Rummut: rumpukamat ›

No niin, rakennuskuvausta kehiin.
 
Putki on tuollaista tavallista viemäriputkea, jonka halkaisija sopi juuri kivasti kahdeksan tuuman kalvolle. Sain ilmaiseksi, kysymällä, rakennustyömaan roskaläjästä.
 
Ensin tasoitin toisen pään, ei ollut suora. Merkki kohdilleen ja saha esiin. Käytin ihan tavallista hienohampaista selkäsahaa. Kätevä, kun terä ei taipuile miten sattuu, tulee suora. Jiirisahauslaitteeseen tämä putki ei mahtunut, ja sirkkeliä ei ole. Aika helposti sahautuu tällainen muovi.
 
Rungonpalaset valmiina seuraavaan vaiheeseen. Sahauksesta jäi pieni kynnys, ja leikkauspinta oli vähän rosoinen. No, hiotaan. Kiinnitin tasaiseen ja tukevaan levyyn hiekkapaperia, karkeus oli 150. Koska ei sattunut olemaan kokonaisia arkkeja, laitoin rullasta siivuja vierekkäin. Kiinnitys roudausteipillä takapuolelta. Kannattaa tehdä reilusti isompi hioma-alue, 8" rummulle noin 14" kanttiinsa. Rumpua pyöritetään alustalla tehden isoa ympyrää, otetta vaihdetaan välillä. Paperista kopistellaan pölyt, kun tuntuu ettei se enää ota. Vesihiomapaperin kanssa käytetään tietenkin vettä.
 
Kun reunat olivat tasaiset ja siistit, teippasin puolikkaat päällekkäin ja merkkasin metalliosien paikat. Merkkauskohtaan laitoin ensin palasen maalarinteippiä, noin suunnilleen kohdalleen, ja merkkasin siihen. Kätevää, jos tulee huteja. Suorakulma on tässä kohdassa erittäin kätevä työkalu. Ensin pystyviivat oikeille kohdille, sitten vaakaviivat ja leikkauskohtaan reikä. Teippiin on järkevää kirjoittaa, mikä osa siihen kohtaan on tulossa.
 
Sitten leikkasin puolikkaat taas erilleen, teipit jäivät tietenkin paikoilleen. Pora esiin ja oikeankokoisia reikiä oikeisiin kohtiin. Kaikki kiinnitysruuvit eivät ole samankokoisia, tarkkana tässä. Käytin teriä, joiden päässä on pieni piikki. Sen sai painettua juuri oikeaan kohtaan, eikä terä vaellellut minne sattuu. Tavallisiakin teriä voi käyttää, mutta silloin kannattaa terhdä alkumerkki ensin.
 
Poratessa annoin kierroksia reilusti, mutta en painanut ollenkaan. Toisella kädellä vielä pidin vastaan, ettei pora pääse läpi tullessaan hyppäämään. Kerran se pääsi, mutta istukka naarmutti pelkkää teippiä, ei runkoa. Hurraa. Kaikki reiät tulivat oikeille kohdille, ja rungon rakokin tuli mitoissa otettua huomioon. Yllättävää.
 
Porasin alavanteeseen reiät maton naruille. Olisi voinut tehdä normaalit kolotkin, mutta siitä on niin paljon vaivaa. Kahdeksantuumaisia alavanteita ei jostain syystä ole myytävänä.
 
Tässä kohdassa oli pakko laittaa virityspesät ja kalvot kiinni ja ottaa koeajo. Ihan kiva. Pesätkin istuvat suorassa.
 
Tein vielä virvelimaton, koska sellaistakaan ei ole kaupan. Tilaamalla joltain pienvalmistajalta voisi saada, mutta hinta on varmasti kovin suolainen. Siispä tavallinen matto ja sivuleikkurit. Leikataan sopivan mittaiseksi ja juotetaan takaisin kiinni. Entiset tinat ja langanpäät sulatetaan tietenkin irti ensin. Helppoa hommaa, kun jättää toisen pään koskematta - langat tulevat valmiiksi suoraan.
 
Reunaviisteet. Koska ei ole jyrsintä, enkä viitsinyt yhtä hommaa varten ostaa, päätin selviytyä kotikonstein. Ensin rungon sisäpuolelle teippi, viitisen milliä reunasta alaspäin. Sitten harpilla rengas reunan puoliväliin. Näiden välinen osa postetaan tavalla tai toisella - käytin puukkoa ja viilaa. Sitten pyöristellään hiekkapaperilla, aina vaan hienommalla. Tuloksena pitäisi olla loivasti kaartuva reunus, jossa uloin reuna on kuitenkin terävä ja koskematon. Ei ole niin vaikeaa kuin miltä kuulostaa, kunhan jaksaa olla kärsivällinen ja huolellinen. Reunat menivät lampputestistä läpi (rumpu tasaiselle pinnalle, lamppu sisään - kolot viisteessä näkyvät selvästi)ensiyrittämällä.
 
Mattosyvennykset tein viilaamalla, hiekkapaperilla viimeistellen. Tarkoituksena on tehdä maton levyinen tasainen kohta, joka sulautuu molemmista päistään saumattomasti itse viisteeseen. Laitoin rungon ulkopuolelle teipin, johon piirsin syvennyksen muodon. Sitten vain viilalla viivaan asti ja viimeistely päälle.
 
Mittailin helistimille paikat, mahtui kolme paria jokaiseen väliin, paitsi mattokoneiston ja kiinnitysmuffin kohdalle. Pienet reiät keskelle, pätkä rautalankaa reikiin ja homma läjään. Se toimii! On suorassa ja hieno kuin keskeneräinen rumpu. Jei. Soundi on parantunut viisteiden myötä, ja mattokin istuu paremmin. Ei pärise turhia.
 
Maalia pintaan. Ensin tietenkin teipataan reiät sisäpuolelta, että ei valu. Musta pohjamaali oli jo valmiina, siihen päälle tummaa ruskeaa. Kuivuttua suttasin päälle kirkasta punaista tahallisen rujosti, että jäi raitoja ja ruskea näkyi välistä. Käytin liian jäykkää maalia. Koristekuvioita oli mielessä monenlaisia, mutta päädyin lopulta tällaiseen. Valkoiset raidat ovat tarraa, raon reunat taas valkoista maalia.
 
Kelluva ripustus on mahdollisimman karu, taivutettu pellinpala. Tähän on tulossa evoluutioversio, kunhan keksin jotain.
 
---
 
Kah, tätä kirjoittaessa ovat ääninäytteetkin latautuneet. Valitan laatua, mutta parempaan en nyt kykene. Helistimien helähdys esimerkiksi ei kuulu juuri ollenkaan..
 
www.kolumbus.fi/voitto.kattinen/semisuper/muovi-alamatto.AVI
www.kolumbus.fi/voitto.kattinen/semisuper/muovi-ylamatto.AVI
www.kolumbus.fi/voitto.kattinen/semisuper/muovi-molemmatmatot.AVI
www.kolumbus.fi/voitto.kattinen/semisuper/muovi-setti-alamatto.AVI
www.kolumbus.fi/voitto.kattinen/sem … super/muovi-setti-molemmatmatot.AVI
 
Tiedostojen nimistä voi päätellä, mitä säätöjä käytin.
 
Puh. Lisäkysymyksiä odotellessa.