Studiotyöskentely ›

Itse ainakin huomasin että omalle miksaukselleen tulee "kuuroksi" jos sitä miksaa monta tuntia putkeen. Siksi onkin hyvä nukkua välillä kunnon yöunet ja kuunnella miksaus uudelleen myöhemmin ja tehdä tarvittavia korjauksia. Tätä toistat seitten niin kauan kun et mielestäsi löydä enää mitään korjattavaa.
 
Itseäni on helpottanut kun olen ottanut studioon mukaan sellaisia levyjä joissa on mielestäni hyvät soundit ja sellaisia levyjä joissa on mielestäni huonot soundit. Sitten voin aina vertailla niitä omaan tuotokseeni ja huomata ehkä jotain korjattavaa.

Opettele ensin peruskikat ja sovella niitä vasta sitten, kun ymmärrät, miksi niin tehdään. Aakkoset ensin haltuun, sitten sanat ja kirjaimet.
 
Eli "älä tee näin" -muodossa: Älä sovella, ennenkuin peruskikat on hallussa.

Älä ota mitään "älä tee näin" -vinkkejä (ja muitakaan) liian kirjaimellisesti. Ne on vaan suuntaviitta, voit ihan vapaasti etsiä oman reittisi.

Tee normaalipäiviä, ei mitään 15 tuntia putkeen vaan alota aamulla ysin aikaan ku oot silloin parhaimmillasi ja tee se n. 8 tunnin päivä, älä kuuntele lujaa ku sun korvat puoroutuu ekan kahden tunnin aikana ja kaikki mitä teet sen jälkeen on paskaa.
 
Eti saundit niin hyväksi kun vaan saat ja siitä vielä vähän paremmaksi äänitysvaiheessa ja jätä koskematta siihen ekvalisaattoriin, se on kätevä laite joo mutta usko tai älä, mitä vähemän sitä tarvitset, sitä parempaa jälkeä teet ja se on hienoa, opit samalla myös paljon mikrofoneista ja suuntauksesta, sekin on hienoa!
 
Älä luota mihinkään muuhun kun omiin korviisi, analysaattorit on kivoja apuja mutta ne ei osaa miksata.
 
Jos et tunne vielä omia kaiuttimiasi perinpohjin niin käy kuuntelemassa välillä jossain muualla teostasi, opit sillälailla tuntemaan niitä kaiuttimiasi lisää samalla.
 
Jätä headroomia masterointia/masteroijaa varten.
 
Lisää joskus jos jaksaa kirjotella lisempää :o)

Älä luota mihinkään muuhun kun omiin korviisi, analysaattorit on kivoja apuja mutta ne ei osaa miksata.
 
Amen!

Älä kuuntele liian kovaa, dynamiikantaju heikkenee.
 
Tästä voi olla erilaisia näkemyksiä, mutta itse sanoisin että "liian kovaa" on ehdottomasti silloin, jos toisen kuuntelijan kanssa jutellakseen pitää korottaa ääntään normaalista mutinavolyymistä.

Älä kuuntele liian kovaa, dynamiikantaju heikkenee.
 
Niin, tai pikemminkin kuuntele normaalilla volumella missä korvat ei väsy ja tsekkaile aika ajoin myös hiljaisemmalla ja kovemmalla volalla.

Itselläni on auttanut miksauksessa joskus sellanen juttu että laittaa kaiuttimet ihan hiljaselle ja sit kuunetelee että mitkä soittimet kuuluu ja mitkä ei ja säätää niin kauan että kaikki soittimet kuuluu vaikka soittais kuinka hiljasella.

Itselläni on auttanut miksauksessa joskus sellanen juttu että laittaa kaiuttimet ihan hiljaselle ja sit kuunetelee että mitkä soittimet kuuluu ja mitkä ei ja säätää niin kauan että kaikki soittimet kuuluu vaikka soittais kuinka hiljasella.
 
Mun mielestä tää ei oo hyvä, ainakaan perinteisessä rock/pop-musassa. Laulu on se, mikä pitää erottua ensimmäisenä, kun lähdetään volaa nostamaan. Jossain örinähevissähän se nyt on eri juttu, kun se örinä on vaan instrumentti muiden joukossa. Kuitenkin arvioisin, että joku 80% musan kuuntelijoista ei tajua sieltä musiikista muuta kuin sen laulun ja rytmin. Ja tietty erinäiset soolo ym. melodiat toki. Kannattaa suosiolla pitää ne komppikitarat ja muuta "taustasoittimet" tosiaan siellä taustalla.
 
Jos kitaristi äänittää/miksaa, on tämä selkeä ongelma, koska kitarat helposti jyrää kaiken. Sama rummuissa. Itse olen syyllistynyt molempiin aloitteluvaiheessa ja joskus nykyisinkin tulee ihan vahingossa kuunneltua sitä omaa instrumenttia, eikä kokonaisuutta...
 
EDIT:
Saku: "Hei mitä nää o?"
Speedy:"Nää on kitaroita" (laittaa täysille)
Saku: "Mikäs toi o?"
Speedy: "Se on laulu" (laittaa hiljemmalle)

Sama bassolla. Itse kuulun kategoriaan aloittelija ja juurikin kuuntelin jo muutaman kuukauden vanhaa treeninauhaa jota olin muutenkin todella hätäiseen miksannut ja bassohan se siinä nassulla lätisi:-) Varmaan sama vika vieläkin jos ei ole tarkkana.
 
Hmm... mulla on yleensä toisin päin. Omat soitot jää helposti vähän varjoon, koska kun ite tietää mitä on soittanut, niin ne jotenkin kuulee helpommin sieltä seasta.

"älä väännä EQ:ta solmuun" :D
Suuri viisaus, ei tosin omani. Toinen vielä
"älä korjaa, jos ei ole rikki"

Itselläni on auttanut miksauksessa joskus sellanen juttu että laittaa kaiuttimet ihan hiljaselle ja sit kuunetelee että mitkä soittimet kuuluu ja mitkä ei ja säätää niin kauan että kaikki soittimet kuuluu vaikka soittais kuinka hiljasella.
 
En kyllä oo yhtään samaa mieltä, yleensä miksataan aina jokin "päälle" eli vaikka laulu kaiken muun päälle ja soolon kohdalla tietysti soolo päälle jne...
 
jos laittaa kaiken yhtälujaa niin saavutat tasasen mössön ja itse kappaleet "koukut" voivat jäädä kuulumattomiin, eikö miksauksessa pyritä saamaan erilaiset saundit ja soittimet palvelemaan kappaletta?
 
Esim. Jos miksaan biisiä minkä virveliraita on soitettu vähän eteen, niin laitan sen lujempaa kun basarin, koska se vie biisiä mukavasti eteenpäin, ja haen biisiin tällälailla balanssin, niin että biisi kulkee mukavasti, ei välttämättä niin että kaikki kuuluu yhtälujaa, tai edes juuri ollenkaan.
 
Vähä huonosti selitetty mutta ehkä joku tajus...

En kyllä oo yhtään samaa mieltä, yleensä miksataan aina jokin "päälle" eli vaikka laulu kaiken muun päälle ja soolon kohdalla tietysti soolo päälle jne...
 
jos laittaa kaiken yhtälujaa niin saavutat tasasen mössön ja itse kappaleet "koukut" voivat jäädä kuulumattomiin, eikö miksauksessa pyritä saamaan erilaiset saundit ja soittimet palvelemaan kappaletta?
 
Esim. Jos miksaan biisiä minkä virveliraita on soitettu vähän eteen, niin laitan sen lujempaa kun basarin, koska se vie biisiä mukavasti eteenpäin, ja haen biisiin tällälailla balanssin, niin että biisi kulkee mukavasti, ei välttämättä niin että kaikki kuuluu yhtälujaa, tai edes juuri ollenkaan.
 
Vähä huonosti selitetty mutta ehkä joku tajus...
 
Toi kaverihan sano että kaikki soittimet pitää kuulua, ei kuulua yhtä lujaa.
Tiukkaa faktaa muuten. Noi balansointiasiat on vaan joskus niin selkärangassa että niitä ei itekkään tajua tekevänsä (basari/virveli nokillaan yms).

-Älä lue liikaa internettiä. Foorumeissa käy paljon harrastelijoita ja vähän ammattilaisia ja ne ammattilaiset tunnistaa joukosta vasta sitten, kun itselläkin on kokemusta.
 
Itse olen harrastaja.

Niin, tai pikemminkin kuuntele normaalilla volumella missä korvat ei väsy ja tsekkaile aika ajoin myös hiljaisemmalla ja kovemmalla volalla.
 
Hmm. Jotkut varmaan pystyy tekemään näin, mutta mulla ei toimi. Kannattaa tiedostaa Fletcher-Munsoninsa ja pitää kiinni siitä tiedosta. Yleensä ensimmäisen kerran käännän volaa kunnolla ylös, kun miksaus rupeaa olemaan mun mielestä valmis. Jos esim. miksaan rankempaa musaa tai tanssikamaa, niin tiedän, että sitä tullaan kuuntelemaan lujempaa kuin jotain jaskaa. Kovaa kuuntelemalla pystyn ennakoimaan joitain ylilyöntejä kovemmassa kuuntelussa. Samoin jos "liian" lujaa kuunneltaessa alapää muuttuu über isoksi ja saundi tunkkaiseksi, voi olla aika varma, että kotisterkkojen loudnes-kytkin tai vastaava muuttaa miksauksen tunkkaiseksi.
 
Mutta siis- jos olet aloitteleva miksaaja, niin kannattaa opetella miksaamaan tasasella volalla. Tämä vola ei ole se jossa lahkeet lepattaa ja tulee iso hymy rokkarin naamalle, vaan se jossa ylä- ja alapään suhde kuulostaa kaikkein luontevimmalta esim. kaupallisella hyvintehdyllä äänitteellä. Hyvät klasarit on jees testilevyjä. Volan heittely ylös- alaspäin väsyttää korvia ja tekee miksaamisen vaikeammaksi kokemattomalle: eri volalla eri asiat toimii ja kuuluu eri tavalla ja vieläpä valheellisesti.