Bassot ›

"Plekulla saa ihan yhtä hyvän soundin."
 
Ei saa kuitenkaan samaa soundia. Jokaisella on oma mielipide siitä mikä on "hyvä" soundi

soinnut? Nekö on tärkeimpiä..
 
Duuri ja molli soinnut?
 
mitkä duuri/molli soinnut ovat tärkeimpiä? siis tarkoitan tällä esim E-molli, C-duuri jne...
 
ja sitte mones ohjees on noista duurista ja mollista esimerkkejä?
siinä on esitetty otekaaviosta pala
 
jossa esimerkiksi esitetään
että E kielen 8nauhalla sijaitsee C jne..
 
onko esim C -duuri asteikko koko otekaulan mittainen nauhasta 1 - 24 ? jokaisella kielellä (E,A,D,G)
 
Kiitos,
 
niin ja kuinka korkealle pitää noilta nauhoilta oppia noi "perussoinnut?"
 
joset saa selvää niin älä sentäs hauku, syytön minä olen.yritän vaan puhua suomea. :D

Unohtui vielä yksi tärkeimmistä ohjeista:
 
KÄYTÄ AINA METRONOMIA HARJOITELLESSASI YKSIN!
 
emmie vaan koskaan oo käyttäny metronomia :D

mitkä duuri/molli soinnut ovat tärkeimpiä? siis tarkoitan tällä esim E-molli, C-duuri jne...
 
Ei kai niitä mihinkään tärkeysjärjestykseen voi pistää. Skaaloissa sitten vähän eri asia, eli musiikkityylistä riippuen voi katsoa, mitä kannattaa ensin opetella.
 
onko esim C -duuri asteikko koko otekaulan mittainen nauhasta 1 - 24 ? jokaisella kielellä (E,A,D,G)
 
Joo, kaikki skaalan nuotit kuuluu siihen, riippumatta korkeudesta.
Tässä yksi sivu, mitä porukka tuntuu käyttävän. Kitaralle tehty, mutta ei niistä ylimääräisistä kielistä tarvitse välittää. Esimerkkinä C-Duuri koko otelaudalta. http://www.all-guitar-chords.com/gu … ch=C&scchnam=Major&get2=Get
Siitä patternista saa valittua, että miltä nauhalta alin juuri (eli se C tässä tapauksessa) soitetaan, selkeyttää aika hyvin.
 
niin ja kuinka korkealle pitää noilta nauhoilta oppia noi "perussoinnut?"
 
Ei niitä tarvitse opetella jokaisesta eri paikasta, opettelee sen logiikan, millä ne rakentuu ja pääsee jo pitkälle (teoriapuolella on tuosta lisää, mutta älä peljästy niitä vanhoja partoja, jotka tappelee siellä soinnuista, joita kukaan ei oikeasti käytä). Itse en ole varmaan ikinä soittanut tosissani mitään yli 12. nauhan ja harvemmin tulee G-kieltäkään soitettua yli viidennen nauhan.
Bassossahan on muutenkin jo kaksi kieltä liikaa, älä turhaan murehdi korkealta soittamisesta. ;)
 
joset saa selvää niin älä sentäs hauku, syytön minä olen.yritän vaan puhua suomea. :D
 
Joo, samat sanat.
 
(edittiä)
Pistän tälläisen äkkiähutaistun kuvan tähän, mikä toivottavasti auttaa edes vähän.
http://img147.imageshack.us/img147/8367/nuotitia5.jpg
 
Noin. Eli punainen on juurisävel, jota vaihdat soitettavan soinnun mukaan. Siksi nauhoja ei ole merkitty/numeroitu.
Jos sointuna on se C-duuri, niin soitat tuon alimman punaisen pallon - kuten itsekkin sanoit aikaisemmin - Tuosta E-kielen kahdeksannelta väliltä. Huom! Esimerkiksi. Löytyy se monesta muustakin paikasta, mutta se nyt on selkeintä kaaviota ajatellen soittaa sieltä.
 
Ja kun sointu on duuri, voit soittaa sinne Een, tuosta A-kielen seitsemänneltä nauhalta. Jos se olisi molli, soittaisit sen sijaan D#ssin, mikä on merkittynä sinisellä pallolla Aan kuudennelle välille.
 
Ruma vaaleanpunainen on kvintti, eli vitonen. Se on se nuotti, mitä kitaristit iskee jokapaikkaan. Se kuuluu kaikkiin näihin perussointuihin ja sen soittaminen on aika varma valinta, harvemmin menee metsään.
 
Keltainen on seiska, basistin paras ystävä. :) Seiskasointu merkitään loogisesti numerolla seitsemän. Eli jos juurena olisi C, merkintä olisi C7, ja voisit soittaa siihen juurta, duurikolmosta (eli se vihreä pallo), kvinttiä (se vaaleanpunainen hirvitys) ja seiskaa. Eri korkeuksiltakin on mahdollista, voit soittaa juuren vaikka ylimpänä.
 
Taulukon hienoutena on se, että sitä voi siirrellä vapaasti, kaikki nuo "välimatkat" pysyvät samoina. Alin juuri voi olla missä vain, eri paikoissa E-kielellä tai vaikka eri kielellä. Tosin jos vaihdat juuren vaikka vapaaseen Eehen, et tietenkään voi soittaa noita tuosta ylemmältä nauhalta duurin tai mollin säveliä, sehän menisi lavan puolelle jo. :) Ne voi soittaa (kuten merkitty) tuolta muutama nauha edempää samalta kieleltäkin. Duurissa neljänneltä, mollissa kolmannelta nauhalta.
Kaikkia nuotteja ei tarvitse soittaa. Kuten edellä mainitsin, pelkkä juuren hakkaaminenkin vie pitkälle. (tjeu: punkrock) ja siihen voi lisäilläkkin nuotteja (kunhan kuuluu käytettävään skaalaan), mutta mielestäni parempi opetella soittamaan niitä soinnun nuotteja ensin, kikkailla kerkeää myöhemminkin.
 
Niin ja juuren ei ole pakko sijaita alimpana, eikä samaa nuottia taritse soittaa vain yhdestä paikasta. Voit esimerkiksi soittaa pelkkää juurta kahdesta eri oktaavista. Perus slap n' poppia, josta taas löytyy lisää bassopalstan släppiFAQista.
 
**
 
Olen todella huono selittämään asioita, unohdin varmasti jotain tärkeää, puhuin puuta heinää, kirjoitin epäselvästi ja hämmensin vain lisää, mutta toivottavasti edes jotain auttoi. Kokeneemmat voi toki korjailla tekemiäni vahinkoja.
 
Let the groove be with you.

Itse ainakin soiton aloitin niin että otin basson syliin ja gp:n päälle ja eikun menoksi. Opettelua helpottaa jos kuutelet kyseistä kappaletta suhtkoht paljon ja metronomia en ole tarvinnut ikinä

"Plekulla saa ihan yhtä hyvän soundin."
 
Ei saa kuitenkaan samaa soundia. Jokaisella on oma mielipide siitä mikä on "hyvä" soundi
 
Plekulla saa ihan hyvän soundin jos soittaa kitaraa eikä bassoa. Tämähän oli siis minun mielipiteeni. Saa korjata jos olen väärässä.

Itsekkin aloin aloitin soittamisen tuolla guitar pro päälle ja **tut mistään metronomista saati sitten kuulolta soittelusta. Ja nyt sitten ollaankin kusessa kummankin kanssa.
 
Ei tuo GP nyt mikään pahan alku ja juuri ole, mutta ei se yksinään korvaa muuta harjoittelua. Omalla kohdalla ainakaan. Enää.

Itse ainakin soiton aloitin niin että otin basson syliin ja gp:n päälle ja eikun menoksi. Opettelua helpottaa jos kuutelet kyseistä kappaletta suhtkoht paljon ja metronomia en ole tarvinnut ikinä
 
Tässä kotitarvekitaristi-basistin näkökulma aiheeseen, joka vihkiytyneempien mielestä on varmasti hirvittävää laiskurointia: Bassonsoittoni alkoi siitä, kun pari kamua pyysi bandiinsä basistiksi. Tai olisin aloittanut muutenkin, sillä bassottelun aloitusta varten olin hieman aiemmin rakentanut basson. Mutta täytyy sanoa, että bändin kanssa oppimiskäyrä oli selkeästi nousujohteisempi, kuin sittemmin yksikseen satunnaisesti sohvanperällä lirputellen.
 
Nuotteja en osaa vieläkään, enkä usko että tulen niitä ikinä opiskelemaan. Eri asia olisi, jos minulla olisi kunnianhimoa ammattimuusikoksi, tai olisin muuten asiasta kiinnostunut, mutta näin harrasteluasteella en näe niille tarvetta. Joskus olen joitakin biisejä opetellut tabloista, mutta enimmäkseen korvakuulolta. Teoriaummikko olen.
 
Jokin aika sitten olen kyllä alkanut haikailla jonkinmoisen teoriatietämyksen perään, mutta kovin syvälle minulla ei ole motivaatiota siinäkään hommassa mennä. Eteenpäin auttoi joskus aikoinaan sopivasti se, kun eräs musiikkia opiskeleva kamu valaisi muutamasta skaalasta. Ei mitenkään nuottien nimillä, vaan näyttämällä "tästä se menee ja tältä se kuulostaa"-tyyppisesti.
 
Pistän tälläisen äkkiähutaistun kuvan tähän, mikä toivottavasti auttaa edes vähän.
http://img147.imageshack.us/img147/8367/nuotitia5.jpg
 
Esim. juuri tällainen teoriatieto vielä jaksaa upota kaaleeni, eikä tämän ole tarkoitus olla minkäänlaista vähättelyä kuvan tekijää kohtaan. Päinvastoin, tämä on just selllaista ja siinä muodossa olevaa tietoa, jota itse kaipaisin. Plussa mäjähti.
 
Sanoisin siis, että jos bassottelu on vain harrastus ilman erityisiä kunnianhimoja, niin sitä kannattaa harjoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla, jotta harrastus pysyy mielekkäänä ja kiinnostavana. Simppelin teoriatiedon lisäksi omalla toivelistalla olisi ergonomiatietoa, ja aikomus olisi kokeilla myös släppäilyn alkeita, kun kukaan ei kuule, ja kunhan siihen nauhatonta paremmin soveltuva basso valmistuu joskus. Jos musiikin teoria kiinnostaa, niin siihen kannattaa ilman muuta tutustua, mutta jos ei, niin ei kai se pakko ole. Tutustuu sitten myöhemmin jos alkaa kiinnostaa. Hupiharrastuksen ei ole tarkoitus olla pakkopullaa. Plektralla vai sormin -keskusteluun en osaa ottaa kantaa, itse soitan sormin. Tiedostaa kannattaa se, että eri saundi niistä lähtee, ja soittotyyli kannattaa valita oman mieltymyksensä tai soitettavan musan mukaan.
 
Jos bassonsoittoa haluaa opiskella sitten tosissaan ja kunnolla, niin siinä tapauksessa nuotteja ei sovi hyljeksiä, eikä muunlaistakaan teoriaoppia, soittotyylejä kannattanee varautua opettelemaan monenlaisia (sormin, plekulla, släppäillen), musiikkityyleistä pitää tutustua myös muihin kuin siihen "omaan lemppariin" jne. Mutta ihan-vaan-harrastuksen voi mielestäni jokainen muokata oman makunsa mukaiseksi.
 
e: Lisätääns pitkän sepustuksen perään kuitenkin vielä semmoinen aatos, että mielestäni piisejä kannttaisi mahdollisuuksien mukaan opetella mielummin omaa korvaa käyttäen kuin nuoteista/tabloista. Tämä on tietty täysin värittynyt mielipide, koska itse olen soittanut penskasta asti hyvin paljon korvakuulolta, en nuotteja osaa enkä teoriaa hanskaa. Mutta mun mielestä korvakuulolta soittaminen edellyttää ja kehittää nimenomaa musiikin kuuntelun ja hahmottamisen taitoa, mistä luulisi olevan hyötyä minkä tahansa soittimen kanssa.

Esim. Iron maidenin bassokuviot vaatii kolmisormi näppäily tekniikan.
No varsinkin siinä valossa, kun herra Harris itse on toistuvasti ilmoittanut soittavansa ainoastaan kahdella sormella.
 
Mutta itse aiheeseen, perusjutut ensin kuntoon. Liian monet lähtevät suoraan sinne latvaan kurkottamaan. Basistin tärkein työkalu on pettämätön rytmitaju ja minä lähtisin siitä liikkelle.