Yleistä keskustelua musiikista ›

Eli kertokaapas minulle, mitä kaikkea näiden termien sisään lasketaan yleensä kuuluvaksi. Klassisen musiikin lisäksi.

ECM-levy-yhtiön koko tuotanto. (vähän niinkuin vitsi)
 
Nykyisällään modernista jatsista löytyy musiikkia jonka voisi luokitella tuohon lokeroon. Ja miksei rockin ja popin puolelta löydy musiikkia jonka voisi oikeastaan luokitella myös näihin. Varsinkin säköisemmän musiikin (elektro yms.) puolelta löytyy tavaraa joka mene helpostikin taidemusiikiksi.
 
Itse on kyllä oikeastaan tykkää tuosta lokeroinnista erityisemmin. Lokerotkin riippuvat lähinnä tulkitsijasta.

ECM-levy-yhtiön koko tuotanto. (vähän niinkuin vitsi)
 
Nykyisällään modernista jatsista löytyy musiikkia jonka voisi luokitella tuohon lokeroon. Ja miksei rockin ja popin puolelta löydy musiikkia jonka voisi oikeastaan luokitella myös näihin. Varsinkin säköisemmän musiikin (elektro yms.) puolelta löytyy tavaraa joka mene helpostikin taidemusiikiksi.
 
Itse on kyllä oikeastaan tykkää tuosta lokeroinnista erityisemmin. Lokerotkin riippuvat lähinnä tulkitsijasta.
 
Minunkin mielestäni termi taidemusiikki on hieman typerä. Eikös kaikki musiikki ole jossain määrin taidetta? Ja eikö pop-musiikki voi olla vakavaa? Sensuroin itseäni: eipäs kiroilla!

Ja eikö pop-musiikki voi olla vakavaa?
 
No, periaatteessahan tässä ei tarkoiteta sitä, että musiikkia soitettaisiin perusilme naamalla. Sillä perusteellahan kaikki gootti- ja synkistelybändit olisivat "vakavaa"..
 
Mutta kyllä moni pop-proggis mielestäni on taide-osastoa ja ei häpeä sävellyksellisesti tai soitannollisesti verrattuna siihen mitä virallisesti taidemusiikiksi luokitellaan.
 
Ja kyllä lokerointi on melko turhaa. Sillä yritetään usein huonolla menestyksellä lähinnä kuvailla jonkun artistin musiikkia. "Tää on semmost jazzheavyfunkpunkfuusiolattaria rockvaikutteilla. Tiiätsä."

Lienee "kriitikoiden" ja "toimittajien" mielestä äärimmäisen tärkeää lokeroida eri lajeja, on niille kai elinehto... muuten kokolailla turhaa touhua.

Lienee "kriitikoiden" ja "toimittajien" mielestä äärimmäisen tärkeää lokeroida eri lajeja, on niille kai elinehto... muuten kokolailla turhaa touhua.
 
Soon toimittajaraukan vähän vaikeaa kertoa potentiaaliselle kuulijalle millaista musiikkia käsillä oleva orkesteri esittää jos ei ole mitään lokeroita käytettävissä...
 
Ei lokeroissa itsessään ole mitään vikaa, ne on ne lokeroiden reunat jotka ovat p*leestä. 8-)

Kun kuuntelee Shostakovichin seitsemättä sinfoniaa, Stravinskin Kevätuhria tai John Coltranen My Favorite Thingsiä ja sen jälkeen vertaa jotain näistä johonkin Rolling Stonesin Exile On Main Streetiin, niin varmaan ymmärtänee ihan ketä tahansa, mistä on kysymys, kun puhutaan "taidemusiikista"....
 
vaikka kyllähän joltain Princen tai Frank Zappan tapaiselta on tullut ulos kyllä sellaistakin matskua, jota on aika vaikeaa lokeroida tyypilliseksi "populaarimusiikiksi". Toisaalta joidenkin Philip Glassin tapaisten säveltäjien matsku on sellaista huuhaata pahimmillaan, että siihen verrattuna Nylon Beat kävisi ns. "vakavasta musiikista".
 
Jos "populaarimusiikki" ei nojautuisi kaiken ajan tonaalisuuteen ja yleensäkään minkäänlaisiin tuttuihin ja turvallisiin elementteihin niin paljon, ja soittajat vaivautuisivat yleisesti harjoittelemaan ja kuuntelemaan musiikkia perusteellisemmin, niin varmaankin höpinä jostain "taidemusiikista" vähenisi.

Tämä termi ei tietysti ole mitenkään järkevästi lokeroiva, mutta käsittääkseni tarkoitettu klassiselle ja avantgardistiselle musiikille. Jatsia ei meinata tänne aina hyväksyä, mutta rajat on mahdottomia ja turhia löytää genrejen väliltä. Onko vaikkapa Jukka Linkolan Karelia jazzia vai klasaria? Taidemusiikiksi minä lukisin.

Eikös sille ole oma nimikin: humppa.
 
Voiskohan humppakii olla taidemusiikkia?

Miksei kaikki musiikki voisi olla taidetta. Sisältyyhän populaarikulttuuriin paljon kaikkea (esim. elokuvat, graffitit ym.ym.), mitä (yleisesti) pidetään taiteena.
 
Nimim. Dadaisti ;)

Mikä on taiteen ja tekotaiteellisen paskan ero?

Mikä on taiteen ja tekotaiteellisen paskan ero?
 
Tuosta on ollu jo juttua lyriikka -alueella.

Mikä on taiteen ja tekotaiteellisen paskan ero?
 
Ainakin kuvataiteessa:
 
Tekotaide on tarkkaa sommittelua ja harkittua värienkäyttöä yms. Taide on värien summittaista läiskimistä kankaalle huumeenhöyryisen tajunnanvirran sanelemana. Tämän kuvan saa ainakin, kun piipahtaa nykytaiteen museossa=D
 
Taidemusiikki taas vaatii tekijältään tuuhean parran ja silmälasit (mieluummin pyöreät).

 
Taidemusiikki taas vaatii tekijältään tuuhean parran ja silmälasit (mieluummin pyöreät).
 
Pitäisiköhän ruveta siihen taidemusiikkiin, ulkoinen olemus on jo oikea. ;)

Kun kuuntelee Shostakovichin seitsemättä sinfoniaa, Stravinskin Kevätuhria tai John Coltranen My Favorite Thingsiä ja sen jälkeen vertaa jotain näistä johonkin Rolling Stonesin Exile On Main Streetiin, niin varmaan ymmärtänee ihan ketä tahansa, mistä on kysymys, kun puhutaan "taidemusiikista"....
 
Tarkoitatko siis, ettei samoja elämyksiä, kuin noista kolmesta ensimmäisestä, voi saada myös Rollareista? Hyvinkin tästä maailmasta voi löytyä ihminen, jolle noi kaikki neljä esimerkkiä kolisee tasavertaisesti.
 
Eikö taiteen perimmäinen tarkoitus ole viihdyttää yleisöään, herättää uusia ajatuksia ja aiheuttaa fyysisiä tuntemuksia? Siis mielihyvän hakemista/antamista kaikki tyynni? (Kuka sitten saa mistäkin tyydytyksensä...) Eikö taide ole taidetta eli onnistunut tehtävässään silloin, kun se saa aikaan reaktion?
 
Loppuun kärjistys: "Taidemusiikki" on musiikkia, jota ei voi tanssia ;)

Taidemusiikki taas vaatii tekijältään tuuhean parran ja silmälasit (mieluummin pyöreät).
 
Aah, nyt ymmärränkin miksi harrastan noita avantgardeproggiksia. Juhtunee siis ulkonäöstäni.

Loppuun kärjistys: "Taidemusiikki" on musiikkia, jota ei voi tanssia ;)
 
Perhana! Tuo pitäisi laittaa allekirjoitukseksi!

Loppuun kärjistys: "Taidemusiikki" on musiikkia, jota ei voi tanssia ;)
 
Aber was ist es mit die IDM, eli Intelligent Dance Music?

Tarkoitatko siis, ettei samoja elämyksiä, kuin noista kolmesta ensimmäisestä, voi saada myös Rollareista? Hyvinkin tästä maailmasta voi löytyä ihminen, jolle noi kaikki neljä esimerkkiä kolisee tasavertaisesti.
 
Saa tavallaan - Exile soi mulla stereoissa todella paljon. Silti on vain kummallista yrittää vertailla esim. Exilen ties millaisissa kemikaaleissa väännetyjä kolme minuuttisia jamipoljentoja kuten Tumbling Dicea vaikka juuri johonkin Kevätuhriin, joka on tarkoitettu yli sadalle soittajalle ja jonka partituuria on yksi tyyppi vääntänyt kuukausitolkulla. Myöskään kappaleiden historiallista merkitystä muusikille PITKÄLLÄ aikavälillä ei voi verrata - etenkin kun ottaa huomioon edellä mainitun radiosoittomäärän suhteutettuna jälkimmäiseen. Olisi kammottavaa elää maailmassa, jossa kaikki musiikki maailmassa olisi ainoastaan instant-nautittavaa mainstreamia, eikä millekään rajusti valtayleisön makutottumuksista poikkeavalle musiikille löytyisi mitään ymmärrystä tai tukea vähän niinkuin jossain keskustalaisessa korpikylässä tms.
 
Eikö taiteen perimmäinen tarkoitus ole viihdyttää yleisöään, herättää uusia ajatuksia ja aiheuttaa fyysisiä tuntemuksia? Siis mielihyvän hakemista/antamista kaikki tyynni? (Kuka sitten saa mistäkin tyydytyksensä...) Eikö taide ole taidetta eli onnistunut tehtävässään silloin, kun se saa aikaan reaktion?
 
Mistä mä tietäisin? Kaikki kelailkoot asiaa omalla tavallaan...
 
Loppuun kärjistys: "Taidemusiikki" on musiikkia, jota ei voi tanssia ;)
 
:-) Esim. tämä mun mainitsema Kevätuhri on baletti...