Klassinen ›

Kertokaa te klassiselta musiikkiopistopohjalta alottaneet millaista musiikkia improvisoitte eli soitatte omasta päästä. Onko ollut hankaluuksia alottaa jos olette enemmän soittaneet nuoteista aikasemmin?

Improvisointiin oli aluksi vaikea päästä "mukaan". Mikä kuulostaa tyhmältä yms. vain pyöri mielessä. Mulla kyllä tulee aika jatsahtavaa tuotantoa improvisoiden. Nykyään on helpompi vapautua ja antaa mennä, ehkä ikä tuo myös sitä vapautta.

Enpä oo koskaan jaksanu mitään teoksia harjoitella, mutta toisaalta improvisoin joka päivä.
 
Mites muuten improvisoitte? kaksi ääripäätä ovat ehkä se että soittaa tasan tarkkaan sen mitä kuulee päässään ja sitten taas se että kokeilee kaikkenlaista epävarmaa mikä saattaisi kuulostaa hyvältä. Millaisessa balanssissa ne teillä?

Itse aloitin improvisoimalla ja siitä siirryin nuotteista soittoon. Vaikeuksia tuottaa nuoteista soitossa se tarkkuus... Ja myöskin olen huomannut luovuuden kärsineen aloitettuani nuotteja tulkitsemaan enemmän. Kummatkin taidot ovat kyllä todella tärkeitä mielestäni.
 
Itse improvisoin pääasiassa "jatsahtavampia" juttuja, mutta myös taidemusiikkia joka kyllä yleensä päätyy viivastolle.
 
Enemmän improvisoin kokeilemalla erillaisia juttuja, mutta nykyään improvisoidessa tuotan entistä enemmän päässä soivaa ideaa, ehkä taitojen karttumisen ja kokemuksen myötä.

Kertokaa te klassiselta musiikkiopistopohjalta alottaneet millaista musiikkia improvisoitte eli soitatte omasta päästä. Onko ollut hankaluuksia alottaa jos olette enemmän soittaneet nuoteista aikasemmin?
 
hoho en ole koskaan kuullut kun klasari improviso itse olen jazz mutta tekniikan vuoksi soittanut classisia etudeitä joista on ollut korvaamaton hyöty mutta, heh ei klsarit pysty improvisoida

hoho en ole koskaan kuullut kun klasari improviso itse olen jazz mutta tekniikan vuoksi soittanut classisia etudeitä joista on ollut korvaamaton hyöty mutta, heh ei klsarit pysty improvisoida
 
Joo olen ihan samaa mieltä.. klasarit älköön edes vaivautuko improvisoimaan.

Eikös säveltäminen edellytä, että osaa improvisoida? Joten kyllä ne klasaritkin osaavat imrpovisoida, harvemmin tosin kuin jazzmiehet. Enkä tarkoita nyt improvisoimisella soolojen soittoa vaan oman musiikin tuottamista.
Mielestäni enemmän soittajasta kiinni kuin musiikkityylistä. Onhan se mahdollista, että klassisella koulutuksella monien luovuus tapetaan.

hoho en ole koskaan kuullut kun klasari improviso itse olen jazz mutta tekniikan vuoksi soittanut classisia etudeitä joista on ollut korvaamaton hyöty mutta, heh ei klsarit pysty improvisoida
 
Juu, klasarit ei osaa improvisoida ja jazzarit ei osaa kirjoittaa.

hoho en ole koskaan kuullut kun klasari improviso itse olen jazz mutta tekniikan vuoksi soittanut classisia etudeitä joista on ollut korvaamaton hyöty mutta, heh ei klsarit pysty improvisoida
 
Joo olen ihan samaa mieltä.. klasarit älköön edes vaivautuko improvisoimaan.
 
Hyvää provoa täällä... melkein jo tartuin näihin.

Juu, klasarit ei osaa improvisoida ja jazzarit ei osaa kirjoittaa.
 
heh...kyllä ikäväkyllä kirjoittaa :P

Olen improvisoinut lähes ainoastaan, sen ajan mitä soittanut. En tiedä, mutta tuntuu että en koskaan opi soittamaan nuoteista. Olen jollain lailla syvällä aina kun soitan, mun aivot menee off asenolle, ja en pysty ajattelemaan samalla kun soitan. Tämä on ehkä kirous, mutta toisaalta hyvä homma. Pääsee irti näennäisestä todellisuudesta. Sama homma jos kuuntelen musaa, pää ei tahdo toimia. En pysty esimerkiksi lukemaan ja kuuntelemaan yhtä aikaa. Toki se tuuba voi pauhata taustalla, mutta en "kuule" sitä samalla kun luen.

Eikös säveltäminen edellytä, että osaa improvisoida?
 
Wayne Shorter on jossain tokaissut, että säveltäminen on vain hidasta improvisaatiota.

hoho en ole koskaan kuullut kun klasari improviso itse olen jazz mutta tekniikan vuoksi soittanut classisia etudeitä joista on ollut korvaamaton hyöty mutta, heh ei klsarit pysty improvisoida
 
No heh heh. Tämähän on ihan täyttä paskaa suoraan sanottuna. Kaikki klasarit improvisoi, ihan varmasti ainakin itsekseen.Ja jos on klassinen soittaja, improvisointikykyjä harvemmin käytetään julkisesti. Ainakin saksofonia soittaessa improvisointi ja soolojen soitto on mulle ehkä tärkeimpiä ja parhaita asioita ikinä.
 
Ps: EDIT: ei sittenkään.

Ja jos on klassinen soittaja, improvisointikykyjä harvemmin käytetään julkisesti.
 
Totta.
Mutta silti olen sitä mieltä, että se on itse henkilöstä kiinni osaako improvisoida riippumatta tyylistä. Kyllä kuitenkin jazzpianistin oletetaan improvisoivan keikoilla ja taas klasarin soittavan sitä fyyr eliseään.
 
PS. Olipas pointiton ja ristiriitainen viesti.

Siis, hetkinen.. luinko oikein vai luuleeko joku todellakin että nuottien tai klassisen musiikin osaaminen jotenkin söisi tai vähentäisi luovuutta? Ei improvisointi minnekään katoa tai häviä musiikin teorian tuntemisen myötä. Mielestäni se itseasissa jopa antaa pohjaa enemmän improvisointiin. Voi sitä freejazzia rubatona soitella klassisen musiikin ammattilainenkin. Hitsi mitä mielipiteitä. Tai sitten mä tartuin provoon.. :P

Improvisointi on muutenkin ihan huuhaata! Toistaa vaan niitä samoja lainalaisuuksia mitä musiikkia kuunnellessa on oppinut... ja jos yrittää soittaa jotenkin erilailla niin siinä on sit semmonen "hei kuunnelkaa meitsi _yrittää_ olla tosi omaperänen"-fiilis.
 
Pelkkää puppua sanon mä!

Taitaa täällä tulla provoa nyt jo vähän suuntaan ja toiseen...
 
Se on totta että lähtökohtaisesti jazzarilta odotetaan enemmän improvisointikykyä keikalla kuin klasaristilta, ihan genren luonteen mukaan. Mutta jos sen perusteella automaattisesti olettaa, etteivät klassiset muusikot _osaa_ improvisoida, niin onpahan aika hutaisten synnytetty johtopäätös. Harvoin sitä klassista improvisaatiota pääsee livenä kuulemaan, mutta olenpa ollut sellaisessakin konsertissa, jossa pianisti pyysi yleisöä nimeämään muutaman tutun melodian, ja näistä hän sitten rakensi sellaisen varttitunnin mittaisen biisin, jossa varioi ja yhdisteli teemoja, ja tekipä niistä lopuksi vielä fuugankin.
 
Toisaalta, kuten joku jo yllä mainitsikin, on improvisaatiossakin mukana tiettyä tyyli- ja genretietoisuutta. Rockbändin kitaristi vetää soolonsa aika lailla tiettyjen rockmusiikin lainalaisuuksien ja tyylikeinojen mukaan, samoin jazzari. Kaikenlaiset täysin free-jutut on tietysti erikseen, mutta kyllä se improvisointikin aika pitkälle tietyssä valmiiksi määrätyssä kehyksessä tapahtuu.

Improvisointi on muutenkin ihan huuhaata! Toistaa vaan niitä samoja lainalaisuuksia mitä musiikkia kuunnellessa on oppinut... ja jos yrittää soittaa jotenkin erilailla niin siinä on sit semmonen "hei kuunnelkaa meitsi _yrittää_ olla tosi omaperänen"-fiilis.
 
Eikös joku Duke Ellington sanonut että 90 % improvisoidusta musiikista on sitä mämmin näköistä.
Olis kiva tietää mitä jonkun Jarrettin päässä liikkuu kun se soittaa niitä sooloimprovisaatioitaan, joissa on ihan klasarirakenteita. "Taidanpa seuraavaksi siirtyä ton dimiasteikon kautta tolle molliysille". No Jarrett ainaskin kuuluu siihen 10 prossaan joka on jo jalostuneempi aste.
 
Klassisen musiikin piireihin ei kuulu improvisointi nykyään, mutta 1800-luvulla ja aikasemmin tilanne oli ihan toinen, esiintyjät sävelsi ja improvisoi. Nykynen tilanne lienee taidemusiikkikoulutuksen syytä?

Klassisen musiikin piireihin ei kuulu improvisointi nykyään, mutta 1800-luvulla ja aikasemmin tilanne oli ihan toinen, esiintyjät sävelsi ja improvisoi. Nykynen tilanne lienee taidemusiikkikoulutuksen syytä?
 
Mä luulen että se improvisoinnin vähentymiseen johtanut kehitys on alkanut jo romantiikan ajalta, jolloin säveltäjät alkoivat merkitä sävellyksensä nuotille entistä tarkemmin, viimeistä yksityiskohtaa myöten jättämättä juurikaan esittäjälle varaa improvisointiin. Toisinhan oli vielä barokin ja osin wieniläisklassisminkin aikana.
 
Mutta se on kyllä totta, että improvisointiin voisi taidemusiikin opetuksessa kiinnittää enemmän huomiota, ja näinhän on onneksi alettu jo tehdäkin ihan musiikkiopistotasolta alkaen esim. liittämällä joihinkin soittotutkintovaatimuksiin suosituksen että tutkinto-ohjelmaan saa mielellään sisältyä joku oppilaan oma sävellys, sovitus tai improvisaatio. Vaimo opettaa sellonsoittoa musiikkiopistossa, ja on todennut tämän erittäin hyväksi keinoksi kehittää sekä oppilaan luovuutta että myöskin kasvattaa soittomotivaatiota. Sikäli parempaan suuntaan ollaan toivon mukaan menossa.