Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Ei.... Roots oli se huipentuma, ja yksi parhaimmista metallilevyistä koskaan.
 
juurikin näin

Anteeksi nosto, jos kettää ny häirittee...
 
Kävinpä tänään ostamassa Chaos A.D. ja Beneath the Remains (remastered). On kyllä pakko myöntää että on kovia lättyjä. Tuossa jälkimmäisessä levyssä on kyllä jotenkin tuota Slayerin vaikutusta, vai olenko väärässä? Ja varmasti myös yksi legendaarisimmista biiseistä Refuse/Resist, aivan loistavaa "shittiä".

Tuossa jälkimmäisessä levyssä on kyllä jotenkin tuota Slayerin vaikutusta, vai olenko väärässä?
 
Mun mielestä Beneath the Remainsilla kuuluu lähinnä Sepulturan oma soundi. Aluksihan levy vaikutti vain käsittämättömältä riffikokoelmalta, mutta pikkuhiljaa se biisien nerokkuus sieltä alkoi tulla esiin. Yksi suosikki thrash-levyistäni. Se tuku-tuku-komppi vaan kuulostaa niin hyvältä. Riffit groovaa. Tämmöstä sen pitääkin olla.

Mun mielestä Beneath the Remainsilla kuuluu lähinnä Sepulturan oma soundi. Aluksihan levy vaikutti vain käsittämättömältä riffikokoelmalta, mutta pikkuhiljaa se biisien nerokkuus sieltä alkoi tulla esiin. Yksi suosikki thrash-levyistäni. Se tuku-tuku-komppi vaan kuulostaa niin hyvältä. Riffit groovaa. Tämmöstä sen pitääkin olla.
 
Enköhän mä tässä sitä kohtapuoliin rupea huomaamaan ku kuunnellu koko illan.

Anteeksi nosto, jos kettää ny häirittee...
 
Kävinpä tänään ostamassa Chaos A.D. ja Beneath the Remains (remastered). On kyllä pakko myöntää että on kovia lättyjä. Tuossa jälkimmäisessä levyssä on kyllä jotenkin tuota Slayerin vaikutusta, vai olenko väärässä? Ja varmasti myös yksi legendaarisimmista biiseistä Refuse/Resist, aivan loistavaa "shittiä".
 
Loistavia levyjä kummatkin. Vielä kun hankit Arisen, niin omistat Sepulturan kovimman levyn.

Jotenkin helvetin vetelältä kuulostaa tuo Beneath The Remains. Jotenkin soundit ja soitto ovat todella lässähtäneitä. Roots on tietysti ehdottomasti paras. Kunnon fättiä ja rankkaa jynkytystä, ja perkussiot rulettavat kybällä.

Jotenkin helvetin vetelältä kuulostaa tuo Beneath The Remains. Jotenkin soundit ja soitto ovat todella lässähtäneitä.
 
Lässähtäneitä? Et voi olla tosissasi.

Loistavia levyjä kummatkin. Vielä kun hankit Arisen, niin omistat Sepulturan kovimman levyn.
 
Juuri näin. BTR on sinällään helvetin hyvää settiä, mutta Arise on jotenkin täydellinen välimuoto vanhan ja uuden* Sepen välillä painottuen toki vanhaan (*Rootsin jälkeistä en laske mukaan siis ollenkaan). Arisehan on aivan täyttä timangia. Ja on se Chaos AD:kin bitun hyvä, siitä ei pääse mihinkään.

Arise on paras. Selkeesti, ei siitä pääse mihinkään.

Lässähtäneitä? Et voi olla tosissasi.
 
Kyllä olen. Jotenkin onton kuuloista se meininki.
 
Minkäköhän ihmeen takia kitaratkin ovat noin helvetin hiljaisella ja ohueksi miksatut.

Kyllä olen. Jotenkin onton kuuloista se meininki.
 
Minkäköhän ihmeen takia kitaratkin ovat noin helvetin hiljaisella ja ohueksi miksatut.
 
Jätkä on ihan pihalla.

Kyllä olen. Jotenkin onton kuuloista se meininki.
 
Minkäköhän ihmeen takia kitaratkin ovat noin helvetin hiljaisella ja ohueksi miksatut.
 
Mielipiteitä on monia, mutta tätä en ymmärrä.

Minun mielestä monet 80-luvun rässilevyt kuulostavat "ohuilta" nykypäivän soundeihin verrattuna, mutta kyllä niihin aina kuuntelemalla sitten tottuu. Seppojen BTR ei kuulosta minun mielestä yhtään aikalaisiaan ohuemmalta. Eihän ne kitarat nyt varsinaisesti jytise, mutta ei niiden tarvitsekaan.
 
Yleensä kun niissä levyissä onkin hulinaa ja tekemisen intoa sitäkin enemmän. :)

Ittelleni on aika uus tuttavuus toi (Klassinen) sepultura, eka levy mikä kuuntelin oli roots ja se oli ihan jees, ei mitään rässiä mut kyl sitä jonkun limp bizkitin tai jonkun muun nu härpättimen sijasta kuunteli. Vasta viime aikoina on tutustunu tohon vanhaan sepulturaan ja olen tyytyväinen että tutustuin!
Noi ekat levyt on kyl totaalista rautaa musiikkinsa puolesta ei voi muuta sanoo.
Tuotanto on vaan aika heikkoa, mut meitsi kuunteleekin todella huonoilla tietokoneen näytössä olevilla kajareilla ni ei paljoo haittaa.
Uudessa sepossa eli rootsista eteenpäin on paljon parempi tuotanto mut musiikissa ei oo sitä "jotakin" ollenkaan. Eli ei oo maxia.
Tuntuu jotenkin et sit ku pändit saa "todella hyvän" tuottajan ja studion nii jutusta katoaa se jokin :P näin on käyny mielestäni aika monelle pändille esim metallica, testament ja megadeth.

Schizophrenia on helposti Sepulturan paras levy. Beneath on hyvä kakkonen, mutta muista levyistä en sano mitään. Arisella oli 3 ekaa kappaletta parhautta, mutta sitten alettiin toistamaan itseään.

Jotenkin helvetin vetelältä kuulostaa tuo Beneath The Remains. Jotenkin soundit ja soitto ovat todella lässähtäneitä.
 
Nyt on kyllä jo aiheellista kysyä, että mitä vittua??!
 
:D

No kun vertailee Rootsiin noita Beneathin biisejä, niin huomaa kyllä että jumalauta mikä ero. Rootsin biisit jyräävät ja jytisevät ihan saatanan rankasti, mutta Beneathilla se meininki on helvetin kihisevää ja ohutta ja lässähtänyttä. Kuuntelee vaikka jonkun Hungryn. Onhan niissä riffeissä ideaa, mutta toteutus kusee pahasti. Kuulostaa siltä kuin biisi pysyisi juuri ja juuri kasassa, sekä lisäksi soundit ovat aivan hanurista.

EDIT: Laulukin on näköjään helvetisti huonompaa kuin muistinkaan, ja edelleen ihmettelen että miksi nuo kitarat ovat aivan helvetin hiljaisella oleva kihinäraita vaan?
 
Huhhuh, kun kuuntelee noiden kihinäbiisien perään vaikkapa Ratamahattan. Tärisee ja jyrää niin saatanasti. :)

Voi kauhistus sentään että jonkun mielestä saundit kuulostaa lässähtäneiltä tai kitarat ohuilta. Täällä ollaan jo tappamassa miestä. Onhan saundiero aikamoinen verrattuna em.rootsiin(ilmestymisillä 7 vuoden ero) enkä yhtään ihmettele kommenttia ja olen osittain samaa mieltä siitä ettei saundit ole parhaat mahdolliset. Levyn biisit ovat rautaa.

Soundit ovat Beneath The Remainsilla sen ajan tasoa, mutta levy on meikäläisen top-5:ssa. Niskat kipeenä kun lyö kiekon lautaselle.