Klassinen ›

Haku oli pois käytöstä joten pahoittelen, jos tähän on tullut vastauksia aiemminkin..
 
Eli siis onko "sinfonia orkesteri" jokin tietty kokoonpano määrättyjä soittimia? Oli tai ei, niin mitä soittimia siitä (yleensä) löytyy? Tulee varmaan pitkä lista, mutta kuitenkin :)

Jousisoittimet:
-Viulut, jotka on jaettu ykkös ja kakkos viuluihin.
-Alttoviulut
-Sellot
-Kontrabassot
 
Puupuhaltimet:
-oboe
-klarinetti
-huilu (luetaanko puuppuhaltimiin?)
 
Vasket:
-pasuuna
-trumpetti
-käyrätorvi
-tuuba
 
Lisäksi erilaisia löymäsoittimia, kuten patarummut, kellopeli, marimba, pikkurumpu ja muuta.
 
Kokoonpanot vaihtelevat aika paljon, jopa yhden orkesterin konsertin aikana, riippuen esitettävistä kappaleista.

Vähän tapauskohtaista, mitä soittimia tarvitaan. Onhan sitä kaikkea krääsää harpuista lähtien. En muista ihan tarkaan, mutta käsittääkseni sinfoniaorkesteriksi luokiteltavassa kokoonpanossa on oltava mukana jotkut vähimmäismäärät kussakin soitinryhmässä. Tämän takia esim. Kuopion kaupunginorkesteria ei voida lukea sinfoniaorkesteriksi. Liian vähän jousia.

Tämän takia esim. Kuopion kaupunginorkesteria ei voida lukea sinfoniaorkesteriksi. Liian vähän jousia.
 
Voisinkin käydä oikeastaan kysäisemästä tuolta meidän sinfoniaorkesterilta asiasta. Palataan asiaan.

Kiitoksia!

Pienimmillään orkesterissa voi olla 8 ykköstä, 6 kakkosta, 6 alttoa, 4 selloa ja 3 bassoa ja sitä voidaan vielä nimittää sinfoniaorkesteriksi
 
Eiköhän kysymyksessä ole silloin tarkemmin määriteltynä jousiorkesteri, sillä kamariorkesteriinkin sentään kuuluvat puhaltimet?

Eiköhän kysymyksessä ole silloin tarkemmin määriteltynä jousiorkesteri, sillä kamariorkesteriinkin sentään kuuluvat puhaltimet?
 
Kamariorkesterissa on puhaltimia teoskohtaiset määrät.

Sam Otherilla oli jo aika kattava lista. Puupuhaltimista oli tosin jäänyt pois fagotti ja aika yleinen englannintorvi. Saksofonikin on joskus mukana puupuhaltimissa (esim. Ravelin Bolero). Sen lisäksi monesti on mukana vielä eri puhallininstrumenttien korkeampia tai matalampia versioita kuten piccolohuilu, bassoklarinetti, tai kontrafagotti. Täysimittaisen sinfoniaorkesterin kokoonpanoon kuuluu myös harppu. Yleisiä lyömäsoittimia ovat myös isorumpu, triangeli sekä erilaiset symbaalit ja lautaset. Mutta kuten sanottu, kokoonpano vaihtelee aina kulloisenkin teoksen vaatimusten mukaan. Satunnaisesti mukana voi olla jopa piano, flyygeli tai celesta.

Sam Otherilla oli jo aika kattava lista. Puupuhaltimista oli tosin jäänyt pois fagotti ja aika yleinen englannintorvi. Saksofonikin on joskus mukana puupuhaltimissa (esim. Ravelin Bolero). Sen lisäksi monesti on mukana vielä eri puhallininstrumenttien korkeampia tai matalampia versioita kuten piccolohuilu, bassoklarinetti, tai kontrafagotti. Täysimittaisen sinfoniaorkesterin kokoonpanoon kuuluu myös harppu. Yleisiä lyömäsoittimia ovat myös isorumpu, triangeli sekä erilaiset symbaalit ja lautaset. Mutta kuten sanottu, kokoonpano vaihtelee aina kulloisenkin teoksen vaatimusten mukaan. Satunnaisesti mukana voi olla jopa piano, flyygeli tai celesta.
 
Sinfoniaorkesterin soittimista lyömäsoittimiin kuuluvat lisäksi virvelirumpu, ksylofonit, kastanjetit ja putkikellot. Muita silloin tällöin käytettäviä soittimia harpun lisäksi ovat urut, mahdollisesti myös raaputettavat ja ravistettavat soittimet.

Kamariorkesterissa on puhaltimia teoskohtaiset määrät.
 
Kamariorkesterihan on itse asiassa pieni sinfoniaorkesteri. Esim. The English Chamber Orchestra, Saint Martin in the Fields, The Chamber orchestra of Europe, vai olikohan sellainen? Taisi olla.

Sinfoniaorkesterin soittimista lyömäsoittimiin kuuluvat lisäksi virvelirumpu, ksylofonit, kastanjetit ja putkikellot. Muita silloin tällöin käytettäviä soittimia harpun lisäksi ovat urut, mahdollisesti myös raaputettavat ja ravistettavat soittimet.
 
Niitä perkkuja on kuule teoksista riippuen niin paljon, että älä edes kuvittele listaavasi kaikkia. Esim. kongia, vibrafonia, kastanjetteja, putkikelloja, ja kaikenmaailman guiroa ja räikkää näkee todella harvoin ja joka biisissä eri perkut. Esimerkiksi Mozartin lelusinfonia. Olen myös jossain biisissä kuullut käytettävän palosireenejä. Tai mites se biisi, joissa on tykinlaukaukset ja kirkonkellot?

Niitä perkkuja on kuule teoksista riippuen niin paljon, että älä edes kuvittele listaavasi kaikkia. Esim. kongia, vibrafonia, kastanjetteja, putkikelloja, ja kaikenmaailman guiroa ja räikkää näkee todella harvoin ja joka biisissä eri perkut. Esimerkiksi Mozartin lelusinfonia. Olen myös jossain biisissä kuullut käytettävän palosireenejä. Tai mites se biisi, joissa on tykinlaukaukset ja kirkonkellot?
 
Sen verran täsmennettäköön että tarkoittanet lelusinfonialla tietenkin Mozartin isän Leopold Mozartin, taikka Haydnin nuoremman veljen Michaelin, säveltämää divertimentohenkistä sinfoniaa, jota myös Lapsi-sinfoniaksi kutsutaan. En mene vannomaan, mutta minulla on se käsitys tai aavistus että teosta olisi aikaisemmin pidetty Joseph Haydnin säveltämänä. Täytyypä ottaa asiasta selvää. Jazz-musiikissahan käsittääkseni näitä luonnonkansojen hälysoittimia, joilla siis ei ole määrättyä sävelkorkeutta, on kai etupäässä käytetty, josta ne on sitten vähitellen omaksuttu klassiseen nykymusiikkiinkin.

Jazz-musiikissahan käsittääkseni näitä luonnonkansojen hälysoittimia, joilla siis ei ole määrättyä sävelkorkeutta, on kai etupäässä käytetty, josta ne on sitten vähitellen omaksuttu klassiseen nykymusiikkiinkin.
 
On ne ollut klasarissa alusta asti. Isorummut, pikkurummut, jne.

On ne ollut klasarissa alusta asti. Isorummut, pikkurummut, jne.
 
Toki lyömäsoittimet, joilla sävelkorkeus on määrätty, mutta entäs esim. kastanjettien tapaiset rytmisoittimet, joilla on epämääräinen sävelkorkeus, ja joita on käytetty säestämään espanjalaista kansanmusiikkia, vaikka itämaista perua alkujaan ovatkin.
 
Tällaisiahan ovat vielä mm. tamtam, triangeli ja lautaset, jälkimmäiset turkkilaisesta janitsaarimusiikista käsittääkseni jne.

Toki lyömäsoittimet, joilla sävelkorkeus on määrätty, mutta entäs esim. kastanjettien tapaiset rytmisoittimet, joilla on epämääräinen sävelkorkeus, ja joita on käytetty säestämään espanjalaista kansanmusiikkia, vaikka itämaista perua alkujaan ovatkin.
 
Tällaisiahan ovat vielä mm. tamtam, triangeli ja lautaset, jälkimmäiset turkkilaisesta janitsaarimusiikista käsittääkseni jne.
 
Pikkurumpu ja isorumpu voidaan myös virittää haluttaessa säveleen. Näin ei kuitenkaan tehdä, sillä se sävel ei ole kovin tunnistettava ja väärässä paikassa se on väärä sävel. Eikä niitä rumpuja ole käytännöllistä soittaa, jos niitä on liikaa. Näinollen lähes aina ne viritetään ohi käytössä olevien sävelien.
 
Ja lautaset on ollut klasarissa vaikka kuinka pitkään. Hyvin valmistetuissa pelleissä pyritään saamaan rajatulle kaistalle mahdollisimman tasaisen taajusvasteen kohinaa. Kohinahan on ääretön määrä vierekkäin olevia taajuuksia, eli hälyääntä viimeiseen asti. Tamburiinikin on käsittääkseni ollut klassisessa pitkään, joka myöskin on pääosin kohinaa.

Pikkurumpu ja isorumpu voidaan myös virittää haluttaessa säveleen. Näin ei kuitenkaan tehdä, sillä se sävel ei ole kovin tunnistettava ja väärässä paikassa se on väärä sävel. Eikä niitä rumpuja ole käytännöllistä soittaa, jos niitä on liikaa. Näinollen lähes aina ne viritetään ohi käytössä olevien sävelien.
 
Ja lautaset on ollut klasarissa vaikka kuinka pitkään. Hyvin valmistetuissa pelleissä pyritään saamaan rajatulle kaistalle mahdollisimman tasaisen taajusvasteen kohinaa. Kohinahan on ääretön määrä vierekkäin olevia taajuuksia, eli hälyääntä viimeiseen asti. Tamburiinikin on käsittääkseni ollut klassisessa pitkään, joka myöskin on pääosin kohinaa.
 
Eivät kuitenkaan "alusta" asti. Esimerkkinä voitaisiin todeta että Mozartin v. 1782 säveltämän laulunäytelmän "Ryöstö Seraljissa" soitinnukseen orkesterin lyömäsoittimina sisältyvät basso-rumpu, tamburiinit, symbaalit , lautaset ja triangeli orkesterin saivat jalansijaa sinfonia-ja oopperaorkesterissa tosiaan vasta 1700-luvun lopulla ja vakiintuivat soittimistoon 1800-luvulla. Tällaista "Turkkilaista musiikkia" sitten Beethovenkin käytti sinfoniansa n:o 9, Ilolle, finaalissa marssintapaisessa muunnelmassa, jonka aikana tenori laulaa soolon kehoittamaan veljiä astumaan tietään sankareina eteenpäin, jonka Placido Domingo tulkitsee Karl Böhmin johtamassa levytyksessä kaunopuheisemmin kuin kukaan.
 
Mikäli osaan tulkita soitinnustietoja yhtään oikein käsittääkseni Schubertin oopperan "Die Bürgschaft" D 435, v. 1816, orkesterin soittimistoon lyömäsoittimena kuuluu myös triangeli kuoronumeroissa; tiedä sitten onko juuri siinä missä kuvataan tulivuori Etnan purkautumista.
 
Siitä Leopold Mozartin taikka Michael Haydnin noin v. 1786 (Leopoldhan kuoli v. 1787) säveltämästä "Lelu"-sinfoniasta vielä sen verran että tarkkaan ottaen kyseisen teoksen soittimistoon kuuluu jousten lisäksi sellaisia leikkikalusoittimia kuten trumpetti, rumpu, käki, satakieli, tikka, viiriäinen, räikkä ja triangeli.

Niitä perkkuja on kuule teoksista riippuen niin paljon, että älä edes kuvittele listaavasi kaikkia. Esim. kongia, vibrafonia, kastanjetteja, putkikelloja, ja kaikenmaailman guiroa ja räikkää näkee todella harvoin ja joka biisissä eri perkut. Esimerkiksi Mozartin lelusinfonia. Olen myös jossain biisissä kuullut käytettävän palosireenejä. Tai mites se biisi, joissa on tykinlaukaukset ja kirkonkellot?
 
Beethovenin v. 1813 säveltämä Vittorian taistelu op. 93 orkesterille, joka saavutti valtavan suosion, mutta jota Beethoven nimitti "typeryydeksi", ja jota on pidetty eräänä hänen uransa pohjanoteerauksena, oli sittemmin tosiaan orkestroitu kanuunanlaukauksien kera.

Beethovenin v. 1813 säveltämä Vittorian taistelu op. 93 orkesterille, joka saavutti valtavan suosion, mutta jota Beethoven nimitti "typeryydeksi", ja jota on pidetty eräänä hänen uransa pohjanoteerauksena, oli sittemmin tosiaan orkestroitu kanuunanlaukauksien kera.
 
Tchaikovskyn 1812 overturessa on muistaakseni myöskin tykit. Mutta muistaakseni näitä kappaleita on enemmänkin. En vain muista nimiä.

Tchaikovskyn 1812 overturessa on muistaakseni myöskin tykit. Mutta muistaakseni näitä kappaleita on enemmänkin. En vain muista nimiä.
 
Saattaa muuten hyvin ollakin ja Wagnerin käyttämiä harvinaisia orkesterisoittimia ovat lisäksi mm. bassotrumpetti ja Wagner-tuuba.