Kitarat: kitarakamat ›

Moe!
 
Tulipa rampattua tänä lauantaipäivänä läpi lähestulkoon jokainen Helsingin soitinliike, tarkoituksena kartoittaa stratotarjontaa. Hintaluokka alle kiloeuro (josta siitäkin voidaan tarvittaessa joustaa), ruusupuuotelauta ja mieluiten valkoinen väri (mikä ei kuitenkaan ollut pudotuskriteeri).
 
Havaintoni oli, että lähes järjestään ym. vaatimukset läpäisevissä soittimissa kaulan profiili oli joko liian leveä tai paksu, tai molempia. Ilmeisesti omassa -95 Mexico Squierissani on varsin siro kaulaprofiili, jonka vuoksi sellainen parhaiten tuntuu käpälään sopivan, onhan tuo kymmenen vuotta seurannut mukana. Myös kaverini Fender Lonestar -stratossa on oivallisesti käpälään sopiva kaula (ei vaan suostu myymään sitä, ryökäle..).
 
Paras tänään löytämäni oli käytetty japsistrato, ilmeisesti jostain 90 luvun alkupuolelta, mutta kuntoon nähden hinta oli turhan korkea.
 
Kysymykseni siis kuuluukin, jotta missähän stratossa saattaisi olla hiukkasen sirompi kaula? Yhtään uutta sellaista en tänään löytänyt. Muutenkin uudet kitarat tuntuivat järjestään tosi nihkeiltä soitettavilta. Esim. n. 1300 euron jenkkistrato tuntui käteen niin epämukavalta, etten ikimaailmassa voisi kuvitella sellaista ostavani. Myös yli 800 euroa maksavissa meksikolaisissa oli todella ikästi törröttäviä nauhan päitä, mikä ei mielestäni tuossa hintaluokassa enää pitäisi kyllä olla liikkeessä myynnissä olevissa kitaroissa ongelmana. Hinta/laatusuhteen perusteella parhaat fiilikset jäivät uusista japsistratoista sekä Tokain AST-50 -mallista, mutta noissakin kaulaprofiilit olivat liian tuhteja.
 
Liekö paras vaihtoehtoni sitten yrittää etsiä noita 90 -luvun meksikolaisia käytettynä? Käsittääkseni tuo Lonestar -strato aikanaan kasattiin samoista puista kuin normaali American Standard? Jos niin, niin käytetty American Standard voisi myös tulla kyseeseen. Muita ehdotuksia? Jossain vaihessa jo tuumin, että tilaisin T-kaupasta Mexico Standardin, Upgraded mallia kun en mistään löytänyt, ja sitä Bonecrusher kovasti toisessa ketjussa kehuskeli, mutta tämän päivän kierros laittoi tuumaamaan uudestaan.
 
Vaikeata tämä.
 
JuSu

Mitähän kitaranrakentaja maksattaa kaulan työstämisestä? Taitaa mennä yli budjetin, kun täytyy tietty se kitarakin ostaa. Tosin jos millään ei sopivaa löydy, niin vaihtoehto tuokin, kannattaahan kitaraan panostaa, kun noin kauna on soittanut. Itse puut ruusupuuotelautaan eivät hirvittävästi maksa.

Aika monessa 70-luvun "kolmipultti" stratossa oon törmänny näihin ohkaisimpiin kaulaprofiileihin mutta on siellä seassa tietysti niitä kauheita halkoja joissa on oksatkin näkyvissä...
Mutta joo eihän se mikään iso homma ole halvasta stratosta fiksata mieleistään jos vähänkään santapaperi pysyy kädessä, hiljakseen ohentelee kunnes tulee mieleinen ja lopuksi suihkauttaa muutaman ohuen kerroksen lakkaa spraypurkista tai jättää käsittelemättä.
Tietysti jos siitä haluaa pakasta vedetyn näköisen niin silloin pitää hioa ja lakata koko kaula ettei kahden eri lakan sävyerot hypi silmille. Mutta tuo onkin nyt tuommoinen hätäsen miehen kikka parantaa soitettavuutta, puutahan se kaula vaan on...

Warmothilta tilaamaan? Sieltähän saisi jos jonkinlaista kaulaa ja riippuen millaisilla spekseillä otat niin hintakin pysyy siinä tonnin pinnassa.

Mielestäni kaikki vintage mallit ovat paksuhkoja sekä myös nuo deluxe mallit vaikka solakammaksi sanovatkin.Itse olen soittanut charvelin kitaralla,missä on todella ohut kaula,ollut minulla 16 vuotta.Itse kuitenkin olen hankkimassa tuota 2006 custom shop mallia,Stratocaster Pro.Kaula on paksumpi,mutta tuo on minulle tottumiskysymys soiton kannalta,sillä nyt testailtuani noita hieman enemmän,olen ruvennut tykkäämään niistä ja ennenkaikkea niiden soundista.Nihkeys johtuu ehkä lakan uudesta pinnasta,voin olla ehkä väärässäkin.

Kaulaprofiilin muuttaminen sopivaksi on suht helppo homma,varsinkin pulttikaulaisessa stratossa.
Vain vähän kärsivällisyyttä ja geometriaa tarvitaan.
Valitse mieleinen profiili,kopioi(mittaa) se ja hio kaula vastaavaan profiiliin,ei se sen kummempaa ole..tietenkin olettaen että kaulassa on työvaraa.
Kavennus on vähän työläämpi,satula menee uusiksi ja nauhojen päät pitää muotoilla uudelleen.Joten kantsii ostaa luuttu sopivan levyisellä kaulalla valmiiksi.
Sitten vaikka osmocolori perään niin hyvä tulee.
Jos et uskalla tehdä itse,soitinrakentajalla ei varmaan montaa tuntia hommassa mene.
Lakkauksesta en tiedä,itse olen käyttänyt vahaa näissä modauksissa.

Hoi!
 
Kannattaa katella 80-luvun(?) Goldstar Sound Tokai Stratoja eli niitä jossa lapa on tarkka Fenkku kopio. Mulla oli joskus tollanen ja se lähti myyntiin just sen ohuen kaulan takia. Myyntihinnat taisivat liikkua siinä 300-400€ pinnassa. Näin jälkeenpäin ajatellen hyvä peli josta olisi kaulan vaihdolla saanut ehkä jopa loistavan keihään.

American Deluxe Stratocasterissa on noin Fenderin mittakaavalla melko ohut kaula? Oletko kokeillut? Toki hinta uutena ylittää kyllä asettamasi rajan.
 
Itse en ole kaulan suhteen noin nirso, jos kitara muuten toimii ja soi hyvin. Tokihan myös kaulan profiilikin on kriteeri kitaraa hankittaessa, mutta tse olen kuitenkin valmis ostamaan millaisella kaulaprofiililla tahansa valmistetun kepin, jos se soundaa poikkeuksellisen hyvältä.

GL:n stratoissa on sellanen kivan siro kova vee. Myöskin se fenkun 70's classic on aika hyvä. Eihän se alkuperäistä vastaa mutta hyvä se on silti ;) Mun kokemus lonestarista (yksi löytyy) sanoisi että sen kaula on kyllä aikalailla "tätä päivää" eikä mitenkään siro vaan tavallisen mitäänsanomaton.

Pitäähän kaulassa puuta olla, sehän siinä soi...
 
/sv

80-luvun lopun E-sarjan Squiereissa on varsin siro kaula, ainakin niissä kahdessa joita itse olen päässyt kokeilemaan: toinen on kaverini, toinen omani, jonka aikanaan ostin juuri kaulan sirouden takia.
 
Nykyään minulle kelpaisi ehkä vähän enemmän puuta käteen, joten voin tietysti keskustella kaulanvaihdosta... melkein kaikki muu tuosta kitarasta onkin jo vaihdettu 8-)