Minun mielestä treenaaminen on mukavinta ja helpointa tehdä ihan yksikseen kun ei esimerkiksi tarvii kattella kaverien kärsiviä ilmeitä kun odottavat että saisipa se rumpali nyt tämän jutun toimimaan.
 
Näin on närhen munat.
 
Kysyjälle, niin koskaan ei ole liian myöhäistä - paitsi jos olet parikymppinen ja toive olisi ollut olla lapsi- tai teinitähti.

Masentaa vaan kun aloitan kohtalaisen wanhana (kohta 18), että onkohan jo vähä myöhäistä jos jotain bänditoimintaaki joskus koittais.. Kitaraa oon soitellu mutta se ei oikein tuntunu "mun jutulta"
 
Eikä ole myöhästä. Itte alotin about samoihin aikoihin jollain lainarummuilla sillotällö. Omat ostin vastan intin jälkeen n. 21 vuotiaana jonka jälkeen aloitin ns. aktiivisoittamisen. Eikä tässä nyt mitään hätää ole, mitä nyt välillä jurppii nähdä näitä 17-vuotiaita helvetin kovia soittajia jotka ovat aloittaneet joskus 6-vuotiaana isin (rumpali) ostamalla setillä (katkerako?) ;D.
 
Välillä tulee "masennuttua" kun tuntee hukanneensa hyvää opettelu- tai treeniaikaa kun ei aloittanut silloin heti syntymänsä jälkeen. Mitään järkeähän tuollaisessa masentelussa ei ole.

Nyt on noin 1 vuosi tullut paukuteltua ja ikää on nyt 17w, tekniikka on hioutunut jo aika hyväksi, mutta onhan siinäkin vielä harjoittelemista. Tuplilla polkemista ja kikkailua ku vertaa soittamisen alkuaikoihin niin edistystä on tullut aivan helvatan paljon ja käsien kontrollointi ja tarkkuus ovat parantuneet ja paranevat koko ajan.
Motivaatiota pitää olla. Itsekin oon nyt muutamissa treeneissä ollu bändin kanssa ja kyllä taas avartaa ajatusmaailmaa. Kuten kaikki ovat olleet sitä mieltä että ikä ei ole este minkään aloittamiselle vaan se ,että tuleeko sitä sitten harjoiteltua tai jos ei ole motivaatiota niin kannattaa koko homma unohtaa samantien. Mullakin on ollu sellaisia kausia jolloin motivaatiota ei ole paljon ollu ja sen on sitten huomannu ku seuraavan kerran istunu rumpujen taakse. Mutta eiku tsemppia rumpujen soiton aloitukselle!

Kannattaa joo tarkastella että jaksaako pitää motivaation.. Vaikka kaikillahan se varmaan joskus menee hetkeksi pois. Kannattaa vierailla täällä mnetissä usein, täältä saa motivaatiota :)
Joo noilla vaarin ludareilla lähin siinä 4-5 v sitten soittelemahan... En hirmusen aktiivisesti oo ku muutama vuos.. Ja ei siitä oo varmaan puoltakaan vuotta kun noi Rolandit hommasin. Niistä lähin kehittymään aivan helvetin nopsasti kun sai soitella melkeen milloin halusi. Varmaan en olis ees päässy alottamaan jos ei vaarimies olis aikoinaan ollu rumpali. Siinä mielessä tunnen itseni onnekkaaksi, tämä on erittäin mukava harrastus, ja toivottavasti tulevaisuuden ammatti.

Kannattaa vierailla täällä mnetissä usein, täältä saa motivaatiota :)
 
No jaa, tänne sitä jää aina vaan roikkumaan ja tänne sitä reeniaikaakin sitten siinä samassa kuluu. Tosin on täällä sillon tällöin jotain hyviä rumpulinkkejä, joista saa motivaatiota.
 
Mutta asiaan. Joissain tapauksissa tuo myöhään aloittaminen saattaa olla vaan hyvä asia. Esim. itse kun siinä 12 ikävuoden tienoilla aloittelin, niin ei juuri kapulatekniikat sun muut paljoa kiinnostanu. Sitä vaan piti räpeltää täysillä. Sitten parin vuoden päästä alkoi hommaan tulla jotain järkeäkin kun päätin pyrkiä musiikkiopistoon ja sieltä sitten opetusta. Ja voin kyllä sanoa, että kun pari vuotta on soittanut tekniikka vituillaan, niin vaatii melko paljon työtä ja kärsivällisyyttä korjata sitä. Eli kannattaa mahdollisimman aikaisin ottaa vaikka muutama tunti joltain asian osaavalta ja laittaa se tekniikka kuntoon niin ei tarvi sitten myöhemmin sitä korjailla.

Mutta asiaan. Joissain tapauksissa tuo myöhään aloittaminen saattaa olla vaan hyvä asia. Esim. itse kun siinä 12 ikävuoden tienoilla aloittelin, niin ei juuri kapulatekniikat sun muut paljoa kiinnostanu. Sitä vaan piti räpeltää täysillä. Sitten parin vuoden päästä alkoi hommaan tulla jotain järkeäkin kun päätin pyrkiä musiikkiopistoon ja sieltä sitten opetusta. Ja voin kyllä sanoa, että kun pari vuotta on soittanut tekniikka vituillaan, niin vaatii melko paljon työtä ja kärsivällisyyttä korjata sitä. Eli kannattaa mahdollisimman aikaisin ottaa vaikka muutama tunti joltain asian osaavalta ja laittaa se tekniikka kuntoon niin ei tarvi sitten myöhemmin sitä korjailla.
 
Komppaan. Itse aloitin 18-19 vuotiaana levyjen perässä tahkoamaan, koskaan en ole hakeutunut tunneille. Täytän pian 33, takana on satakunta keikkaa bändin kanssa ja jyystän edelleen vammaisella tekniikalla. Bändi ja musiikin kuuntelu ovat tosin opettaneet paljon. Näin päälle kolmekymppisenä tuntuu nimittäin todella tuskaiselta ajatus mennä oppiin, ja aloittaa tekniikkatreenit - ikään kuin alusta.
 
Mutta kyllä taas eilen bänditreeneissä oli pirun nasta soittaa. Suosittelen, missä tahansa muodossa nautittuna!

Itse aloitin 15-vuotiaana (nyt 16) soittamaan rumpuja, sitä ennen olin soittanut pianoa n. 6 vuotta. Kehitys on ollut (ainakin muiden mielestä) hämmästyttävän nopeaa. Siihen on todennäköisesti auttanut se, että soitin pianoa, kuuntelen paljon musiikkia ja isänikin on musiikki-ihminen. Joten ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa.

Terveppä vaan..
 
Jep eli oon vähän päässyt rumpuja soittelemaan ja se tuntuu aika hauskalta puuhalta. Nyt olenkin ajatellut että josko hankkisi omat rummut, jotkut halvat käytettynä näin aluksi ainakin. Masentaa vaan kun aloitan kohtalaisen wanhana (kohta 18), että onkohan jo vähä myöhäistä jos jotain bänditoimintaaki joskus koittais.. Kitaraa oon soitellu mutta se ei oikein tuntunu "mun jutulta"
 
Miten kauan kestää jos ite opettelee ahkerasti yksin (mahdollisesti vähä avustusta joiltaki kokeneemmilta) että on jo edes kohtalainen rumpali? Miten sen harjottelun alottais?
 
Ei todellakaan ole liian myöhäistä aloittaa.. Hommaat vaan kannut ja rupeat paukutteleman :) Kaikista eniten hyödyt, jos saat jostakin rumputunteja niin opit heti oikean tekniikan eikä myöhemmin tule ongelmia sen kanssa. Ei muuta kuin innolla harjoittelemaan!
 
Niin ja tervetuloa rumpaleiden maailmaan! ;)

Bändiä kannattaa etsiä, mielellään sitten, kun alkaa kapulat pysyä kädessä. Tätä ennen kannattaa ottaa tunteja rumpuopettajalta, jotta tekniikan saa kerralla kuntoon. Rumpuopettajan kanssa voi sitten katsoa biisejä, joita bändi haluaisi soittaa, jos on covereista aluksi kyse.

Joo kiitoksia kannustuksesta...
 
Tosiaan, tuo motivaation säilyminen arveluttaa, ettei vain kävisi niinkuin kitaran kanssa. No ei kai sitä tiedä jos ei kokeile, tuntuu tuo heti alkuun paljon mielenkiintoisemmalta. Ja kaippa se mahdollinen bänditoiminta siihen tuo lisää väriä.
 
Millasethan rummut sitten olis hyvät? En ekoihin niin hirveesti oo valmis sijottamaan ku on autonostot yms. täs edes pikapuoliin. Saisko 500 eurolla mitään järkeviä käytettyjä rumpuja?

Mikä sitten lasketaan osaamiseksi? Bändin kanssa pystyy soittamaan alle kuukauden treenin jälkeen. Luulisin, että mikään bändisoitin ei ole yhtä helppo aloittaa kun rummut. Jatkosta en sitten tiedä, kehittyminen on kovin helppoa tiettyyn pisteeseen asti..
 
Erästä sukulais-ukkoa lainaten: Rumpujahan on helppo soittaa; ei tartte muuta kun hakata...