Yleistä keskustelua musiikista ›

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
 
ehottomasti!

Kertokaapa jotain hienoja lastenlauluja, joista olette mahdollisesti saaneet elämänne ensimmäisiä säväyksiä/kimmokeita ryhtyä elämään aktiivisesti musiikin parissa. Pitäisi heittää keikka päiväkodissa keväämmällä, ja samalla tulin miettineeksi, että mitähän oikeasti hyviä lastenlauluja sitä mahtaa olla olemassa..
 
Itte voisin heittää tähän ihan Ex tempore tälläsen kuin Allu "Rölli" Tuppuraisen Ulkona sataa.. vai mikä lie onkaan.
 
Koulukiusatun Laulu, Tommi Läntiseltä. Ei nyt ihan lastenlaulu, mutta koskettaa varmasti lapsiakin. Mielestäni Tommin paras.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
 
ehottomasti!
 
Joo, onhan toi koskettava! Lounatuulen laulu on myös todella hieno. Sitten tässä on kyllä onnistunut käännös ja itkettää tuo toiseksi viimeinen säkeistö aina:
 
Näin lohikäärmeet lentää, mutta pojat varttuvat:
leikin aika loppuu, työhön pojat tarttuvat.
Vanhan lohikäärmeen joku saattaa unohtaa;
se aivan yksin rannalla vain poikaa odottaa.
 
Voi olla, että käännöksessä ei taas huomioida alkuperäistä tarinaa, mutta se toimii omalla tavallaan. Mua itkettää tuossa se, kuinka nopeasti lapsuus menee ohi... sukupolvesta sukupolveen. Silti meillä kaikilla on aina mahdollisuus palata sinne hetkeksi. Täällä on vähän toisenlaiset sanat siihen:
 
http://www.kolumbus.fi/iaaltonen/mu … veltaja/sanoitukset/ykkoskalja.html

Joo, onhan toi koskettava! Lounatuulen laulu on myös todella hieno. Sitten tässä on kyllä onnistunut käännös ja itkettää tuo toiseksi viimeinen säkeistö aina:

 
Ja eikös tuo ole se Puff-louhikäärmeestä kertova viisu?

Kyllähän se sininen uni on etenkin sävellyksen puolesta koskettava ja kaunis laulu.

Paras on se mis lauletaa jotai "hei kikkarakäkkärä lumiukon laittaa parkkipaikan päälle juu.." en muista nimeä enkä esittäjää..

Rölli-osastolle menee tässäkin osoitteessa. Röllin tuotannosta löytyy kyllä laidasta laitaan loistavia teoksia.
 
Humoristisemmalta puolelta Omituisten otusten kerho ja Ensimmäinen emmentaalinautti ovat ikisuosikkeja, kun sitten taas esimerkiksi Rölli ja Usvametsän neito sekä Räytymispäivä ovat oikeasti koskettavia lauluja, sellaisia jonka kuullessaan saa pyyhkiä tipan silmäkulmasta.
 
"Oishan se kiva, jos mulla myös joku kaveri ois. Mut aina yksin täytyy mun olla, ei kukaan tuhmasta välittää vois..."
 
edit: Semmoinen anekdootti oli vielä pakko lisätä, että kerran olimme ex-puolisoni kanssa tulossa reissusta ja neiti meni sitten suoraan sen jälkeen johonkin hienoon sukutapaamiseen tms. Hän oli sitten tullut maininneeksi siellä, että olin ostanut matkalla Röllin levyn huoltoasemalta. Sukulaiset kiinnostuneena kyselemään, että "ai jaa, kenelle?" Kuulemma oli tullut lukuisia kummastuneita katseita, kun vastaus oli ollut "no... itselleen."

Eikö kukaan muista Lintua? "Maailmaan avaraan jos mennä voisin vaeltamaan..." Tajuttoman kaunis ja koskettava, varsinkin se alkuperäinen (?) versio joka on jollakin TV-suosikit vinyylillä.

Itse näin varhaiskasvattajana kommentoisin hiukan. Kaupallisen musiikkikulttuurin tunkeutuminen lasten maailmaan on ollut selvää jo vuosikaudet. Olemme töissä huomanneet, että lapset eivät enää osaa ja tunnista perinteisiä lasten lauluja, sillä a)populaarimusiikki on korvannut lastenlaulut B) vanhemmatkaan (varsinkaan nämä nuoremmat, jotka ovat kuunnelleet lastenlevyjen sijasta jo WASP:ia yms.) eivät enää osaa lastenlauluja c) me musiikkia opettavat etsimme mieluummin uusia lauluja kuin jaksaisimme höylätä noita vanhoja meille kuluneita, mutta lapsille uusiakin vanhoja lauluja tyyliin Hämä-hämä-häkki, Pieni nokipoika, Pieni piiri pyörii. Tämä on surullista, suuri kulttuurinen musiikkiperintömme uhkaa häipyä kumpareen taakse ikuisuuksiin.
 
Uusissa lauluissa löytää loistavia oivalluksia mm. Markku Kaikkosen, Soil Perkiön ja Harri Setälän sävelkynistä. Hannele Huovi on sanoittanut mestariteoksia. Jos vedät ohjelmistoasi päiväkodissa, etsi sekaisin näitä uusia lauluja ja vanhoja perinteisiä; sovita ne uusiksi oman näköiseksesi ja ne uppoavat kuulijakuntaasi, kun vedät huumorilla ja et mene riman ali.
 
Ensimmäiset muistikuvani lastenlauluistakin menevät populaarimusiikin puolelle. Simo Salmisen Keltainen jäänsärkijää hoilotin jo silloin 1920-luvulla. Piru, olen jo liian vanha mihinkään.
 
Editystä: Kirjoja: Salaisen maan laulut, Musiikin Aika -sarja, Laulun Aika, Olin laulukirja. Näin aluksi ja etsi niitä perinteisiäkin.

Joo, onhan toi koskettava! Lounatuulen laulu on myös todella hieno. Sitten tässä on kyllä onnistunut käännös ja itkettää tuo toiseksi viimeinen säkeistö aina:
 

 
Lounatuulen lauluhan on taattua Kaj Chydenius-kamaa. Juna hiljaista miestä kuljettaa...

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
 
Tosihieno.
 
Näistä muista "virsipiiseistä" Ystävä sä lapsien.

glx405:n kirjoitus oli hyvä, olen itse miettinyt vähän samaa.
 
Omia suosikkilaulukokoelmia pienenä olivat Laura Latvalan ja Marjatta Meritähden Pikku-Marjan eläinlaulut sekä Jukka Virtasen ja Esa Niemisen Rosvo-Ruudolf ja sen kaverit. Molempia olen soittanut myös omalle tyttärelle (2v) ja tykkää kovasti. Biisit on sävelletty, sovitettu ja sanoitettu todella kivasti, on käytetty paljon akustisia soittimia, ja ovat omalla tavallaan haasteellisia mutteivät kuitenkaan lapselle "liian vaikeita" vaan juuri sopivan lastenlaulumaisia ja mieleen jääviä. Ei kulu päivääkään, etteikö jälkikasvu hoilota vähintään muutaman kerran "ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa" tai "hiiri meni pallokauppaan, ilmapallon osti".
 
Sen sijaan melkoinen pettymys oli, kun lainasin lastenkirjastosta jonkun Ti-Ti-nalle-kokoelman. Kuvittelin sen tunnettuna hahmona olevan kivaakin musiikkia, mutta ei. Mielikuvituksettomia sävellyksiä hirveällä technokompilla säestettynä. Ei uponnut pätkääkään, pari laulua kuunneltiin ja sitten levy unohtui huoneen nurkkaan. Aikamoista lasten aliarviointia.

Sen sijaan melkoinen pettymys oli, kun lainasin lastenkirjastosta jonkun Ti-Ti-nalle-kokoelman. Kuvittelin sen tunnettuna hahmona olevan kivaakin musiikkia, mutta ei. Mielikuvituksettomia sävellyksiä hirveällä technokompilla säestettynä. Ei uponnut pätkääkään, pari laulua kuunneltiin ja sitten levy unohtui huoneen nurkkaan. Aikamoista lasten aliarviointia.
 
Juu, Ti-ti -nallakama menee kyllä sinne puolelle, jota välttelisin. Mutta jälleen kerran: lapsethan tykkäävät tiettyinä ikävuosina niistä kuin se kuuluisa hullu puurosta.
 
Oman eskariryhmäni lasten suosikkeja ovat Teräsbetoni, erilaiset hits-kokoelmat ja muut päivän suosikit. Kukaan ei raahaa mukaan lasten levyjä.
 
Nämä vanhat, perinteiset lastenlaulut ovat usein tosi vaikeita melodisesti ja liikkuvat skaaloissa, joihin lapset eivät yllä, mutta kyllä niitä pitää yrittää kansallisessa muistissamme niiden vaikeusasteista huolimatta.
 
Oma suosikkini lastenbändeistä nykyään on Tohtori Orff ja Herra Dalcroze. Liikkuupi hulvattomissa sfääreissä superhuumorilla höystettynä.

Oma suosikkini lastenbändeistä nykyään on Tohtori Orff ja Herra Dalcroze. Liikkuupi hulvattomissa sfääreissä superhuumorilla höystettynä.
 
Toi on kans todella loistava yhtye. Sopii mielestäni sekä lapsille että lapsenmielisille aikuisille mainiosti. Kuten vaikka itselleni, kuuntelen lastenlevyjä aivan sujuvasti ja mielelläni jopa selvinpäin.

Joo, onhan toi koskettava! Lounatuulen laulu on myös todella hieno. Sitten tässä on kyllä onnistunut käännös ja itkettää tuo toiseksi viimeinen säkeistö aina:
 
Eihän toi ole Lounatuulen laulu??? Eikös Lounatuulen laulu ole tämä:
 
Lounatuuli tuo pienen laulun
Kenelle tuuli kertoo sen?
Niille joilla on nauravat korvat
ja joilla silmät on lapsien
 
Selässä lounatuulen ajaa
viiriäiset ja varpuset,
kun tuuli ylittää tuhat rajaa
sylissään hilpeät sävelet
 
Sillä on pitkä sininen tukka
ja viikset auringonsäteistä
Sillä on hampaissaan kanelinkukka
ja siivet on pilvenhöyhentä
 
Mitä se lounatuuli itkee?
Se itkee mustia kaupunkeja
Se suree viivasuoria suita
ja nälkäisiä lapsia
 
Mitä se lounatuuli nauraa?
Se nauraa jos joku on iloinen
Se nauraa kun hyvän kaverin löytää
lohikäärmeen tai ihmisen
 
Lounatuuli tietää
että kiinassa lohikäärmeitten on maa
Siellä lohikäärmeet tanssii polkkaa
ja nauraa ja narua hypätä saa
 
Siellä tuhat silkki-ikkunaa
katsoo kun maljoja kohottaa
tuhat lohikäärmettä nauravaa
 
Ja kanelinkukkia varistaa
puu polulle jolla vaeltaa
neiti käärme silmissä hopeaa
neiti vihreitä korviaan heiluttaa
juo omenaviiniä makeaa
Taas mitä se neiti kuulostaa?
 
Lohikäärme nimeltä Anselmus
on neidin uusin ihastus..

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
 
ehottomasti!
 
Komppaan Kybällä, varsinki jos ois soinnut. ? ! =)

Eihän toi ole Lounatuulen laulu??? Eikös Lounatuulen laulu ole tämä:
 
Lounatuuli tuo pienen laulun
Kenelle tuuli kertoo sen?
Niille joilla on nauravat korvat
ja joilla silmät on lapsien
 
Selässä lounatuulen ajaa
viiriäiset ja varpuset,
kun tuuli ylittää tuhat rajaa
sylissään hilpeät sävelet
 
Sillä on pitkä sininen tukka
ja viikset auringonsäteistä
Sillä on hampaissaan kanelinkukka
ja siivet on pilvenhöyhentä
 
Mitä se lounatuuli itkee?
Se itkee mustia kaupunkeja
Se suree viivasuoria suita
ja nälkäisiä lapsia
 
Mitä se lounatuuli nauraa?
Se nauraa jos joku on iloinen
Se nauraa kun hyvän kaverin löytää
lohikäärmeen tai ihmisen
 
Lounatuuli tietää
että kiinassa lohikäärmeitten on maa
Siellä lohikäärmeet tanssii polkkaa
ja nauraa ja narua hypätä saa
 
Siellä tuhat silkki-ikkunaa
katsoo kun maljoja kohottaa
tuhat lohikäärmettä nauravaa
 
Ja kanelinkukkia varistaa
puu polulle jolla vaeltaa
neiti käärme silmissä hopeaa
neiti vihreitä korviaan heiluttaa
juo omenaviiniä makeaa
Taas mitä se neiti kuulostaa?
 
Lohikäärme nimeltä Anselmus
on neidin uusin ihastus..
 
hieno tsipale. hauskaa kontrastia luo tuo laini "sylissään hilpeät sävelet..." - biisihän menee niin mollissa kuin vain voi.

Eemelin siskon laulama "Lille Katt" on ihan paras. Yks säkeistö meni muistaakseni "Lille ko, lille ko, lille söte koa. De va hu´ de va hu´ hu´som sket på broan"
 
MAN:n "Auto Synnyttää" kans. Tää on siis se "Halloo halloo halloo onko sairaala? Tilaamme nyt lapsen ilman mutkia"
 
"Magdaleena". Hyvä.
 
"Oolannin sota". Oikein hyvä

Eikö kukaan muista Lintua? "Maailmaan avaraan jos mennä voisin vaeltamaan..."
 
Muistan iäti, kun musiikinkirjassa oli tämän laulun kohdalla kuva pojasta ja koirasta.. Ja kirjoitus "Elokuvasta Belle ja Sebastian."
 
Puff the Magic Dragon on kyllä aika nyyh kanssa..
 
Mitäs muita.. aika monia hyviä on jo sanottu. Herra Huu oli kyllä hauska kans pienempänä: "Herra Huu-uu-uu-uu luulee et on kummitus"