Rummut: rumpukamat ›

Aika usein törmään hyviin virveleihin, joiden potentiaali on piiloitettu omistajan toimesta ihan omituiseen settaukseen. Tässä minun mielipiteeni hyvään setuppiin.
 
Lugit ja viritysruuvit: Lugit hyvin kiristettynä ja lugnutit hyvin voideltuna. Viritysruuveista pikeentynyt rasva pois.
 
Runko: Vuosien varrella ventholesta sisäänmennyt lika poistetaan huollon yhteydessä ja viisteet putsataan sekä puisista vahataan tai laitetaan esimerkiksi parafiinia.
 
Nostaja: Tarkastetaan nostajan linja ja voidellaan se liukupinnoiltaan hyvin. Vipu oikaistaan ja katsotaan, ettei se säätöruuvin kierre ole kovin pitkältä matkalta näkyvissä, jotta nostaja toimisi kevyemmin.
 
Matto: Virahtaneet jouset poistetaan. Aina sama jousi myös toiselta reunalta laskien samalta kohtaa. Tarpeentullen vaihdetaan uusi. Keskitys on tärkeää. Usein matto vedetään suotta liian kireälle, jolloin se suotta tukahduttaa soundin ja virvelin herkkyys katoaa.
 
Alakalvo: Oltava täydellisen ehjä ja tasaisesti kireälle viritettynä. Paksuudeksi Ambassador- tai Diplomat paksuinen. Merkillä ei toki ole juurikaan väliä, kunhan ei ole ihan halpisensiasennuskalvo.
 
Lyöntikalvo. Virahtanut ja teipattu ei toimi. Kovalyöntisen rumpalin valinta voisi olla lätkällinen kalvo, jolloin käyttöikää tulee lisää. Demppiä ei oikesti juurikaan tarvita, kun opettelee virityksen ja runko on laadukas.
 
Virveli kannattaa joskus purkaa ihan kokonaan ja tutkia sen rakennetta. Sitten putsaus ja kasaus huolellisesti. Näppituntuma soittimeen paranee ja homma toimii paremmin. Minä puran ihan uudenkin rummun kokonaan osiin ja kasaan uudelleen tuplavahauksen kera.

Plussaa tulee, ammattimies asialla.

Asiaa hollmilta, plussan paikka.

Oikein asiapostaus....
 
Mitenkäs nuo puuviisteet ois hyvä "huoltaa"?
 
Uskaltaisko ihan pikkusen jollain sileällä hiomapaperilla sipasta ja sitten vahata tai jotain..?
Millasta vahaa? ja mistä saa ja paljo maksaa? varmaan samalla vahalla voi pinnatkin vahata. Olis kesällä tarkotus huoltaa koko setti niin tulee komia pinta sitten.
 
Edit... Ja plussahan miä menin räimäsemään

Loistavaa... +

Tää ois hyvä kopioida tonne faq:hun.

Huomasin Kumussani ilmiön: matto resonoi voimakkaasti tietyssä selkeässä sävelessä, tämän oktaavissa ja oktaavin kvintissä, siis yläsävelsarjan mukaan. Itse en ole hikisillä ruuvailluillani saanut tätä häiritsevää sivuääntä hallittua, ja särisevä sävel soi pitkään vaikka yläkalvon demppaisi aivan kuolleeksi. Kalvot ja matto ovat upouudet. Mikä avuksi?
 
Vastausta odotellessani jatkan ruuvailua. ->

Huomasin Kumussani ilmiön: matto resonoi voimakkaasti tietyssä selkeässä sävelessä, tämän oktaavissa ja oktaavin kvintissä, siis yläsävelsarjan mukaan. Itse en ole hikisillä ruuvailluillani saanut tätä häiritsevää sivuääntä hallittua, ja särisevä sävel soi pitkään vaikka yläkalvon demppaisi aivan kuolleeksi. Kalvot ja matto ovat upouudet. Mikä avuksi?
 
Vastausta odotellessani jatkan ruuvailua. ->
 
sama mulla vaikka on iha paska snare... resonoi ku vähä soittaa akustista samassa huoneessa. tämä kai iha väistämätöntä jos haluaa pitää virpan "herkkänä". kertokaa jos tähän on joku "parannus"!

Plussan arvoinen kirjoitus. Pari sanaa voisi sanoa virittämisestäkin, mutta jätänpä tämän auki.
 
Puurunkojen viisteiden vahaamisesta joku kysyi. Itse käytän ihan tavallista tuikkukynttilää - on kätevä ja helppo, kunhan ensin poistaa metalliosat. Myös pohjasta sen pienen, se raapii helposti. Hangataan kantteihin ja kiillotetaan rätillä, kunnes alkaa luistaa. Toistetaan pari kertaa. Uusi käsittely aina kalvojenvaihdon yhteydessä.
 
Kalvo virittyy helpommin ja pitää paremmin vireen, kun se pääsee liikkumaan helposti. Periaatteessa sama homma kuin lyijykynän hierominen kitaran satulaan. Kikka toimii tietenkin myös muissa rummuissa.

Puurunkojen viisteiden vahaamisesta joku kysyi. Itse käytän ihan tavallista tuikkukynttilää - on kätevä ja helppo, kunhan ensin poistaa metalliosat. Myös pohjasta sen pienen, se raapii helposti. Hangataan kantteihin ja kiillotetaan rätillä, kunnes alkaa luistaa. Toistetaan pari kertaa. Uusi käsittely aina kalvojenvaihdon yhteydessä.
 
Mitäs hyötyä tuosta vahauksesta oikein on?

Plussan arvoinen kirjoitus. Pari sanaa voisi sanoa virittämisestäkin, mutta jätänpä tämän auki.
 
Puurunkojen viisteiden vahaamisesta joku kysyi. Itse käytän ihan tavallista tuikkukynttilää - on kätevä ja helppo, kunhan ensin poistaa metalliosat. Myös pohjasta sen pienen, se raapii helposti. Hangataan kantteihin ja kiillotetaan rätillä, kunnes alkaa luistaa. Toistetaan pari kertaa. Uusi käsittely aina kalvojenvaihdon yhteydessä.
 
Kalvo virittyy helpommin ja pitää paremmin vireen, kun se pääsee liikkumaan helposti. Periaatteessa sama homma kuin lyijykynän hierominen kitaran satulaan. Kikka toimii tietenkin myös muissa rummuissa.
 
Kas, hyvä vinkki. Täytyypä koitella kunhan on kalvonvaihdon aika. Tak.

Huomasin Kumussani ilmiön: matto resonoi voimakkaasti tietyssä selkeässä sävelessä, tämän oktaavissa ja oktaavin kvintissä, siis yläsävelsarjan mukaan. Itse en ole hikisillä ruuvailluillani saanut tätä häiritsevää sivuääntä hallittua, ja särisevä sävel soi pitkään vaikka yläkalvon demppaisi aivan kuolleeksi. Kalvot ja matto ovat upouudet. Mikä avuksi?
 
Vastausta odotellessani jatkan ruuvailua. ->
 
Tarkoitatko siis, että matto resonoi voimakkaasti, kun esim. basisti soittaa jonkun tietyn sävelen? Vai tarkoitatko kenties sitä, että matto resonoi voimakkaasti, kun lyöntikalvo on viritetty johonkin tiettyyn säveleen? Onko matto varmasti keskitetty kunnolla? Itse suosittelisin vaihtamaan narut niiden liuskojen sijaan pitämään sitä mattoa kiinni. Omasta mielestäni noilla naruilla saa paljon paremmin ja helpommin keskitettyä maton. Maton keskittäminen on soundin kannalta yllättävän tärkeää.

Onkohan Kumun virvelissä sellainen paksu ja musta kangasnauha kiinnitystä varten. Se ei mielestäni ole paras mahdollinen. Narut tai ohuet muoviset liuskat (vaikkapa vanhasta alakalvosta) ovat paremmat.
 
Ohut muovinen läpyskä siinä on. Täytyy kokeilla naruja jahka ehdin...

Tarkoitatko siis, että matto resonoi voimakkaasti, kun esim. basisti soittaa jonkun tietyn sävelen? Vai tarkoitatko kenties sitä, että matto resonoi voimakkaasti, kun lyöntikalvo on viritetty johonkin tiettyyn säveleen?
 
Bändin kanssa en ole tuota päässyt vielä kokeilemaan. Itse asiassa matto resonoi voimakkaasti eri sävelissä riippuen ihan omasta lyöntitekniikasta ja -voimakkuudesta. Lyöntikalvon vireestä riippumatta saan irti pari, kolme eri yläsävelsirinää. Voisiko matto resonoida esimerkiksi rungon ominaistaajuudella ja sen yläsävelissä?

Bändin kanssa en ole tuota päässyt vielä kokeilemaan. Itse asiassa matto resonoi voimakkaasti eri sävelissä riippuen ihan omasta lyöntitekniikasta ja -voimakkuudesta. Lyöntikalvon vireestä riippumatta saan irti pari, kolme eri yläsävelsirinää. Voisiko matto resonoida esimerkiksi rungon ominaistaajuudella ja sen yläsävelissä?
 
Outoa. Itse en keksi sille syytä, miten matto voisi resonoida voimakkaasti juuri rungon ominaistaajuudella ja sen yläsävelissä. Onko tuo resonointi sellaista vinkuvaa särinää - selvästi ylimääräistä? Itse en tällä hetkellä keksi sille oikein muuta syytä kuin, että matto ei ole hyvin keskitetty eikä se ole tasaisesti kalvolla. Hienovireen uskon sinun tapauksessasi olevan kohdallaan. Koetapa huviksesi nostaa rummun virettä ja katsoa, poistuuko ongelma siten.

Matto on keskitetty ja ongelma esiintyy yhä. Vireen nostaminen ei varsinaisesti poista ongelmaa, mutta korkea sirinä peittyy paremmin rummun korkeaan sointiin. Lyöntikalvo on kyllä hyvässä hienovireessä. Yritän hinkata vielä tuota alakalvon virettä johonkin suuntaan...

Matto on keskitetty ja ongelma esiintyy yhä Onko tuo ongelma vain Kumun virvelissä? Ajattelin vain, että jos olet jollakin toisella virvelillä testannut samassa setissä ja huoneessa, niin miten se eroaa?
 
Maton resonointia ei voi kokonaan välttää. Itselleen se kuuluu kaikkein häiritsevimmin. Musan seasta sitä ei enää juurikaan erota. Siksi itse pidän maton pois päältä biisien välissä ja taukopaikoissa. Joissakin tiloissa se särinä on häiritsevää. Toisissa paikoissa siihen ei edes kiinnitä huomiota. Myös tomien vireen pieni muutos saattaa auttaa.

Onko tuo ongelma vain Kumun virvelissä? Ajattelin vain, että jos olet jollakin toisella virvelillä testannut samassa setissä ja huoneessa, niin miten se eroaa?
 
Samassa huoneessa soitetussa peltirummussa ei ole samaa sirinää, joten ilmiö on selvästi uuden virppani ominaisuus.
 
Maton resonointia ei voi kokonaan välttää. Itselleen se kuuluu kaikkein häiritsevimmin. Musan seasta sitä ei enää juurikaan erota. Siksi itse pidän maton pois päältä biisien välissä ja taukopaikoissa. Joissakin tiloissa se särinä on häiritsevää. Toisissa paikoissa siihen ei edes kiinnitä huomiota. Myös tomien vireen pieni muutos saattaa auttaa.
 
Matto soi ihan nätisti tomien ja bassorummun vaikutuksesta, eikä se minua haittaa lainkaan. Ongelma onkin poikkeuksellisen äänekäs sirinä, joka ilmenee vain virveliä soitettaessa, ja voimakkaimmin rummun reuna-alueiden rimshoteissa. Onko alakalvon tiukkuudella yleensä vaikutusta tällaiseen? Olen mielestäni kyllä kokeillut jo vaikka minkälaisia vireitä. Seuraavana vuorossa taitaakin olla Äärimmäisen Piukkuuden testaaminen...

Seuraavana vuorossa taitaakin olla Äärimmäisen Piukkuuden testaaminen...
 
Yleisesti ottaen kalvon löysempi vire vähentää resonointia ainakin minun virvelissä. Kannattaa kokeilla ihan reilusti löysempiä vireitä sekä reso- että lyöntikalvolla unohtamatta tarkkaa balanssia viritystappien välillä. Erityisesti huono vire (vanne kiristää kalvoa epätasaisesti) aiheuttaa epätoivottua resonanssia. Lisäksi löysemmillä vireillä voi rummusta löytyä ihan uusia soundimaailmoita kun ei aina kiristä kalvoja perustiukkaan "kovaan" vireeseen.
 
Voit myös kokeilla vähän paksumpaa alakalvoa, esim evans snare side hazy 300, antaa vähän paksumman ja kontrolloidumman tatsin.