Lyriikka ›

Nämä kuolevat ihmis- virrat,
jotka jokien lailla merenä mustuvat.
sieluni saavat pahoinvoimaan,
pois minun mieleni luotaan kutsuvat.
 
korttelit, kujat, ja luhistuvat
kauniit sanat ruuhkien alle,
omistavat kirjoituksensa
autuaasti unohtavalle
 
en, minä en, minä muistan, tarvitsen,
enemmän kuin muistokirjoituksen,
joka ei edes tarkoita mitään,
sinä päivänä sielut kun karkaavat itään
 
ja maa, tämä maa joka musertaa
mut saa,
kaikesta irtautumaan,
 
en, minä en, minä haluten taistelen,
tai
mielummin väistyn edestä ihmisten
 

 
CH:
 
vahingossakaan
ei aurinko paisteellaan
osu risukasaan,
 
vahingossakaan
ei toivoa antamaan
käy rikkaat lapset
 
vahingossakaan ei sade
lankea ylle
kuolleen kuivan maan,
 
vahingossakaan
ei onnetarten kädet
------------------------------käyneet koskemaan
( vain sattuivat liikaa)
 

 

 
Nämä nuolevat hyväntekijät
kotikaupungin kierot viettelijät,
Saavat sieluni ylen-antamaan,
haavat auki ja antaa mennä vaan!
 
porttikongit, tori-myymälät,
viimeisetkin toiveet pyydystävät,
eivät anna rauhan olla,
sotaan haastavat sovinnolla
 
En, minä en, minä haluan, tarvitsen,
valoa hakkaan läpi graniitti vuorien,
En, minä en, silti itseni häviten,
jätän kaiken ja poistun huutaen!
 

 
CH:
 
Vahingossakaan
ei aurinko paisteellaan
osu risukasaan
 
Vahingossakaan
ei toivoa antamaan
käy rikkaat lapset
 
vahingossakaan
ei sade lankea ylle
kuolleen kuivan maan
 
Vahingossakaan
ei onnertarten kädet käyneet koskemaan..
 
Sattuivat liikaa---!----!!-----!!
 
C:
 
Eivät käyneet vahingossakaan,
eivät vahingon-ilosta-kaan,
eivät jääneet katsomaan
kun toinen huk-kui toi-vo-es-saan,
vahingossa kai
joku toinen sai
tahtonsa läpi kaiken, vai?
onko se sattumaa? jos
toista tahtomattaan satuttaa!!
 
Halutaan tahtomalla,
tahdotaan haluamalla!
 
Mitä on halu?!
Ei Tahto koskaan!! (se ei tartu kiinni roskaan)
 
halutaan tahtomalla!
Tahdotaan haluamalla!
 
Mitä on halu?!
Ei tahto ainakaan!
 
Jos ihmisyyttämme kirotaan!

Tatta se suoltaa tekstiä harvasepäivä , loistavia sellasia oon jo pitemmän aikaa lueskellu ja näin todennut.

Hyvää tekstiä. Yritin tossa päässäni saada siihen sävelmää ja P.Ruuskan Rafaelin enkeli käy säkeistöön, muttei kertosäkeeseen. Ensimmäisen säkeistön viimeinen lause jäi mietityttämään. Onko siinä jotain outoa? Jää kuvä, että kohde, jonka luona on kutsuu! muualle. Eipä toi mitään, en kyllä tajua kaikkea muutakaan kirjoitettua tai minulle sanottua.