Yleistä keskustelua musiikista ›

Kitara, basso, piano/koskettimet, rummut.
 
Tällä hetkellä basso tuntuu siltä kuuluisalta "omalta" soittimelta. Tosin se ei ole kaikkein hauskin yksinsoittelua ajatellen, mutta muuten hullunhauska vehje. Kitara kakkosena vähemmälle osalle jääneenä, kun on kotosalla eli toisella paikkakunnalla. Siellä ollessa sitten aina sillä. Koskettimia tulee värkkäiltyä aina harvakseltaa, vaikka pitäisi opetella soittamaan kunnolla, jos sitä joskus vaikka töissä sitä vaaditaan, mikäli joskus valmistun ja töihin joudun. Rumpuja hakkailen todella harvakseltaan, koska en omista sellaisia ja harvakseltaan yksikseen olen sellaisten läheisyydessä. Ei niitä nyt muitten kuullen kehtaa tällaisella motorisella taidolla. Joko kädet sekoavat tai jalat.
 
Eli järjestys olisi jos laitettava olisi: 1) basso, 2) kitara, 3) koskettimet, 4) rummut.

Soitan kitaraa, bassoa ja vähän rumpujakin, joista kitara on ehdoton lempisoittimeni. Rumpuja en erikoisemmin kyllä osaakaan soittaa.
 
EDIT: Niin ja piano sekä huuliharppukin menee jotenkin kyseenalaisesti ainakin...

Kitaraa ja urkuja ja pianoa soitan, joskus intoudun huuliharppuunkin puhaltelemaan. Mieluisin soitin taitaa olla kitara, sitä tässä on pisimpään tullut soitettuakin. Pitäisi hommata lisää soittimia, kunhan saisi rahaa. Ainakin melodica ja bouzouki tai maniska.

Sello on pitkäaikaisimpana soittimena tärkein, mutta tykkään pianostakin niin paljon etten opiskeluaikana raaskinut millään lopettaa tunneilla käymistä vaikka olis toisaalta ollut tehokkaampaa keskittyä vain yhteen soittimeen. Mutta sainpahan sitten siitäkin itselleni soittimen, jota voin työkseni soittaa. Ja sitä myöten monipuolisemman ammatin. Bassot (sekä läski & sähkö) ovat sitten enempi hauska harrastus, vaikka niilläkin on joskus tullut keikkailtua. Kitaraa rämpytän lähinnä yksin kotona.

Kitara on ykkönen. Olen aina kuunnellut biiseissä eniten kitaroita, joten kitaran soitosta ymmärrän eniten. Bassoakin soittelen, mutta en juurikaan osaa sellaisia perinteisiä bassokuvioita, vaan soittelen sitä niin kuin kitaristi. Kaverin rumpujakin joskus ohimennen naputtelen, itselläkin oli skidinä rummut mutta mielenkiinto siirtyi sitten kitaraan ja rummut meni myyntiin. Laulaakin osaan jonkin verran, mutta en oikeastaan laula kuin kännissä karaokebaarissa, sitäkin hyvin harvoin. Ai niin, kyllähän mä synastakin saan perussoinnut irti. Pitäisiköhän pitkästä aikaa demota jotakin... :)

Aloitin koskettimilla ja kitaralla, ja myöhemmin otin rinnalle tenorinokkahuilun, joka kulki muutaman vuoden ns. pääsoittimena. Sitten treenailin poikkihuilua. Sitten painuinkin hetkeksi kitaratunneille, ja muutaman vuoden kuluttua siitä ostin ensimmäisen sähkikseni. Kyllä se on se rakkain soitin. Sittemmin ostin myös basson, jota tulee aina silloin tällöin paukuteltua.

Soitan kitaraa ja bassoo ja khyl se kitara on rakkaampi ollu aina siitä asti ku kitaran sain. On se bassoki hieno, hieno soitin.

koskettimet pääinstrumenttina. kitaraakin soitellut, mut nykyään enää kotona. bassonvarressakin on tullut päsmäröityä. laulamista/huutamista joskus treenannut ihan vakavissaankin, ja mietinnässä on perustaa terapiamusiikkiorkesteri jossa pääsisi huutamaan/karjumaan kaikki työperäiset vitutukset pihalle :D
 
rakkainta instrumenttia en osaa sanoa. noh, bassoa on tylsä soittaa yksin kotona. runpuja EN osaa soittaa. mutta olisi hauskaa tehdä soololevy missä hoitelen kaikki instrumentit itse.
 
what, me megalomaniac?!? :D
 
triangeli on soittimien kuningas.

Ite soittelen klasarikitaraa ja rumpuja vakavammin, koskettimia, sähkökitaraa ja bassoa siinä sivussa. Joissain bändiviritelmissä olen laulanut ja soitellut poikkihuilua.
 
Minulla se menee vähän niin että rumpuja soitan vakituisesti bändeissä ja klasarikitaraa soitan joka päivä ja käyn tunneilla silloin tällöin. Klasaritekniikalla pystyy soittamaan sähkistä auttavasti, samoin bassoa. Lapsena soittelin pianoa, joten perustekniikkaa löytyy yksinkertaiseen syntikansoittoon.
 
Minusta se on ihan sama oikeastaan mitä soitinta soittaa, samat äänet sieltä tulee ulos vähän eri tekniikalla vain. Oikeastaan ainoa radikaalisti poikkeava soitin on rummut, joita on pitänyt opetella ajattelemaan eri kulmasta kuin muita soittimia. Toki jokainen soitin vaatii omat niksinsä, mutta kyllä uuden soittimen opettelussa auttaa jos osaa soittaa muita soittimia ennestään.

Kitara/Rummut/Basso/Piano tai koskettimet.
 
Kitara tärkein, rummut reeniksellä, bassoa rämppään kämpillä tai basistin luona, piano on olohuoneessa.

Kitara.Laulu.Basso.Piano.Trumpetti.Haitari.
 
Kitara on se juttu koska sillä aloitin. Laulaminen tulee kakkosena joskus jopa ykkösenä riippuu aina vähän että millä tuulella sattuu olemaan.
Muita aina sillon tällön.

Soitan kitaraa aktiivisesti. Rumpuja ja bassoakin jonkin verran, mutten omista omia. Eli kitara on se rakkain, mutta rummutkin vetää puoleensa. Kitara on silti kevyesti rakkaampi, koska toteutan itseäni kitaralla paremmin.

Kitaraa ja rumpuja soitan. Kitara on se ykkös soitin ja rummut tulee siinä taustalla. Rumpuja olen joulusta asti aina välillä paukutellut eli ei niin aktiivista touhua tuo rumpujen soitto kuin kitaran.

Pianoa soittelin aktiivisesti nelisen vuotta, bassoa on nyt tullu pari vuotta soiteltua ja kitaraa ruhtinaalliset pari kuukautta. Nykyäänkin kyllä tykkään pianoa soittaa, mutta kyllä se basso on se rakkain soitin. Sen huomaa aina kun kuuntelee jotain biisiä ja yhtäkkiä tajuaa keskittyvänsä lähinnä siihen bassokuvioon. Kai se tulee jotenkin alitajuisesti jo? Kitaraa näppäillessä ärsyynnyn joskus siihen, että kielet on niin lähellä toisiaan, kun basistina olen tottunut siihen että pelivaraa on.

Kitaraa yritän oppia eniten, koskettimillakin oon opetellut soittamaan pätkiä joilla on minulle merkitystä. Pianoa/koskettimia haluaisin oppia kunnolla...