Studiotyöskentely ›

Tuostahan voisi värkätä impulssin noita konvoluutiokaikuja varten. Saisi sitten vähän turkua soundiin :)

Päivän Peili @ YleRadio1 tulee juttua ja soundireferenssejä juuri alkaneessa lähetyksessä.

Tommonen EMT:n kaiku olisi myynnissä tällä hetkellä Ranskan Funky Junkissa... hintaa olisi about 12000 euroa (veroton hinta tietysti).
 
Pitääpä kysellä yhdeltä Ylellä hommissa olevalta kaverilta tuon mainitun huhun todenperäisyyttä.
 
Hoho. Pari reverbiä just koodanneena (okei, apinoineena) naurattaa noi digivermeiden vintagehinnat. Liki samoja algoritmejä niissä kaikissa on, vähän eri tavoin parametroituina.

Hoho. Pari reverbiä just koodanneena (okei, apinoineena) naurattaa noi digivermeiden vintagehinnat. Liki samoja algoritmejä niissä kaikissa on, vähän eri tavoin parametroituina.
 
Sinä et huomioi D/A ja A/D muuntimien merkitystä soundiin ja tälläisen
minua naurattaa myös se ettei digitaali mukamas voi olla koskaan niin
hienoa kuin analooginen. Mun kantani on molemmista parhaat puolet.
PS. mihin reverbit koodasit ?

Toi on muuten ihan todellisuutta, ainakin täällä meillä päin Helsingin Kannelmäessä. Ei tossa (kummallisen näköisessä) kirkossa mitään kelloja ole. Kilkutus tulee kuulema jostain kovaäänisistä.
 
Olisikohan subbarista jatkoapua? :)
PS. en tiedä miten alas kirkonkellot menee parhaimillaan.

Hoho. Pari reverbiä just koodanneena (okei, apinoineena) naurattaa noi digivermeiden vintagehinnat. Liki samoja algoritmejä niissä kaikissa on, vähän eri tavoin parametroituina.
 
Mä olen kyllä taipuvainen täsmälleen samanlaiseen ajatteluun. Ei ne vanhemmat lehikoisetkaan mitään ihme purkkeja olleet vaikka paljon suitsutusta saivatkin osakseen.

Mä olen kyllä taipuvainen täsmälleen samanlaiseen ajatteluun. Ei ne vanhemmat lehikoisetkaan mitään ihme purkkeja olleet vaikka paljon suitsutusta saivatkin osakseen.
 
Mutta sen verran kalliita, ettei juuri muilla kuin ylellä oo ollut varaa niitä hankkia. TV-studioista löytyy vieläkin noita Lexiconin wanhoja top-of-the-line malleja.

vähän eri tavoin parametroituina.
 
Niin mutta sä et osaakaan vääntää niitä parametreja niin kuin Lexiconin jätkät...

Mutta sen verran kalliita, ettei juuri muilla kuin ylellä oo ollut varaa niitä hankkia. TV-studioista löytyy vieläkin noita Lexiconin wanhoja top-of-the-line malleja.
 
Näinhän se menee. Yksi tapa saada arvostusta on hinnan määrittely. Hyvä esimerkki on vaikka noi Wavesin tuotteet.

Mä olen kyllä taipuvainen täsmälleen samanlaiseen ajatteluun. Ei ne vanhemmat lehikoisetkaan mitään ihme purkkeja olleet vaikka paljon suitsutusta saivatkin osakseen.
 
Algoritmeistä en tiedä, mutta elektroniikka oli melkoinen taidonnäyte ja esim. 224:n korjaaminen aika mielenkiintoista.

Näinhän se menee. Yksi tapa saada arvostusta on hinnan määrittely. Hyvä esimerkki on vaikka noi Wavesin tuotteet.
 
Niin mutta Waves on "industry standard". Plugarien viiskasi.

Niin mutta Waves on "industry standard". Plugarien viiskasi.
 
Tää on se ikuisuuskysymys. Tarkoittaako moinen status kuitenkaan sitä, että hinta on suoraan suhteessa laatuun? Musta tuntuu, että jokainen joka on saanut verrata Wavesin tuotteita suhteessa vastaaviin selvästi edullisempiin (tai jopa ilmaisiin) vaihtoehtoihin ei voi kuin ihmetellä noita hintoja. Waveseissa ei tietenkään ole mitään vikaa. Hinta vain tökkii.

Sinä et huomioi D/A ja A/D muuntimien merkitystä soundiin ja tälläisen
minua naurattaa myös se ettei digitaali mukamas voi olla koskaan niin
hienoa kuin analooginen. Mun kantani on molemmista parhaat puolet.
PS. mihin reverbit koodasit ?
 
Omaan Java-pohjaiseen softasynaan. Pistän siitä myöhemmin läppää soitinrakennus-alueelle. Kyseessä on tracker-tyylinen sekvensseri, jolla ohjataan n kanavaa perussoftasynia (tai oikeastaan samplereita). Porkkanana samaa biisiä voi muokata samaan aikaan usea tekijä.

Omaan Java-pohjaiseen softasynaan. Pistän siitä myöhemmin läppää soitinrakennus-alueelle. Kyseessä on tracker-tyylinen sekvensseri, jolla ohjataan n kanavaa perussoftasynia (tai oikeastaan samplereita). Porkkanana samaa biisiä voi muokata samaan aikaan usea tekijä.
 
Erittäin mielenkiintoinen idea ja toivotaan että edes jotenkin
kelvollisia algorytmejä edes idoeinti käyttöön.

Sen sijaan idoeinti on ehkä kauempaa haettu. Se voisi olla vastentahtoisuutta vesiklosetin käyttöön, olihan ensimmäinen asia minkä opin lukemaan se klassinen WC-pytyn sisäpintaan painettu IDO-59
:-)
 
Jostakin syystä tässä yhteydessä tuosta tuli mieleen vessanpyttykaiku. Muistan jonkun vanhan elokuvan Orson Wellesin "Maailmojen Sota" kuunnelmasta, jossa tekivät ääniefektejä avaamalla lasipurkin kantta vessanpytyssä.
 
Minkähän merkkisessä pytyssä on paras kaiku? IDO-59 on kyllä standardi ;-)
 
"Tämä soundi on muuten hyvä, mutta idoei sitä vähän..." Kuka tekee VST-pluginnin IDO-59:stä?

Onkohan siitä malli IDO-69? Jostain syystä kuulostaa hauskalta lausuttuna.
 
Mutta tokihan vessanpytyn impulssivasteen voi samplata. Ei se sen kummempaa plugaria tarvitse.

Plugariin parametreiksi se kuinka syvällä pytyssä pää on ja mitä on ruukun pohjalla, eilinen pizza vai kunnon sontajöllikkä.

Onkohan siitä malli IDO-69? Jostain syystä kuulostaa hauskalta lausuttuna.
 
Mutta tokihan vessanpytyn impulssivasteen voi samplata. Ei se sen kummempaa plugaria tarvitse.
 
Ainakin IDO-70 ja IDO-82 on olemassa (mutta niiden soundi ei ole yhtä hyvä). Taidan kuitenkin tehdä oikeasta pytystä kaikukammion. Olen nykyään aika tietokonevastainen musahommissani... Reenikämpän vierestä löytyy IDO-59...
 
Olennainen osa soundin kannaltahan on se pohjalla lilluva vesi. Kaiku on "wet".

Plugariin parametreiksi se kuinka syvällä pytyssä pää on ja mitä on ruukun pohjalla, eilinen pizza vai kunnon sontajöllikkä.
 
Eikö myös vedenpinnan korkeus vaikuta soundiin? Ja kuinka paljon säiliössä on vettä?