Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Kansanmusiikkivaikutteisen metallimusiikin kentällä on omasta mielestäni vahvin esitys ehdottomasti Rauta. (www.rauta.info) Saa nämä nykyiset "folk"-metal bändit kuulostamaan säälittävältä pelleilyltä.
 
Tuttu nimi, mutta ei vakuuttava. Kansanperinteeseen kallellaan olevat kuviot ovat tuollakin osastolla sieltä melko tavallisemmasta päästä. Tosin sitä ei tiedä, mihin suuntaan tämäkin orkesteri saattaa kehittyä, joten sitä seuratessa.
 
Nykyään lähes kaikki folk-metal bändit ovat sitä samaa sontaa. Kaikki kopioidaan joko Moonsorrowlta, Finntrollilta tai Ensiferumilta.
 
Tässä samaa mieltä siinä, että muiden bändien kopioiminen ei luonnollisestikaan tuota koskaan mitään järin omaperäistä jälkeä. Ja tähän varsinkin Suomessa liian moni kompastuu. Ja monilta jää edelleenkin sitten se aito kansanperinnemusiikkiosasto katsastamatta. Vaikkei aitoa perinnemusiikkia tahi aitoja perinnesoittimia olisi missään vaiheessa tarkoitus hyödyntääkään, tutustuminen ko. kulttuuriin olisi uusilta yrittäjiltä siksikin suotavaa että muutoin tulos on juurikin vain tätä kansanperinteen suhteen "sinne päin" olevaa meininkiä, jolloin myös lopullinen jälkikin on vain vähän "sinne päin".
 
Lyyrikoissa ei saa tykätä kristityistä vaan pitää laulaa pohjoisten kansojen uljaudesta.
 
Ah, tätä klishettä vihaan yli kaiken. Yli tuhat vuotta sitten saapuneesta uskonnosta jaksavat vielä jotkut angstata, puhumattakaan siitä että aihe on muutenkin jo niin lopullisesti piippuunsa käytetty. Huomattavasti pakanallisempaa ja aidompaa muinaista perinnettä on hakea innoite ja aihepiiri oikean perinnemusiikin epiikasta ja tematiikasta, joka itsestäänselvästikin noudattaa paremmin wanhan kansan maailmankuvaa kuin mikään teennäinen uho Kiesuun kailottajia kohtaan.
 
Ja tuo viikinkiosasto on toinen, mitä jaksan vuodesta toiseen ihmetellä. Ymmärtäisin tämän, jos asuisimme Ruotsissa, Norjassa tahi Islannissa, kerta se on heidän perinnettään. Mutta asumme Suomessa, ja meiltä löytyy omaakin sankariepiikkaa ja jopa aito ja rikas runonlaulukulttuuri, jonka olemassaolon tuntuvat monet tykkänään unohtaneen. Miksi lainailla mitään muilta, kun meillä on omakin perinne käytettävissä?
 
Suosivat nopeita tempoja, humppakomppia ja harmonista mollia.
 
Sekin hieman kummastuttaa, että humppaamisesta jaksetaan tehdä niin "folk" - juttu, vaikka se on ihan viime vuosisadan juttu, eikä siis sitä oikeaa perinnettä, vaikka humppamusiikissa jossain määrin onkin jatkumoa uudemmasta kansanlaulusta. Humppa-sanakin on peräisin vasta 50-luvulta.
 
Lisäksi melodioiden pitää olla veikeitä ja "trollimaisia". Lauletaan örkeistä, peikoista ja sen semmoisista.
 
Ah, taas päästään näiden ihanien klisheiden pariin! Ne peikot.. Miksi niitä peikkoja pitää ängetä kaikkialle? Peikotkin ovat enempi taas tätä skandiperinnettä, ja Suomenkin peikkoperinne on sieltä peräisin. Miksi taaskaan kopata jotakin muualta, kun meillä on omakin perinne olemassa: suomalaisten oma alkuperäinen maahisperinne, joka ei siis kerro mistään hemmetin suippokorvista, vaan heijastaa käsitystä maan alla elävistä ihmisistä, joilla on suunnilleen samanlainen elämisen muoto kuin meilläkin. Perus suomalais-ugrilainen, arktisen kansan näkemys. Saamelaisilla näitä maahisia kutsutaan nimellä ULDA tahi GUFFITTAR. Shamanhan teki aikanaan Ulda-nimisen kappaleen, ja on täten hyödyntänyt tätä omaa perinnettämme. Itsellänikin on vastaavan aihepiirin tiimoilta tulossa kappale.
 
Ja sen mistä voidaan sanoa, että nimenomaan maahiset ovat omaa perinnettämme, käy ilmi verratessa sukukansoihimme. Siperiassa elävillä kaukaisilla kielisukulaisillamme nenetseillä on SIHIRTJA-nimisistä maahisista kertova rikas tarusto, ja löytyy vastaavaa varianttia muualtakin.
 
Lähimpänä perinteistä melodista metallia. Höysteeksi on heitetty hieman kansanmusiikkiin nojallaan olevia melodiakulkuja. Maustetaan lisäksi vielä akustisilla soittimilla ja eeppisillä syntikoilla. Kuoroa myös sinne tänne. Huimat tiluliluilut bonusta..
 
Minusta tässä osastossa mennään jo sinne sankarihevin puolelle, eikä sillä ole siis enään perinnemusiikin kanssa mitään tekemistä.
 
Minä henkilökohtaisesti toivon, että tämä folkbuumi alkaisi jo pikku hiljaa laantua.
 
Itse toivon, että uudet yrittäjät jaksaisivat olla kärsivällisempiä, sekä kypsytellä ideoitaan piirun verran pidempään, sekä tutustua aitoon perinnekulttuuriin, sekä kuunnella paljon tavaraa tämän tiimoilta. Vain siten syntyy mielenkiintoista ja omaperäistä musiikkia, jolla on paljon annettavaa. Siinä samaa mieltä, että suoraa kopioimista ei kannateta täälläkään päässä, vaan nimenomaan omaperäisiä ja oman perinteen perältä olevia näkemyksiä.