Kitarat: kitarakamat ›

Parantaako kokopuusta tehdyt sivut paljon sointia/saundia verrattuna laminoidusta puusta tehtyhin sivuihin, jos kitarassa on kuitenkin kokopuusta kansi ja pohja?
 
No sivujen vaikutus on tietysti pienin. Luulen että, siinä rajoilla ollaan, että onko tämä nyt salatiedettä vai vaikuttaako ne sivut juurikaan soundiin.

Hei! Hienoa että tällainen keskustelu sai tuulta siipiensä alle. Itse olen jo pitkään katsellut (gasittanut) "jotain n.1000-1500e" akustista. Tuo LL16 yamahakin kiinnostaisi, mutta f-musiikissa ei viimeksi ollut kokeiltavana, ja "tarjous" jonka tekivät oli jokseenkin vitsi, olisiko ollut ainakin 1200e b-bandin kanssa..
Tässä ketjussa tuntuisi olevan pari akustisen kuusikielisen asiantuntijaa, joten kysyisinkin että "kannattaako" ostaa tonnin kitara jos pystyy venymään puoleentoista, tai sanotaan 1,7 aivan ehdottomaksi maksimiksi.Että
saako sillä rahalla sitten enemmän. Merkkejä ja malleja kuunnellaan. Elektroniikka plussaa, lovea ei tarvitse olla. Sellainen kitara haussa josta riittäisi vaikka vuosikymmeniksi..
 
Niin kuin tässä onkin jo todettu, niin vaikkapa Martinin ja Gibsonin kitaroissa hinnat oikeastaan alkaa tonnin kieppeiltä, joten se on aika hankala hintaluokka. 1500 euroa on etenkin käytettyjä katsellessa aikamoinen harppaus parempaan.
 
Sitten muuten, K. Yairin kitarat olen todennut hiton hyviksi, ja hinnatkin pyörivät siinä tonnissa.
 
e. Tai no, näyttää noissa Yaireissakin kokopuiset maksavan sitten n. 2000 rahaa... :-/

No sivujen vaikutus on tietysti pienin. Luulen että, siinä rajoilla ollaan, että onko tämä nyt salatiedettä vai vaikuttaako ne sivut juurikaan soundiin.
 
Noin minäkin olen ajatellut, mutta mitään kokemusta minulla ei tuosta asiasta ole.
 
Kunhan saan säästettyä rahaa tarpeeksi saatan ostaa tällaisen:
http://www.musamaailma.fi/bandikamat/tuotteet/149/164/pf_90_sc.phtml

Yamaha LL16 on hyvä vaihtoehto monelle puolet kalliimmalle yksilölle.
Nimittäin siinä on kokopuinen kuusikansi, kokopuiset intian ruusupuu kyljet ja pohja. Otelauta eebeniä ja kaula on muistaakseni 3-ply rakenteella. Itselleni olen tuollaista hankkimassa pitkällisten vertailujen jälkeen.
 
Tosin, minulla se budjetti oli siellä 400-600e hujakoilla ja tämä nyt melkein tipahti tuohon.
 
http://www.thomann.de/thoiw3_yamaha … sn=a6c3ccb683bc2f582a307a316a0bbcee

..."kannattaako" ostaa tonnin kitara jos pystyy venymään puoleentoista, tai sanotaan 1,7 aivan ehdottomaksi maksimiksi.Että
saako sillä rahalla sitten enemmän. Merkkejä ja malleja kuunnellaan. Elektroniikka plussaa, lovea ei tarvitse olla. Sellainen kitara haussa josta riittäisi vaikka vuosikymmeniksi..
 
Jaa'a. Tässä nyt tulee omat mieltymykset vastaan. Onko siinä kalliimmassa sitten se soundi, laatu ym. tekijät sen useamman sadan euron arvoisia? Nykyään kun saa jo hyviä ja laadukkaita akustisia alle 1000€.
 
Oma mielipiteeni on, että ei kannatta. Toki pienemmälläkin rahalla voit tehdä löytöjä ja saada tosi upean yksilön mutta jos puhutaan nyt esim. Martineista niin tuolla budjetilla (1500-1700) saat jo esim. käytetyn D-28:sin. Siinä on huippukitaraa pitkäksi aikaa kun hyvin ja siististi pitää. Ostaa kerralla hyvän niin ei tarvitse myöhemmin miettiä ja arpoa uuden hankintaa. Ja arvokaan ei suurella tod. näk. laske (ainakaan paljoa), joten jos joskus tulee tarve myydä kitara niin saat melkein samat rahat takaisin kuin ostohetkellä maksoit.
 
T: nimim. "GASittaa tuota torin D-28:sia"
 
E: typo

Mulla taitaa olla hassu maku akustisten suhteen, kun en ole vielä kokeillut kitaraa joka kuulostaisi paremmalta kuin Martin DM. D1:kin oli jotenkin jäykän kuuloinen, tartteko kokopuupohja sitten enemmän sisäänsoittoa, en tiedä. Olen siis kokeillut Tayloria, Larriveeta, Furchia, Yamahaa, ...
 
Tällä hetkellä en omista akustista, mutta DM on vahvana ajatuksissa. Sanovat että kannattaisi D1:seen (kokopuupohja) satsata, mutta haluan kokea sen soundia parantavan eron ennen ostopäätöstä.
 
Toisin sanoen, "O: Martin DM tai D1" :o)

Jep, noita D-28seja olen myös katsellut. Saako suomesta yamahaa mistään järkevämpään hintaan kuin Fasulta? En periaatteestakaan tilaa kitaraa thomannilta kun ei pääse samaa yksilöä kokeilemaan.

Mulla olis gäässi yhteen Yammulaiseen, mut näitä gäässejä tuppaa olemaan nyt vaikka mihin.

Jep, noita D-28seja olen myös katsellut. Saako suomesta yamahaa mistään järkevämpään hintaan kuin Fasulta? En periaatteestakaan tilaa kitaraa thomannilta kun ei pääse samaa yksilöä kokeilemaan.
 
Kitarapajalta.

Kitarapajalta.
 
Hyvä homma, siellä asioin mieluusti.

Älä tee sitä virhettä, että meet kokeilee Martin HD-28:a. Sitä ei voi jättää kauppaan. Tonnilla saat niin hyvän akustisen että ei paremmasta väliä, kunhan vaan kierrät kalliit merkit. Yamahan akustiset on aina ollu hintaisekseen tosi hyviä. Tonnilla saat varmasti kokopuisen akustisen Yamahan.

Mulla taitaa olla hassu maku akustisten suhteen, kun en ole vielä kokeillut kitaraa joka kuulostaisi paremmalta kuin Martin DM. D1:kin oli jotenkin jäykän kuuloinen, tartteko kokopuupohja sitten enemmän sisäänsoittoa, en tiedä. Olen siis kokeillut Tayloria, Larriveeta, Furchia, Yamahaa, ...
 
Tällä hetkellä en omista akustista, mutta DM on vahvana ajatuksissa. Sanovat että kannattaisi D1:seen (kokopuupohja) satsata, mutta haluan kokea sen soundia parantavan eron ennen ostopäätöstä.
 
Toisin sanoen, "O: Martin DM tai D1" :o)
 
Mulla oli Martin DMC. Se oli ihan hyvän soundinen ja se oli käytössä yhdessä äänityssessiossakin Finnvoxilla (en soittanut itse). Hyvältä se soundasi sielläkin. Soundipuoli oli siis erinomainen.
 
Vikana oli vaan se, että ei sillä voinut soittaa kuin kahtena vuodenaikana. Kansi oli semmoinen, että se eli *todella* runsaasti kosteuden mukana. Talvella (kostuttimista huolimatta, tosin silloin mulla ei ollut Ufoxi käytössä) kansi laski niin, että kielet ottivat otelautaan. Kesällä kosteaan aikaan taas toisinpäin.
 
Siksi se menikin vaihtoon ja tuo Larrivee tuli tilalle. Se on kestänyt vuodenajat ilman muutoksia, sama soitettavuus ympäri vuoden.
 
t. edgehill

Nyt löyty. Aineet on outoja, mutta automaaliliikkeistä varmaan saa vastaavia jne. kyselemällä:
 
http://p082.ezboard.com/ftheunoffic … mfrm19.showMessage?topicID=35.topic
 
Hmm... vaikuttaa aika hurjalta noi aineet, mut näyttäis ainakin kuvan mukaan toimivan. Pitääpä vähän tutkia...

Minä suosittelisin tsekkaamaan Martin D16RGT:n! Sitä on sanottu "poor man's" D-28:ksi! Ite ainakin diggailen. Käytettynä saa varmaan tonnin pintaan ja uutena 1300.

Minä suosittelisin tsekkaamaan Martin D16RGT:n! Sitä on sanottu "poor man's" D-28:ksi! Ite ainakin diggailen. Käytettynä saa varmaan tonnin pintaan ja uutena 1300.
 
Sama kuin pajan sivuilla "000-16RGT"?

Torilla näyttäis olevan yksi D-28 aika hyvään hintaan.
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=89177

Älä tee sitä virhettä, että meet kokeilee Martin HD-28:a. Sitä ei voi jättää kauppaan.
 
niinpä. pari kertaa kun on tullut sellaisella soiteltua. mikään muu akustinen ei ole tuntunut sen jälkeen hyvältä. vaan ei näillä tuloilla martinia osteta :(

Vastaan samassa moneen edelliseen, lisäksi jotain spekulaatiota jolla ei välttämättä ole täyttä tieteellistä arvoa, eli mutu tuntumalla:
 
Vielä kerran tarkistin puut ja kyllä se kokopuuta on. Pohja ja kansi on spekseissäkin kokopuuta. Sivut on sitten tehty kokopuusta että laminoimalla.
 
Ei se sitten ole täysin kokopuinen, vaikka sivut on se vähiten merkittävä osuus soundissa. Minkä verran sivujen laminointi vaikuttaa soundiin sitä mahd. huonontaen on aika vaikea sanoa. Mieluiten tietenkin kokopuusta myös sivut ja näin kaikki laadukkaammat kitarat ovatkin valmistettu. Ilmeisesti nämä Fenderin akustiset kuuluvat siihen sarjaan, jossa Jenkkivalmistaja käy nimellään tekemässä erän "kokopuisia" kitaroita kaukoidässä, koska kotimaassa niiden valmistus olisi hyvin kallista. Palaa tähän kitaran valmistukseen lopussa...
 
Kunhan saan säästettyä rahaa tarpeeksi saatan ostaa tällaisen:
http://www.musamaailma.fi/bandikamat/tuotteet/149/164/pf_90_sc.phtml
 
Minä en välttämättä ostaisi. Tuossa on monia kyseenalaisia puolia: Korkea hinta ottaen huomioon laminoinut kyljet, "System 600T Electronics" mikä tarkoittaa piazo-mikrofonisysteemiä jonka laatu on yleensä kelvoton. Kitaran ostajaa yleensä huijataan tälläisillä mikkisysteemeillä maksamaan ylihintaa kitarasta, mutta jos on mahdollisuus testata rinnan muita laadukkaita akustisia, niin on paljon viisaampi.
 
Vikana oli vaan se, että ei sillä voinut soittaa kuin kahtena vuodenaikana. Kansi oli semmoinen, että se eli *todella* runsaasti kosteuden mukana. Talvella (kostuttimista huolimatta, tosin silloin mulla ei ollut Ufoxi käytössä) kansi laski niin, että kielet ottivat otelautaan. Kesällä kosteaan aikaan taas toisinpäin.
 
Aikayleistä ja epäilen johtuvan siitä ettei sulla ollut sitä ufoxia käytössä vielä silloin. Kitaralaukkuun tai kaikukoppaan laitettavat kosteuttajat eivät pidä kokokitaran tai yhdenkään osan kosteutusta yhtähyvin kohdillaan kuin huoneilmankosteutin.
 
KITARAN RAKENTEESTA YLEISESTI
 
Itsekin on tullut ehkä vähän turhaan toitotettua sitä kokopuisuuden merkitystä kitaran laadukkuuteen, mutta kyllä voidaan sanoa, että laadukkaan kitaran voi tehdä kokopuukannella ja laminoiduilla kyljillä ja pohjilla. Miksi yleensä tälläiset kitarat eivät kuitenkaan ole laadukkaita johtuu siitä, että laminointi on nykyään helppo tapa tehdä nuo osiot ja samoin muun kitaran suhteen yritetään päästä helpolla, eli ei kiinnitetä huomiota työnlaatuun ratkaisevissa kohdissa. Sanoin nykyään siksi, että joskus laminointia pidettiin hienona piirteensä ja sen tekeminen oli vaikeampaa kuin kokopuisten kylkien ja pohjien.
 
Kokopuinen kansi tuottaa aina kauniimman äänenlaadun kuin laminointu, joka ei värähtele tarpeeksi hyvin, mutta yhtätärkeää on se miten kansi on rakennu ja tukirimoitettu. Myös kokopuisen kannen puulaadulla on hyvin suuri merkitys. Kannen pitäisi olla mahdollisimman jäykkä, mutta myös resonoiva ja jokapalasta kokopuukuusta ei tähän ole. Käytännössä valmistaessa laadukasta kitaraa pitäisi jokaisen palan soivuus todentaa kuulostelemalla ja vääntelemällä ja tätä liian harvoin tehdään. Tukirimoitusta muuttamalla voidaan vaikuttaa äänen laatuun hyvin paljon. Ei riitä että ne vain lätkitään pohjaan valokuvasta vertaamalla jotain kitaraa, joka oletetusti soi hyvin, vaan pitää tietää mitä on tekemässä ja tehdä se hyvin. Esim. 70-luvun kokopuisia Gibsoneita pidetään yleisesti huonosointisina, koska tehtaalla vallitsi vääränlainen ilmapiiri, jossa yritettiin välttää korjaustöitä rimoittamalla kannet liian vahvasti ja näin akustinen soiti saatiin tapettua. Eli, loppukädessä ei kannata luottaa vain kokopuisuuden ylivoimaan, vaan soittaa ja kuunnella kitaran ääntä. Myös tästä syystä tietyt tradiotiot ja perinteet (Martin ja Gibson) rakentemisessa ovat yleensä voitollisia jos vertaa kaukoidän tuonti kitaroihin.
 
KITARAN SOINNISTA YLEISTÄ
 
Mielestäni monella kitaristilla on vääränlainen käsitys mikä akustinen kuulostaa hyvältä, mutta tämä on vain mielipide ja siitä kiisteleminen on turhaa ja tyhmää. Yleensä kuitenkin rock-orientoidulla muusikolla on sellainen tuntuma, että lujaa=hyvä soundi. Tälläinen äänihän suosituilla D-kopan kitaroilla yleensä lähtee. Oma mielipiteeni on se, että tälläinen bassovoittonen tykitys ei ole kovin mielenkiintoinen tai hyvä, joskin se toimii loistavasti sointusäestykseen, jota pop/rock-musiikkissa tarvitsee. Lisäksi tälläistä kitaraa voi olla vähän hankala nauhoittaa tai saada "se" nauhalla mitä kitaristi haluaa, koska bassovoittoinen yleisääni peittyy muiden soittimien äänenkaistaleelle ja häviää loppukädessä ja loppumiksausessa. Omaan korvaani kitarat joiden muoto on pyöreämpi esim. Martin 000-28 tai OM-mallit, omaavat hienomman äänenlaadun, joka ei ole yhtä tykittävän suora, mutta omalla tavallaan paljon hienompi. Nämä on kuitenkin loppukädessä makuasioita. Kuunneltaessa 80/90-luvun rock-hittejä joissa on käytetty akustista kitaraa, niin voi vain ihmetellä mitä vittua siellä studiossa on tehty!?! Niin huonolta minun korvaani Gunsien ja muiden akustiset soundit kuulostavat.
 
KITARAN HINNASTA
 
Laadusta joutuu aina maksamaan, mutta hyviä yksilöitä voi saada halvemmallakin ja eteenkin käytettynä. Suomessa ollaan siinä mielessä akustisten suhteen huonossa asemassa, ettei läheskään kaikkia malleja ole täällä saatavilla tai kokeiltavissa ja joutuu tyytymään siihen mitä on. Monia hienoja malleja ja kitaramerkkejä ei täälläpäin löydy, ellei joku ole sellaisia tänne henkilökohtaisesti tuonnut. Tilanne on sähkökitaroissa paljon, paljon parempi tai ainakin niin luulen? Hinnan mennessä jonkinverran päälle tonnin joutuu jossain mielessä maksamaan myös koristeluista, mutta yleensä saa myös parempia puulaatuja ja paremmin rakennettuja (tukirimoitetut) kitaroita. Kannattako maksaa, riippuu ihan siitä mitä arvostaa ja miten paljon on valmis käyttämään rahaa. Itse olen huommannut, että akustisen soundi on asia, joka vuosien myötä kehittyy ja sitä on valmis maksamaan hyvinkin paljon saadakseen paremmin soivan kitaran, vaikka ero olisi käytännössä minimalistinen, eikä sitä kuulisi kukaan muu kuin sinä itse.

Sama kuin pajan sivuilla "000-16RGT"?
 
000 on pienempikoppainen kuin D. Tuolla nuo martinin koot:
 
http://www.mguitar.com/guitars/choosing/size.html