Aihe: Skaaloista ja moodeista 1 2 | |
|---|---|
 Xizor31.03.2006 18:40:51 | |
(En ollut ihan varma olisiko kuulunut Aloittelijat- alueelle, mutta olkoon..) Aloin taas hiukka kelata tätä teoria- osastoa taas uudelleen läpi ja tuli hiukka onkelmaa: Olen tehnyt taustan, jossa sävellaji on Dm ja nyt haluaisin treenata improvisointia tuohon päälle. Nythän voisin soittaa tuohon päälle esim. Doorista skaalaa D:stä eli tätä: E||------------------------------------------10-12-13--- B||---------------------------------10-12-13------------ G||-------------------------9-10-12--------------------- D||-----------------9-10-12----------------------------- A||-----------10-12------------------------------------- E||--10-12-13------------------------------------------- Eli sävelet tuossahan on: D, E, F, G, A, H, C Ok, sitten jos haluisin käyttää Doorista moodia, niin (jos pähkäilin oikein) tuohan menisi näin: E||------------------------------3-5-6--- B||------------------------3-5-6--------- G||------------------2-3-5--------------- D||------------2-3-5--------------------- A||--------3-5--------------------------- E||--3-5-6------------------------------- Ja tuossa on sävelet: G, A, A#, C, D, E, F Olenko nyt mennyt ihan metsään? Nimittäin olin ymmärtänyt, että noissa pitäisi olla tarkalleen samat sävelet, mutta alemmassa onkin H:n tilalla A#? | |
 J.Ahonen31.03.2006 18:49:14 | |
Se että taustan ensimmäinen sointu on Dm ei sano että sävellaji on d molli. Ei mulla muuta. Jos doorista d mollia soitat, niin soinnut kuuluvat c duuri sävellajiin. | |
 John Titor31.03.2006 18:50:35 (muokattu 31.03.2006 18:55:31) | |
Kirjoitin jo aluksi että eksyin mutta enpäs sittenkään. Niin, siis jos sulla on D-molliympäristö ja haluat soittaa sen päälle doorista, niin soitat D-doorista, aivan niin kuin ensimmäisessä esimerkissä. D-doorinen on C-duurin toinen moodi. Jos ajattelet D-mollia F-duurin rinnakkaissävellajina niin silloin sun pitää ajatella se myöskin moodiksi, eli D-aioliseksi. Jälkimmäinen esimerkkisi on G-doorinen, eli F-duurin toinen moodi, tai vaihtoehtoisesti juuri tuo D-aiolinen. Tajusitko? Miksi sä muuten haluaisit ajatella soittavasi jotain G-pohjaista moodia D-pohjaisen soinnun päälle? | |
 Holy Diver31.03.2006 19:13:39 | |
Mä en ole mikään taitaja, mutta sullahan on tuossa ekassa esimerkissäs jo doorinen skaala. Ei kai sitä tarvii siitä sen "doorisemmaks" muuttelemaan lähteä? Siis mielestäni se on doorinen skaala itsessään. | |
| Xizor 31.03.2006 19:14:45 | |
Kirjoitin jo aluksi että eksyin mutta enpäs sittenkään. Niin, siis jos sulla on D-molliympäristö ja haluat soittaa sen päälle doorista, niin soitat D-doorista, aivan niin kuin ensimmäisessä esimerkissä. D-doorinen on C-duurin toinen moodi. Jos ajattelet D-mollia F-duurin rinnakkaissävellajina niin silloin sun pitää ajatella se myöskin moodiksi, eli D-aioliseksi. Jälkimmäinen esimerkkisi on G-doorinen, eli F-duurin toinen moodi, tai vaihtoehtoisesti juuri tuo D-aiolinen. Tajusitko? Miksi sä muuten haluaisit ajatella soittavasi jotain G-pohjaista moodia D-pohjaisen soinnun päälle? Aluksi sen verran, että tausta on tosiaan Dm- sävelllajissa. (Nappasin taustan tabut netistä ja hiukka muokkailin rytmitystä..=) Mulle joskus aikanaan yksi soitonopettaja koitti opettaa tuota moodeilla soittamista siten, että esim. jos sävellaji on molli, niin sitten pitäis päätellä rinnakkaissävellaji ja sen perusteella sitten pystyy päättelemään moodit (eli järjestyksessä jooninen, doorinen, fryyginen, lyydinen, miksolyydinen, ja aieloninen) Tuossa sitten tosiaan koitin tuon F- duurin perusteella päätellä miten voisin soittaa Doorista moodia, mutta ilmeisesti epäonnistuin...=( Täytyy varmaan vielä kysellä nykyiseltä soitonopettajalta ja mietiskellä asiaa... | |
 Jzci31.03.2006 19:15:23 (muokattu 31.03.2006 19:20:02) | |
Nythän voisin soittaa tuohon päälle esim. Doorista skaalaa D:stä eli tätä: Ok, sitten jos haluisin käyttää Doorista moodia, niin (jos pähkäilin oikein) tuohan menisi näin: Doorinen moodi ja doorinen skaalahan ovat sama asia. Tuosta tekstistäsi sain ainakin sellaisen kuvan että ne olisivat mielestäsi jotenkin eri asia? Eli D-doorinen = D,E,F,G,A,B,C Minulta jäi myöskin vähän hämärän peittoon tuo, että miten onnistuit pähkäilemään tuon doorisen moodin yhtäkkiä G:hen? :) E: Ahaa, tällä tavalla siis ajattelit tuon: Tuossa sitten tosiaan koitin tuon F- duurin perusteella päätellä miten voisin soittaa Doorista moodia, mutta ilmeisesti epäonnistuin...=( Nuo muistisäännöt ovat aika omiaan sekoittamaan tuota moodien ymmärtämistä. F-duurin toiselta asteelta todellakin lähtee doorinen, mutta nimenomaan G-doorinen. Kolmannelta asteelta lähtee sitten A-fryyginen, jne. | |
| J.Ahonen 31.03.2006 19:50:36 | |
Kerroppas ne sun taustojen sointu kuviot, voisit saada hyviä vinkkejä. | |
 passe01.04.2006 18:53:41 | |
Moodi=skaala? "Good is in the details..." | |
 wavelength01.04.2006 20:32:40 | |
Moodi=skaala? Moodi x:ssä on samat sävelet kuin asteikko x:ssä, mutta muuten ne tarkoittavat eri asioita. En tiedä mistä puhun. | |
 BigPapa01.04.2006 20:33:39 | |
Moodi Blues oli hyvä bändi. Kitaroita pitää soittaa.Ne tykkää siitä. | |
| Xizor 02.04.2006 13:54:56 | |
Doorinen moodi ja doorinen skaalahan ovat sama asia. Tuosta tekstistäsi sain ainakin sellaisen kuvan että ne olisivat mielestäsi jotenkin eri asia? Eli D-doorinen = D,E,F,G,A,B,C Minulta jäi myöskin vähän hämärän peittoon tuo, että miten onnistuit pähkäilemään tuon doorisen moodin yhtäkkiä G:hen? :) Nuo muistisäännöt ovat aika omiaan sekoittamaan tuota moodien ymmärtämistä. F-duurin toiselta asteelta todellakin lähtee doorinen, mutta nimenomaan G-doorinen. Kolmannelta asteelta lähtee sitten A-fryyginen, jne. Olin vaan ymmärtänyt, että nimeen omaan moodien avulla soolo- soitossa saisi helposti otettua ns. koko kaulan käyttöön, sen sijaan, että hinkkaisi niitä samoja pentatoonisia ja molli- skaaloja samasta asemasta koko ajan. Edellinen soitonopettajalla oli kyllä hyvä esimerkki tuohon, siten, että sävellajina oli G, jolloin Jooninen meni G:stä, Doorinen A:sta, Fryyginen B:stä, Lyydinen C:stä, Miksolyydinen D:stä ja Aieloninen E:stä. Sitten hän vain pisti taustanauhan päälle, jossa oli sävellajina G ja sooloili noita moodeja käyttäen. (Tietysti siinä vaiheessa olin itse haavi auki, että kuulostaapas aika siistiltä. =) Voisko joku ystävällinen sielu vaikka esimerkin omaisesti selittää mulle, että jos sävellaji on juurikin tuo Dm, niin mistä asemista voisin tuohon päälle sooloilla: - Joonista - Doorista - Fryygista - Lyydista - Miksolyydista - Aieolista | |
| Jucciz 02.04.2006 14:58:01 | |
Ja tuossa on sävelet: G, A, A#, C, D, E, F Teoriavääntöä heti sen verran, että missään diatonisessa asteikossa (duuriskaalan moodit, luonnollisen/harmonisen/melodisen mollin kaikki moodit) ei ikinä ole A:ta ja A#:ta - jokainen seitsemästä sävelestä on esiinnyttävä kerran ja vain kerran (joko sitten sellaisenaan, alennettuna tai ylennettynä). Tästä saadaankin vastaus: A#:n tilalla on siis Bb. :) | |
| BeeKoo 02.04.2006 15:23:47 | |
Voisko joku ystävällinen sielu vaikka esimerkin omaisesti selittää mulle, että jos sävellaji on juurikin tuo Dm, niin mistä asemista voisin tuohon päälle sooloilla: - Joonista - Doorista - Fryygista - Lyydista - Miksolyydista - Aieolista Paksummalta E-kieleltä kun lähtee liikkeelle, niin: - 1. väli - 3. väli - 5. väli - 6. väli - 8. väli - 10.väli Q: What does it take to become a great musician and writer?
A: "A lifetime of complete devotion to making your music, always taking top priority far above eveything else."
---- Marty Friedman | |
| Jucciz 02.04.2006 15:59:48 (muokattu 02.04.2006 16:00:38) | |
(Tubla) | |
| Jucciz 02.04.2006 16:00:28 (muokattu 02.04.2006 16:08:39) | |
En ymmärrä kysymystä: "jos sävellaji on juurikin tuo Dm, niin mistä asemista voisin tuohon päälle sooloilla: Joonista, Doorista, Fryygista, Lyydista, Miksolyydista, Aieolista" Mitäs jos selvittäisit ensin seuraavat käsitteet: a)sävellaji b)moodi Asemilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa tässä, sillä jokaisen sävellajin jokainen moodi kyllä löytyy jokaisesta asemasta. Jos sävellaji on Dm, voit soittaa siihen päälle mistä tahansa asemasta ihan mitä tahansa moodia. Entä sitten? Kysymys kuuluukin: "Mitä oikeasti haluat soittaa?" Musiikissa on sinänsä kysymys jostain paljon syvemmästä (ja myös hauskemmasta, jos sallit) kuin moodien soittamisesta. Sitten vielä loppuun kullanarvoinen vinkki (vaikka itse sanonkin): Kun tiedät, a)mistä sävelistä mikäkin asteikko (moodi) koostuu ja b)mistä mikäkin sävel otelaudalla löytyy, löydät kyllä jokaisen moodin kaikki mahdolliset sormitukset ja huomaat, että mistä tahansa asemasta pääsee käsiksi mihin tahansa asteikkoon. Silti kehoitan soittamaan musiikkia, en asteikoita. :) | |
| BigPapa 02.04.2006 16:11:59 | |
En ymmärrä kysymystä: "jos sävellaji on juurikin tuo Dm, niin mistä asemista voisin tuohon päälle sooloilla: Joonista, Doorista, Fryygista, Lyydista, Miksolyydista, Aieolista" Mitäs jos selvittäisit ensin seuraavat käsitteet: a)sävellaji b)moodi Asemilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa tässä, sillä jokaisen sävellajin jokainen moodi kyllä löytyy jokaisesta asemasta. Jos sävellaji on Dm, voit soittaa siihen päälle mistä tahansa asemasta ihan mitä tahansa moodia. Entä sitten? Kysymys kuuluukin: "Mitä oikeasti haluat soittaa?" Musiikissa on sinänsä kysymys jostain paljon syvemmästä (ja myös hauskemmasta, jos sallit) kuin moodien soittamisesta. Sitten vielä loppuun kullanarvoinen vinkki (vaikka itse sanonkin): Kun tiedät, a)mistä sävelistä mikäkin asteikko (moodi) koostuu ja b)mistä mikäkin sävel otelaudalla löytyy, löydät kyllä jokaisen moodin kaikki mahdolliset sormitukset ja huomaat, että mistä tahansa asemasta pääsee käsiksi mihin tahansa asteikkoon. Silti kehoitan soittamaan musiikkia, en asteikoita. :) Tästä tulikin mieleen:Soitatko kitaraa vai musiikkia? Kitaroita pitää soittaa.Ne tykkää siitä. | |
| Jucciz 02.04.2006 16:16:07 (muokattu 02.04.2006 16:21:25) | |
Tästä tulikin mieleen:Soitatko kitaraa vai musiikkia? Musiikkia toki. Eilenkin oltiin treenikämpällä tuntitolkulla ja hyvä jos kolmasosan ajasta soitin kitaraa, vaikka soitin koko ajan. Ei kuitenkaan liittyne tähän ketjuun, joten mieluummin takaisin aiheeseen, edes kerran, jos saan pyytää? | |
| BigPapa 02.04.2006 16:23:08 (muokattu 02.04.2006 16:23:29) | |
Musiikkia toki. Eilenkin oltiin treenikämpällä tuntitolkulla ja hyvä jos kolmasosan ajasta soitin kitaraa, vaikka soitin koko ajan. :) Kyllähän se kitara siinä unohtuu kun musiikki toimii ja kulkee..; / juu takaisin ruotuun ... Kitaroita pitää soittaa.Ne tykkää siitä. | |
| Xizor 03.04.2006 10:35:56 | |
En ymmärrä kysymystä: "jos sävellaji on juurikin tuo Dm, niin mistä asemista voisin tuohon päälle sooloilla: Joonista, Doorista, Fryygista, Lyydista, Miksolyydista, Aieolista" Mitäs jos selvittäisit ensin seuraavat käsitteet: a)sävellaji b)moodi Asemilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa tässä, sillä jokaisen sävellajin jokainen moodi kyllä löytyy jokaisesta asemasta. Jos sävellaji on Dm, voit soittaa siihen päälle mistä tahansa asemasta ihan mitä tahansa moodia. Entä sitten? Kysymys kuuluukin: "Mitä oikeasti haluat soittaa?" Musiikissa on sinänsä kysymys jostain paljon syvemmästä (ja myös hauskemmasta, jos sallit) kuin moodien soittamisesta. Sitten vielä loppuun kullanarvoinen vinkki (vaikka itse sanonkin): Kun tiedät, a)mistä sävelistä mikäkin asteikko (moodi) koostuu ja b)mistä mikäkin sävel otelaudalla löytyy, löydät kyllä jokaisen moodin kaikki mahdolliset sormitukset ja huomaat, että mistä tahansa asemasta pääsee käsiksi mihin tahansa asteikkoon. Silti kehoitan soittamaan musiikkia, en asteikoita. :) No tää nyt ei todellakaan auta mua yhtään...=) Et tainnut oikein ymmärtää mitä tässä nyt ajoin takaa. En siis ole missään muodossa kiinnostunut vain joidenkin asteikkojen sahaamisesta edestakaisin valonnopeudella. Pointtina on, että yritän kehittää oman soolosoittamisen ilmaisuvoimaa. Siis ettei se olisi vaan sitä pentatonisen tai luonnollisen mollin nypläämistä. Ja tiedostan sen, että en ole vieläkään täysin ymmärtänyt moodien, skaalojen ja sävelläjin perimmäisiä suhteita, koska en ole mistään löytänyt tarpeeksi selkeää materiaalia, että tälläinenkin paviaani asian tajuaisi. =) (Esim. Suuressa Kitarakirjassa nämä asiat on esitetty mielestäni harvinaisen epäselvästi) | |
 cadabra03.04.2006 11:19:58 | |
Ja tiedostan sen, että en ole vieläkään täysin ymmärtänyt moodien, skaalojen ja sävelläjin perimmäisiä suhteita, koska en ole mistään löytänyt tarpeeksi selkeää materiaalia, että tälläinenkin paviaani asian tajuaisi. =) Mulla on aivan just sama juttu, epätoivosesti yritän vaan netin ja kirjaston kirjojen kautta asiaa tajuta ja onhan se nyt pikkasen jo selkiintyny mutta vain pikkasen. Meehän kämpille. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)