Muut soittimet ›

Ohhoh. Onks noi noin herkät virralle. Itse en oo akuilla kokeillu, mut hyvä tietää.
 
Oon niin vi*n insinööri et pakko korjata: ei oo herkkä virralle vaan jännitteelle, tai oikeastaan sen puutteelle.
 
Mutta muuten kyllä pitää yhtyä edellisiin puheenvuoroihin, tarpeet ja mieltymykset ovat todella artistikohtaisia.
 
Helpoimmillaan oon vetänyt etupäästä (budjetti ei kestänyt erillistä monitorimiksaajaa) neljän hengen bändiä niin että rumpalille ja basistille meni nappeihin pelkkä splitattu master-signaali. Rumpalilla Shuren E2 ja kuuntelu kuulemma niin hiljaa että rummut tuli sopivasti läpi. Basistilla ei ollut tulppaavia earplugeja vaan ihan tavalliset MP3-soittimen mukana saadut nappikuulokkeet että backline vuosi sopivasti läpi. Ja kaveri vielä lauloi stemmoja.
Kosketinsoittajaa ja laulaja-kitaristia varten oli kosketinsoittajan hoidossa pikkumikseri johon syötettiin etupäästä stereo-signaali jonka päälle laulajalle laitettiin omaa laulua ja kitaraa vähän lisää. Kosketinsoittaja kuunteli suoraan pikkumikserin master-lähtöä langallisilla valetuilla korvaplugeilla niin että miksaili mastersignaalin päälle hiukan lisää omia soittimiaan ja lauluaan. Etupään tiskistä tuli perussignaali jossa oli kompurat ja kaiut, lisäykset tehtiin ilman mitään ekstraprosessointia. Halpaa, toimivaa ja yksinkertaista.
 
Sit kun oon ollut oikealla monitorimiksaajan tontilla niin silloinkin osa menee ilman mitään lisäkikkailuja. Eka "ylimääräinen lisäys" on yleensä ollut laulukaiku. Seuraavana tarvelistalla on ambienssimikit, varsinkin jos laulumikkejä on lavalla kovin vähän (jos eturivissä on auki riittävän monta laulumikkiä niin niidenkin vuoto saattaa riittää). Tomigeitteihin ja rumpukaikuihin en oo ryhtynyt, jos rummut kuulostaa elottoman kuivilta niin ajan sitten rummut enemmän overien kuin lähimikkien kautta. Tomit eivät aina edes ole mukana kun on ollut tiskissä ahdasta.
 
Digitaalitiskeillä ei oo tullut IEM-keikkaa tehtyä mutta voisin kuvitella että kaikuja/geittejä voisi ajan kuluksi hieroa kanaviin jos sattuisi pidempi rundi kohdalle. Mä teen kuitenkin enemmän lukumääräisesti pistokeikkoja, joten simppelit systeemit ja analogi-tiskit ovat yleensä nopeempia.
 
Mitä Pitkä sanoi tosta oman monitoritiskin mukana raahaamisesta on kyllä korvamonitorien kohdalla äärimmäisen totta. Kaiutinpohjaisessa monitoroinnissa riittää usein että säädöt on "sinne päin", jos laulu kuuluu omasta kulmasta vähän alakanttiin niin viereisestä kaapista sitten hiukan enemmän. Mutta napeissa kaikki pitää olla tosi kohdallaan ja kun jokaiseen miksaukseen vaikutta vielä kuuntelijan henkilökohtaiset mieltymykset, on toi sen verran työlästä puuhaa että festareitten lentävät lähdöt ei vaan isommalla bändillä onnistu muuten kuin tuomalla paikalle oman tiskin jossa on pohjalla vanha miksaus jonka päälle on hyvä rakentaa.
 
IEM on muuten tuonut mukanaan tervetulleen lisän suomalaisiinkin PA-ympyröihin: PA-treenit. Nykyään lähes poikkeuksetta IEM:n varassa vetävät bändit haluaa ennen rundia vetää yhdet treenit tai ainakin ekalle keikalle varataan todella runsaasti aikaa tsekkiin. Tätä, väistämättä ylimääräistä kulua tuottavaa, käytäntöä ei juuri ole ollut, eikä välttämättä ole vieläkään perinteisen monitoroinnin käyttäjillä. PA-treenien hyvä puoli on siinä että tulee ainakin tsekattua ennen reissuun lähtöä koko setti ja varattua mukaan sopiva määrä varakrääsää (piuhat, standit, mikit jne). Ilman treenejä mukana on kuitenkin aina jotain ylimääräistä tai sitten jotain olennaista jää aina puuttumaan. Mua ainakin risoo kantaa mukana standikeissiä jossa on puolet ylimääräistä vaan siksi että keikalle lähdettäessä ei ollut kaikki asiat ihan selvillä.