Roots ›

Mistä voit tunnistaa bluesin?

Mistä voit tunnistaa bluesin?
 
Käää!!
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … 8&o=0&x=fb21e8e596&co=0

Tässä (ilman lupaa) lainattu määritelmä, joka lienee tarpeeksi monitahoinen ja seikkaperäinen:
 
"Bluesista riittää erilaisia määritelmiä. Tässä yhteydessä käsittäisin bluesin yleisnimitykseksi afroamerikkalaiselle musiikilliselle lähestymistavalle, joka (1) hyödyntää säkeistömuotoa, (2) blue-tonaliteettia (eräs modaalisuuden erityismuoto), (3) ilmaisullista fraseerausta, (4) narratiivisia ja/tai ekspressiivisiä, usein myös henkilökohtaisia sanoituksia, (5) päällekkäistä 2-3- tai 3-2-rytmiikkaa (tasa- ja kolmijakoisia rytmejä polyrytmisesti päällekkäin), (6) kysymys-vastausrakennetta, (7) kolmerivistä säemuotoa, jossa ensimmäinen rivi toistetaan, (8) ekspressionistisia äänenvärejä ja (9) melodialinjan muuntelua ja koristelua.
 
Erityisesti kiinnittäisin huomioita tähän:
 
Blues ei siis ole niinkään tietty selkeästi rajattava musiikkityyli (vaikka sitä sellaisena usein pidetään), vaan pikemminkin kyse on musiikillisesta lähestymistavasta, joka syntyi tietyissä sosiokulttuurisissa olosuhteissa Amerikan etelävaltioissa 19. vuosisadan loppupuolella.
 
Monien bluesmuusikoiden suosima määritelmä "blues on tunne" lienee itse asiassa hyvin lähellä totuutta: blues assosioidaan yleisesti tiettyyn ilmaisun tapaan, joka kuulostaa melankoliselta ja surulliselta jopa ollessaan iloista. Blues ei ole kuitenkaan missään nimessä pelkkää mustan surumielisyyden ilmaisua, vaan yhtä paljon tanssi- ja juhlamusiikkia, ylipäänsä funktionaalista musiikkia joka palvelee itseilmaisun lisäksi yhteisöllisiä päämääriä ja heijastaa mustaa kokemuspiiriä. Bluesin "surumielisyys" (blue=surumielinen, alunperin valkoinen termi) juontanee juurensa valkoiseen tapaan suhtautua afroamerikkalaiseen tulkintaan diatonisesta asteikosta, jossa tietyt avainsävelet (blue notes) jäävät mataliksi."

Mut onks siin mitään, josta bluesin vois tunnistaa kuunnellessa ja sitte viel et onks bluesilla ja texas bluesilla muita eroja ku se et texas blues tulee texasista?

Kovia kitaristejahan Texasista on tullut ...mutta mielestäni ei - Texas bluesia ei ole olemassa saundillisessa mielessä.
 
Joku muu saattaa olla eri mieltä ja hyväksyn sen. :-)

...sodanjälkeisen, sähköisen bluesin genrejaot ainakin näitten maantieteellisin perustein (Texas, West Coast, Mississippi, Chicago, Memphis, swamp etc.) määriteltyjen alalajien osalta on tosiaan lähinnä instrumentaalisia ja korkeintaan suuntaa-antavia, eli mitään eksakteja lajituntomerkkejä tuskin voidaan osoittaa semminkin kun äijien (ainakin puhuttaessa originaattoreista, ei perässähiihtäjistä) taipumus, tai oikeammin enemmän tai vähemmän tietoinen pyrkimys oman soundin ja tyylin kehittämiseen ei tietty helpota hommaa: en esimerkiksi menisis luonnehtimaan Howlin' Wolfia tyypilliseksi Memphis-artistiksi...mutta yhtäkaikki tohon Texas-bluesiin (esim. T-Bone Walker, Gatemouth Brown) puhallinsektioineen on usein liitetty tommonen swingistä/jazzista kumpuava rentous...mutta toisaalta taas juuri ensinmainittua pidetään keskeisenä vaikutteena mm. Chicago-bluesin genesiksessä eli soittajat ahnaasti imivät vaikutteita toisistaan yli osavaltiorajojen...

Blue Moon julkitoi bluesin määritelmän, blues on tunne. Toki blues-musiikin tulee noudattaa tiettyjä ominais-"lainalaisuuksia". Kaikkinainen teoreettinen kategorioiminenhan kuuluu jokaiseen musiikkilajiin, jolla alan harrastajat pystyvät hieman yleistasoa tarkemmin selostamaan musiikillisen suunnan. Aivan Ok:han tuokin on.
Blues kuten kaikki muutkin musiikkilajit imee vaikutteita joka alueen musiikkisuuntauksista, käytettävissä olevista soittimista ynnä muusta, aivan kuten esmes country joka on erilaista cajun, mountain, ja tex-mex-alueilla... Kyllähän nuo alkupuolen mestarit olivat alttiita ympäristön vaikutteille. Siltikin hyvää bluusia on niin perin monella kulmalla maailmaa? (oli pakko laittaa kysymysmerkki koska itämainen blues on ainakin minulle toistaiseksi tuntematonta)
Bluesia ei kuitenkaan tiettävästi saa koskaan soittaa takaperin...

Bluesia ei kuitenkaan tiettävästi saa koskaan soittaa takaperin...
Miks? Ja miten sä sitä soitat väärinpäin?

Miks? ?
 
No se on semmonen hupijuttu... Jos soittaa bluesia takaperin niin muija palaa kotiin, koira herää henkiin, kaikki viski/viinipullot täyttyy jne. Lopuks mennään nukkumaan. =)

Jaa.. ja sitte jos soittaa oikein päin ni nainen lähtee, koira kuolee ja viini/viski pullot tyhjenee. vai?

Jesh.
I woke up this morninŽ and my dog had died....

Jesh.
I woke up this morninŽ and my dog had died....
 
ja bluesmiehen hautakivessähän lukee tunnetusti: "I did't wake up this morning".

Taikka sitten;
"I Told You I Was Sick!"

Taikka sitten;
"I Told You I Was Sick!"
 
Eikös tuo ole se minkä Tom Waits halusi hautapaateensa?
 
Hound Dog Taylor kuulemma halusi omaansa tekstin, jossa ainakin kauan sitten kuulemani käännöksen perusteella oli oikeaa asennetta joka muusikolle: "Itse asiassa hän ei osannut soittaa paljon p*kaakaan, mutta jumaliste hän sai sen kuulostamaan upealta."
 
.

Eikös tuo ole se minkä Tom Waits halusi hautapaateensa?
 
Hound Dog Taylor kuulemma halusi omaansa tekstin, jossa ainakin kauan sitten kuulemani käännöksen perusteella oli oikeaa asennetta joka muusikolle: "Itse asiassa hän ei osannut soittaa paljon p*kaakaan, mutta jumaliste hän sai sen kuulostamaan upealta."
 
.
 
Kyllä. Waitsin juttu on tuo.

Taikka sitten;
"I Told You I Was Sick!"
 
ja bluesmiehen hautakivessähän lukee tunnetusti: "I did't wake up this morning".
Mustaa huumoria....

Eli onks blues tunne, joka edellyttää ihmiseltä mustasta huumorista pitämistä?

Eli onks blues tunne, joka edellyttää ihmiseltä mustasta huumorista pitämistä?
 
Jos musta huumori helpottaa elämän ikävien asioiden kohtaamista jollakin tapaa, niin miksikäs ei.
 
Blues on tunne mutta ei pelkästään surumielinen. Blues on tietyissä olosuhteissa syntynyt lähestymistapa ja tunteiden musiikillinen ilmaisukeino. Mielestäni yksi niitä aidoimpia ja rehellisimpiä.

Jos musta huumori helpottaa elämän ikävien asioiden kohtaamista jollakin tapaa, niin miksikäs ei.
 
Blues on tunne mutta ei pelkästään surumielinen. Blues on tietyissä olosuhteissa syntynyt lähestymistapa ja tunteiden musiikillinen ilmaisukeino. Mielestäni yksi niitä aidoimpia ja rehellisimpiä.
 
Tuo on kyllä niin totta. Varsinkin kun tietää, että bluesia ei olla ihan huvikseen kehitetty. Nyt on pakko lainata Esa Kuloniemeä, "blues ei ehkä paranna maailmaa, mutta se tekee siitä paremman paikan elää."
 
Mies ja kitara, siinä se on. Bluesin ulkopuolelta samaan "tunne"-sakkiin nostaisin Townes Van Zandtin. Joka niin monen lailla lähti turhan varhain. Loistava singer/songwriter, joka teki kaunista musiikkia perinteitä kunnioittaen.