Aihe: Konserttiarviot | |
---|
|
Yhdyn varauksetta edelliseen. Oma paikkani oli sikäli huonosti valittu että en nähnyt oikean käden tekniikkaa juurikaan. Yhtäkaikki, mahtava esitys!! Ihmettelin minäkin kun paikalla ei ollut kuin parikymmentä ihmistä. Älä viitti olla tollanen | MaD PiAnIsT 20.03.2006 20:55:27 (muokattu 20.03.2006 20:55:37) | |
|
Toinen mieleen jäänyt tapaus oli Grigori Sokolovin konsertti Riihimäen kesäkonserteissa 2005. Sokolov on hyvin tunnettu temperamentistaan ja jos esiintymispaikan ulkonäkö/akustiikka tai flyygeli ei herraa miellytä, saattaa hän jättää koko konsertin pitämättä. Siinä sitten kädet hikoillen odotimme kun ennen esitystä hän kokeili flyygeliä. Onneksi totesi pitävänsä flyygelistä (Steinway) ja oli oikein tyytyväinen paikkaan. Itse olin tuolla samaisessa konsertissa ja itseänikin ihastutti juoksutusten pehmeys ja musiikin tekeminen. Nyanssointi oli aivan loistavaa ja sormien forte ja piano tekniikka huippu luokkaa. Otteista huomasi heti olevansa mestari pianistin "oppitunnilla". Ei voi kuin ihailla ja pyrkiä joskus samaan:D "Kaiken saa treenaamalla kulkemaan" | |
Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonsertti Tre-talossa 19.3. Kävin pitkästä aikaa kuuntelemassa filharmonialaisia soittamassa kamarimusiikkia, ja kyllä kannatti. Ensimmäinen kappale oli Sallisen kvartetto "Quattro per quattro" op. 12 oboelle, viululle, sellolle ja cembalolle. Mielenkiintoiset soitinvalinnat. Välillä musiikki tuntui hyvinkin ahdistavalta cembalon klustereineen, mutta mukaan mahtui myös laulavia ja kauniita pätkiä. Toinen kappale oli Stravinskyn "Kissan kehtolauluja" kolmelle klarinetille ja sopraanolle. Ne olivat hauskoja ja melko lapsenmielisiä positiivisessa mielessä. Sopraano Lia Shevtsovalla oli persoonallinen venäläistyyppinen ääni, jossa oli ehkä myös häivähdys fadolaulajatarta. Kolmas ohjelmanumero oli Mozartin Kegelstatt-trio klarinetille, alttoviululle ja pianolle. Pidin hyvin paljon kappaleesta. Siinä ei tempomerkintänä ole yhdessäkään osassa minkäänlaisia ääritempoja, vaan kaikki ovat joko rauhallisia tai moderato-osia. Muusikot soittivat hyvin ilmeikkäästi, ja oli hauska seurata eritoten klarinetistin ja altistin keskinäistä virnuilua. "Katos miten hyvin mä sain menemään ton kohdan.." :) Viimeisimpänä ja mielestäni vaikuttavimpana kuultiin Brahmsin pianokvartetto g-molli. Pianisti Raija Kerppo soitti loistavasti tässä pianistien kauhukappaleessa, ja yhteistyö viulistin, altistin ja sellistin kanssa toimi saumattomasti. Varsinkin viimeisessä Presto-osassa tuntui että itsekin vallan hengästyi kun meno oli niin demonista ja äärimmäisen keskittynyttä. Alapuolella loistavat muusikot.. Sallinen: Quattro per Quattro op. 12 Kari Nikkanen, oboe, Katri Nikkanen, viulu, Miika Jämsä, sello, Tiina Kärblane, cembalo Stravinsky: Berceuses du chat (Kissan kehtolauluja) Lia Shevtsova, sopraano, Reetta Näätänen, Leena Mantere ja Janne Pesonen, klarinetit Mozart: Kegelstatt-trio Jarmo Hyväkkö, klarinetti, Mihail Slobodjaniuk, alttoviulu, Tuomas Turriago, piano Brahms: Pianokvartetto g-molli op. 25 nro 1 Raija Kerppo, piano, Jaana Haanterä, viulu, Marianne Mäenpää, alttoviulu, Panu Sundquist, sello "Olen onnellisin tuntemani ihminen"
-Artur Rubinstein- | s02r 08.04.2006 00:43:19 | |
|
Eikös kukaan täällä ole Lahdesta päin? Olisi kiva lukea muiden mielipiteitä sinfonia Lahden konserteista. Itse niissä usein käyn, mutta yleensä konsertit jättävät minut sanattomaksi, joten en tänne oikein osaa niistä mitään sanoa. No, kun aloitin niin kerrotaan nyt jotain: 6.4.2006 Sinfonia Lahti, Sibeliustalo Stefan Solyom, kapelimestari Barnabás Kelemen, viulu Franz Listz: Hamlet, sinfoninen runo Béla Bartók: Viulukonsertto nro 1 op. posth. Antonín Dvôrák: Sinfonia nro 8 G-duuri op. 88 Oli mielestäni taas erittäin hyvä konsertti. Itselleni ehkä mieluisin teos oli Dvorákin sinfonia sen selkeydestä johtuen. Myös Bartokin viulukonsertto oli todella upea, vaikka siitä ei kovin paljon mieleen jäänyt, koska siinä oli kuitenkin tapahtui niin paljon. Kelemen soitti mielestäni erittäin hyvin, varsinkin encoressaan, jonka hän soitti runsaiden aploodien jälkeen. Kappaletta en ikävä kyllä tunnistanut, kuulosti vähän joltain Bachin etydiltä. Listzin Hamletista sen verran, että en kauheasti Listzistä tykännyt Faust-sinfonian kuultuani, mutta tämä teos toi säveltäjän uuteen valoon. Kapelimestarista en tiedä muuta kuin, että "ihan hyvältä se näytti siellä heiluessaan." :) | Uppi 11.04.2006 10:53:57 | |
|
Tampere-talon pieni sali ti 4.4.klo 19, Jorma Hynnisen 65-vuotisjuhlakonsertti Jorma Hynninen, baritoni Ilmari Räikkönen, piano Schubert: Winterreise Konsertti oli täydellinen. Liedin ja varsinkin Schubertin laulujen ystävänä en olisi jättänyt väliin! Winterreise on pökerryttävän hieno! Pieni sali oli melkein täynnä, ja lopuksi suosiota osoitettiin maestrolle ja taitavalle lied-pianisti Räikköselle seisaaltaan. Jorma Hynnisen olemus on tavallaan hyvin vaatimattoman oloinen, ja hänen esiintyessään pääosassa on aina musiikki ja teksti, ei laulaja. Oikeastaan tätä konserttia on ihan turha lähteä erittelemään, koska se oli kaikin puolin täydellinen, niin kuin tietenkin Hynniseltä saattoi odottaakin. Ihmeellistä, että vielä 65-vuotiaana hänen äänensä on niin hieno! Eikä 70 minuutin yhtäjaksoinen laulaminen tuntunut missään. Myös Ilmari Räikkönen soitti hyvin hienostuneesti ja ilmeikkäästi, nöyrästi tekstiä palvellen. Kaiken kaikkiaan hyvin intensiivistä ja loppuun asti hiottua taidetta, nautinnollista kuunneltavaa. Kyllä tamperelaisia taas hemmoteltiin. Mielestäni tämä oli vuoden paras konsertti Tampereella. | |
Tampere-talon pieni sali ti 4.4.klo 19, Jorma Hynnisen 65-vuotisjuhlakonsertti Jorma Hynninen, baritoni Ilmari Räikkönen, piano Schubert: Winterreise Voi kun olis tollasia intiimejä juttuja täälläkin. Oopperajuhlien aikaan saa kyllikseen sitä sankaritenorien huutamista. "Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -Jami | |
Eikös kukaan täällä ole Lahdesta päin? Olisi kiva lukea muiden mielipiteitä sinfonia Lahden konserteista. Itse niissä usein käyn, mutta yleensä konsertit jättävät minut sanattomaksi, joten en tänne oikein osaa niistä mitään sanoa. No, kun aloitin niin kerrotaan nyt jotain: 6.4.2006 Minäkin käyn Sinfonia Lahden konserteissa aika säännöllisesti, mutta juuri tuohon 6.4. konserttiin en päässyt koska olin omalla keikalla konservatoriolla. Tähän mennessä en ole poistunut konsertista pettyneenä, ja kun kerran liput saa halvalla, niin eipä haittaa jos joskus tulee eteen vähemmän miellyttävä konsertti. | |
Käyn usein Lahden sinfoniaorkesterin konserteissa vaikka matkaa kertyykin suun- taansa pari sataa kilsaa!Ei haittaa yhtään.Kaikkein upeimpia konsertteja ovat mie- lestäni olleet ns.Sibelius-konsertit.Tunnelma on suorastaan huikaiseva ja käsin kos- keteltavissa.Varaankin paikat aina ihan edestä,toisesta penkkirivistä.Siinä pääsee parhaiten mukaan soittajien tunnelmaan ja ajoittain tuntee jopa olevansa osa orkes teria.Erittäin harras ja juhlallinen tunnelma oli pari vuotta sitten kun suuri maestro, Paavo Berglund,johti Sibeliusta.Hauras ja vähän poissaolevan näköinen mestari sytt yi kuin uuteen eloon orkesterin edessä.On ikimuistoista nähdä kuinka huippukapelli mestari,tuhansia konsertteja johtanut,jaksaa(korkea ikä)ja kykenee niin intensiivi- seen suoritukseen. torvi suoraksi! | |
31.3. Sinfonia Lahden vierailukonsertti Tre-talossa Ohjelmassa oli Beethovenin 2. sinfonia ja Iiro Rantalan pianokonsertto. Kapellimestarina oli Jaakko Kuusisto Voi sitä Iiroa, millaisen konserton on säveltänyt. Täytyy kyllä sanoa, etten ikinä ole ennen nauranut vedet silmissä konsertissa! :D Konsertto oli hauska, mutta se ei kuitenkaan mennyt överiksi. Toinen osa oli yllättävä, sillä se oli hyvin tunteellinen ja kaunis. Iiro Rantala on todellinen lahjakkuus sekä pianistina että säveltäjänä, ja äärettömän musikaalinen. Parhaita kohtia oli mm. se, kun kolmannessa osassa (muistaakseni) pianisti lyö akordeja dominantissa hillittömän monta kertaa purkautuakseen toonikaan, ja kuulostaa siltä kuin kappale olisi loppunut, mutta sitten se jatkuikin.. Yleisöstä kuului siinä vaiheessa räkätystä.. :) Beethovenin sinfonia sen sijaan oli pettymys. Ajattelin että nyt menen kuuntelemaan tätä niin paljon ylistettyä orkesteria, mutta en nyt tiedä onko siinä niin hirveästi ylistämistä varsinkaan Beethovenin jälkeen. (Tiedän että saan tästä haukut, mutta eikös mielipiteen saa ilmaista?) Ensinnäkin kappaleesta jäi "lössö" vaikutelma. Jos näin nätisti voi sanoa niin orkesterin soitossa ei ollut vähääkään munaa. Fortissimo-paikat jäivät mezzoforteiksi.. Ei sellaista humppameininkiä jaksanut oikein kuunnella. Lahden orkan jousisto on hyvää tasoa, mutta puhaltajat eivät kyllä huipputasoa ole. Ja ehkä jotkut muutkin olivat samaa mieltä, koska niin laimeita aplodeja harvoin kuulee. "Olen onnellisin tuntemani ihminen"
-Artur Rubinstein- | |
Voi sitä Iiroa, millaisen konserton on säveltänyt. Täytyy kyllä sanoa, etten ikinä ole ennen nauranut vedet silmissä konsertissa! :D Konsertto oli hauska, mutta se ei kuitenkaan mennyt överiksi. Toinen osa oli yllättävä, sillä se oli hyvin tunteellinen ja kaunis. Iiro Rantala on todellinen lahjakkuus sekä pianistina että säveltäjänä, ja äärettömän musikaalinen. Parhaita kohtia oli mm. se, kun kolmannessa osassa (muistaakseni) pianisti lyö akordeja dominantissa hillittömän monta kertaa purkautuakseen toonikaan, ja kuulostaa siltä kuin kappale olisi loppunut, mutta sitten se jatkuikin.. Yleisöstä kuului siinä vaiheessa räkätystä.. :) Minä kävin tämän myös kuuntelemassa sillon joskus. Aika omaperäinen tosiaan. Välillä tuli jazzia , big bandia tahi bluesia tms.. Kovemman luokan pianisti tosiaan Iiro on ,sen verran komiasti niitä juoksutuksia tuli sieltä. THV-Klubi#52
Romantikkoitkijät#23
S.M.A.K - perustajajäsen | |
Lahden orkan jousisto on hyvää tasoa, mutta puhaltajat eivät kyllä huipputasoa ole. Ja ehkä jotkut muutkin olivat samaa mieltä, koska niin laimeita aplodeja harvoin kuulee. mutu? älä ainakaan käyrätorvi- ja trumpettisektioiden suuntaan heittele tuota ekaa lausetta... Tampereella tosin on puupuhaltajien suhteen helppo tottua hyvään, Filharmoniassa kun on älyttömän hyviä puupuhaltajia nykyisellään... | |
mutu? älä ainakaan käyrätorvi- ja trumpettisektioiden suuntaan heittele tuota ekaa lausetta... Tampereella tosin on puupuhaltajien suhteen helppo tottua hyvään, Filharmoniassa kun on älyttömän hyviä puupuhaltajia nykyisellään... No mutta kyllä Treellakin cornot ovat melko vahvoilla nykyisin. Tarkoitinkin tuossa nimenomaan lähinnä puupuhaltajia. Eivät kyllä vedä vertoja paikallisen bändin puhkujiin. "Olen onnellisin tuntemani ihminen"
-Artur Rubinstein- | |
Lorenzo Michelin konsertti Tampere-talossa Guitar Festival 2006:ssa...jätkähän soitti kitaraa vaikka yhelläkin kädellä | |
Lorenzo Michelin konsertti Tampere-talossa Guitar Festival 2006:ssa...jätkähän soitti kitaraa vaikka yhelläkin kädellä Jäikö mitään muuta mieleen..? "Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -Jami | Uppi 12.08.2006 22:31:18 | |
|
Jouko Kyhälä: Hiljaisuuden sinfonia Suomussalmi, Kaunisniemi, Soiva metsä 12.8. klo 19 (Kantaesitys 11.8.06) Olinpa vallan erikoisessa konsertissa. Katsokaa tämä: http://www.suomussalmi.fi/Resource. … uomussalmi/kulttuuri/soivametsa.htx Odotin hienoa elämystä, sillä Soiva metsä on upea paikka ja sen soittimet jänniä. Supan rinteillä istuessa yritin vaikka kuinka päästä tunnelmaan, mutta ei onnistunut. Musiikki oli latteaa ja teemat tai pikemminkin eri elementit vaihtuivat liian hitaasti, niin että lopulta ilahduin jostain kaukaa kantautuvasta moottorisahan äänestä enemmän kuin varsinaisesta musiikista. Myös varikset ja muut linnut antoivat oman pikantin lisänsä esitykseen. Mukana oli metsän soittimia (erilaisia lyömäsoittimia ja kilistimiä sekä joitain muita) ja käsisoittimia (jotain putkia, joista kuului pörinää ja myös säveltasoja, viuluja, huilu, joitain pillin tapaisia, joista ammattimuusikko sai kyllä hienoja, jopa jatsahtavia saundeja, sekä ihmisääni) Paikoitellen tuli kuitenkin jopa hieman Pendereckimäinen tunnelma, niin kuin musiikki hengittäisi vain ulospäin eikä lainkaan sisään. Rytmin käsittely oli mielestäni aika yllätyksetöntä ja teemoja oli liian vähän, ja ne toistivat itseään. Muusikot ja avustajat kyllä hoitivat hommansa hienosti, kappale ei vain ollut kovin antoisa. Jotenkin tuntuu, että tässä ehkä luotettiin eksoottisen esityspaikan korjaavan musiikin puutteita. Olen nauttinut Soivasta metsästä paljon enemmän kävelylenkillä harju- ja suppamaisemissa itse soittimia kolistellen, oikeasti myös hiljaisuutta kuunnellen. Myös edelliset, pikemminkin performanssiluonteiset esitykset Soivassa metsässä ovat olleet parempia. Mukana oli perin vähän oikeasti kauniita tai mielenkiintoisia äänimaisemia, pikemminkin ahdistavia ja rumia, eikä sellaisia, mitä nimen perusteella odotin kuulevani. Suppa oli kyllä akustisesti hyvä tila, kuin amfiteatteri. | |
Huom! Olet kirjoittamassa yli 176 päivää vanhaan ketjuun! Jep jep, tää on päässyt vähän passivoitumaan. Nostellaanpa hyvällä konsertilla. Olli Mustonen soitti tänään sunnuntaina Savonlinnasalissa J. S. Bachin Goldberg-muunnelmat. Yli tunnin mittainen mestariteos vaatii esittäjäkseen myös todellisen mestarin, ja Mustonen vastasi haasteeseen kyllä vaikuttavalla tulkinnalla. Mustosen lievästi sanoen impulsiivinen soittotyyli lienee tuttu monelle, ja vähän arvelutti miten se Bachin kanssa toimii. Turhaan epäilin, Mustonen sai musiikin elämään todella upeasti ja teki laajasta teoksesta huikean kokonaisuuden. Voisi kuvitella, että itse Bach olisi ollut mieltynyt Mustosen spontaaniin ja ajoittain improvisatoriseenkin soittoon, olihan Bach itse verraton improvisoija ja useat hänen kosketinsoitinteoksensa ovat syntyneet nimenomaan improvisoinnin tuloksena. Teknisestä taituruudesta ei tarvitse varmaan sanoa juuri mitään - Mustonen selvitti sähäkimmätkin muunnelmat leikittelevällä helppoudella ja ehtipä vielä sirotella tehokkaita rytmisiä aksentteja sinne tänne. Jotenkin hänen soitossaan on sellainen jännite, että tuntuu kuin olisi pakko kuunnella koko ajan itsekin korvat höröllä ja intensiivisen keskittyneenä. Mustonen tuntuu olevan vahvimmillaan Bachin ja Beethovenin kaltaisen ohjelmiston parissa, jossa ei ole niinkään pitkiä, linjakkaita legatofraaseja vaan paljon ilmeikästä artikulaatiota ja dynaamisia vaihteluita. Silti hän teki esim. teoksen avaavasta ja lopettavasta Aariasta niin ylimaallisen kauniin ja syvällisen, että ei voi kuin tuntea täyttymystä tuollaisesta konsertista lähtiessään. Upea muusikko ja upea konsertti. "Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -Jami | wrshredder 15.02.2007 21:56:38 (muokattu 15.02.2007 21:57:02) | |
|
Sinfoniakonsertti "Segerstam Nyt!" Ohjelma: Sinfonia nro 152 "After: Oh Lord, Toss KANIINI; LAPIN poika!"...won! Bifurcations Es klarinetille ja tuuballe Sinfonia nro 164 "Thinking of steps & terrace-levels in Määrpää..." Koska olen ihan huono kirjoittamaan ,niin tiivistän arvostelun ranskalaisilla viivoilla.. - Kaikki kappaleet oli kantaesityksiä - Jos Segerstam jättäisi musiikkiuran niin hän voisi yhtähyvin ruveta stand-up koomikoksi - Konsertti oli ensimmäinen jossa olen nähnyt : a) soitettavan sahaa b) nähnyt Sagerstamin karjuvan c) nähnyt orkesterin karjuvan d) nähnyt yleisön karjuvan - Jatsipätkä ennen väliaikaa oli hieno Ihan hieno ja varsinkin hauska konsertti oli ,mutta kappaleihin olisin halunnut pientä vaihtelua. Tai sitten en vain ymmärtänyt tuota musiikkia. Tosiaan ääntä orkesterista saatiin ulos hienosti ,enpä osaa muuta sanoa. THV-Klubi#52--
Romantikkoitkijät#23--
S.M.A.K - perustajajäsen.... Let out some steam ,Bennet | |
Käyn usein Lahden sinfoniaorkesterin konserteissa vaikka matkaa kertyykin suun- taansa pari sataa kilsaa!Ei haittaa yhtään.Kaikkein upeimpia konsertteja ovat mie- lestäni olleet ns.Sibelius-konsertit.Tunnelma on suorastaan huikaiseva ja käsin kos- keteltavissa.Varaankin paikat aina ihan edestä,toisesta penkkirivistä.Siinä pääsee parhaiten mukaan soittajien tunnelmaan ja ajoittain tuntee jopa olevansa osa orkes teria. Hmm... kävin kerran eräässä Sinfonia Lahden vierailukonsertissa. Soittivat Sibeliusta (historialliset kuvat 1 & 2 ja 2. sinfonia). Konsertti oli aivan mieletön! Istuin itsekin edessä, oli niin tiivis tunnelma, että en melkein saanut hengitettyä. Vasket soljuivat kuin mahtava joki, jouset olivat intensiivisen lähellä, puupuhaltimet olivat hyvin rauhalliset, mutta todella leikkisällä tuulella (anteeksi, nämä ovat minun mieli- ja muistikuvani konsertista). En oikeastaan ajatellut mitään koko konsertin aikana: olin vain totaalisen vajonnut musiikkiin, mitä tapahtuu enää harvoin minulle, koska olen oppinut ajan orjaksi. Oli hauska huomata väliajan jälkeen, kuinka sykkeeni oli kohonnut. Mutta sen illan jälkeen minulla oli oikeasti hyvä olo; olin samalla kiihdyksissä, yllättynyt, otettu, koko loppuillan, mutta heti laittaessani nukkumaan sain unta ja nukuin koko yön yhteen putkeen. Itse olen sitä mieltä, että Sinfonia Lahti on Suomen paras orkesteri. Heidän musiikkinsa on tasapainoista ja muusikot puhaltavat hirveästi yhteen hiileen. Lahtelaisten musiikki ei ole koskaan tylsää tai merkityksetöntä. Sinfonia Lahti tekee musiikkia, se ei vain soita soittamisen vuoksi. Harmittaa niin hitosti asua väärässä kaupungissa... ;) | |
Itse olen sitä mieltä, että Sinfonia Lahti on Suomen paras orkesteri. Heidän musiikkinsa on tasapainoista ja muusikot puhaltavat hirveästi yhteen hiileen. Lahtelaisten musiikki ei ole koskaan tylsää tai merkityksetöntä. Sinfonia Lahti tekee musiikkia, se ei vain soita soittamisen vuoksi. Harmittaa niin hitosti asua väärässä kaupungissa... ;) Ootko sä Lahtelaisten palkkaama ammattikehuja? :) "Olen onnellisin tuntemani ihminen"
-Artur Rubinstein- | |
Ootko sä Lahtelaisten palkkaama ammattikehuja? :) En, mä vaan tykkään ensinnäkin Sieliuksesta niiiin paljon, ja kun rupesin kuuntelemaan klassista joskus vuosi tai pari taaksepäin, Lahtelaiset koukutti oikein olan takaa... On se kyllä asennoitumisestakin kiinni. Jos asennoituu silleen, että "Mä tykkään tästä" niin se vaan kuullostaa aina paremmalle, se jää muistiin. Jos sitten vaan kuuntelee ilman mitään erityisempiä 'muistoja' tai 'mielipiteitä', se vain on hieman merkityksetöntä... en tiedä, ottakaa selvää jos otatte, kerroin mielipiteeni ja se on ja pysyy samana... | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|