Studiotyöskentely ›

Red Hot Chili Peppersin Blood Sugar Sex Magik ..
 
hifi-saundisempia levyjä on jopa minun levylootassa melko monta, mutta yksikään ei mielestäni potki aivan tällä tavalla. Huomattava osa saundia tosin on herrojen Flea, Frusciante ja Smith käsissä ja soittimissa (kitaristina ja basistina kiinnittänen paljon huomiota myös itse soittimien ja vahvistimien soundiin, eli muuttujia riittää :) . Ja musamaailmaltaan levy on sen verran klassisen simplististä trio-rockia että sitä on varmaankin ollut helppo miksailla.
 
Mutta asiaan, kertokaapas levyjä joissa teidän mielestä on Täydelliset Soundit(tm)?

Dream Theater: Awake
Metallica: Black
Thin Lizzy: Jailbreak
Sting:Mercury Falling
 
Kaikissa omalla tavallaan.

Stratovarius - Dreamspace
Jethro Tull - Aqualung, Thick as a brick
(Klisee) Metallica - Black album
J.M.K.E. - Külmale maale, Ainult Planeet
(tekevät oikeutta punkille, juuri sopivan autotallimaiset - varsinkin ensinmainitussa -
toisin kuin esim. ylituotetut soundit Õhtumaa viimased tunnid - levyllä)
 
Sekä omalla tavallaan (sopii siihen folk-tyyliin)
Jethro Tull - Songs from the wood, Heavy horses

Mutta asiaan, kertokaapas levyjä joissa teidän mielestä on Täydelliset Soundit(tm)?
Mitä tarkoitata täydellisillä soundeilla. Luonnon mukaisuutta
( esim. rummuissahan on loppujen lopuksi naturaalina aika v...mainen kolkko soundi) vaiko äärimmilleen hiottua kautta linjan tasapainoista ja kompressoitua soundia ?

Blondie: Parallel Lines
Smashing Pumpkins: Siamese Dream
Television: Marquee Moon
Japan: Tin Drum
Michael Jackson: Thriller
Weezer: Green Album
Posies: Dear 23
Madonna: Into the Groove-sinkku :-)

Hmmm, kiinnostava kysymys. Tässä muutamia mieleentulevia, joiden soundimaailma sopii musiikkiinsa jokseenkin täydellisesti:
 
Neville Brothers: Yellow Moon
Daniel Lanois: Acadie
Massive Attack: Mezzanine
Peter Gabriel: III
Patti Smith Group: Easter
The Clash: Give 'Em Enough Rope
Little Feat: Dixie Chicken
Carmel: The Falling
 
Livelevyt, joissa on miltei täydellinen soundi musiikkiinsa nähden:
Japan: Oil On Canvas
Little Feat: Waiting For Columbus
The Band: The Last Waltz (4-cd reissue)
(Ainakin noihin kahteen viimeiseen on tosin äänitelty yhtä ja toista myöhemmin studiossa.)
 
Ja sitten se levy, joka pitää kuunnella aina silloin, kun huomaa kuuntelevansa enemmän bassorummun soundia kuin levyllä olevaa musiikkia:
 
The Yardbirds: Five Live Yardbirds
 
.

No huh! Nimittäin kun katselen yllä olevaa kuutta listausta niin löydän niistä noin yhden kotimaisen levyn (onko senkään soundit "kotimaiset"?). Onko tilanne oikeasti tämä vai ollaanko me Mnetissä vaan vinksahtaneita?
 
No ei omat suosikkinikaan sisällä ainuttakaan kotimaista, mutta luulin että Yleinen Mielipide ei ole sentään mene ihan noin.

Semmoinen täysin suomalaisin voimin tehty levy, jossa on loistavat soundit, on Mikko Kuustosen Aurora.

No huh! Nimittäin kun katselen yllä olevaa kuutta listausta niin löydän niistä noin yhden kotimaisen levyn (onko senkään soundit "kotimaiset"?).
 
Taitaapa virolaisen JMKE:n esikoinen Külmale Maale olla listojen ainoa suomalaisin soundein tehty levy.
 
Onhan suomessa tehty hyvän (tai enemmänkin omaleimaisen-) kuuloisia levyjä. Eppu Normaalin Kahdeksas ihme on erään äänikuvan huippu, samalla tavalla kuin Sielun Veljien L'Amourha tai (yllätys yllätys) Hanoi Rocksin eka on edelleen heidän parassoundisin levynsä, by far! Studioista Nurmikallion Microvox-soundi on rujoudessaan SE definitiivinen 70-luvun lopun soundi, samoin Tico-Tico on maineensa ansainnut. Mutta! Mutta!
 
Viime yönä tuli radiosta Steely Dania, kun vaihdoin kanavaa, ja pakkohan se on sanoa ettei Aja'n tasoisia levyjä oo täällä tehty. Suomalaisissa levyissä on viime aikoihin asti ollut se suomalainen ylämiddle, joko levyjen preesens kolisee kuin kylpyamme tai sitten mennään niin tuhnuten silmiltä takanurkkaan ettei oo tosikaan. Hyvä ja kuulaahko soundi, periaatteessa, mutta kaikki maistuu Finnvoxin saunapaneeleille. Vasta viimeisen 10 vuoden sisällä on tääkin kuva alkanut hämärtyä.
 
Ei Hurriganesin Hot Wheels ollut hyvä levy siksi että siinä olis ollut hyvät soundit, vaan koska siinä on yhtä surkeat soundit kuin Ramonesin ekalla; varsin epähärmäläiset soundit.
 
Emmä tiedä. Vähän väliä kuulen hyväsoundisia kotimaisia levyjä ja muistan kehuneeni niitä kuuntelutilanteessa, miksen mä nyt muista niiden nimiä? Miksi muistan vain sellaiset levyt jotka kuulostaa oikein todella kauheilta; Larry And the Lefthandedit tai vaikka Slideshakerin ekan EP:n, joka kuulosti siltä kuin hiiret inisis kaivon pohjalla...
 
Suomessa on muutenkin vähän sellainen biisilähtöinen historia, että biisintekijöiden täytyy olla vähintään neroja tai ainakin loistavia, että levyjä viitsii ylipäänsä kuunnella. Yksi lajinsa huippu on Heikki Salo, joka on niiiin hyvä biisintekijä, että sillä painolla jopa niinkin kammottavan (sori, vain mun mielipide) kuuloinen bändi kuin Miljoonasade menestyi ja teki relevantteja levyjä.
 
Hei, nyt tuli mieleen yksi todella hyväsoundinen kotimainen levy! Shadowplay: Eggs&Pop

Taitaapa virolaisen JMKE:n esikoinen Külmale Maale olla listojen ainoa suomalaisin soundein tehty levy.
 
Kyllähän tuo Stratovariuksen Dreamspacekin ihan kotimaista tuontantoa on. Vai tarkoititko nyt "suomalaismaisia" soundeja?

Kyllähän tuo Stratovariuksen Dreamspacekin ihan kotimaista tuontantoa on. Vai tarkoititko nyt "suomalaismaisia" soundeja?
 
Eeei, olet varmaan oikeassa, luulin vain (ilman tarkempaa tietoa) Stratovaarien käyttävän ulkomaista työvoimaa ideoidensa toteuttamiseen. Siispä kaksi kotimaista tallennetta mahtuu gallupiin:-)

Viime yönä tuli radiosta Steely Dania, kun vaihdoin kanavaa, ja pakkohan se on sanoa ettei Aja'n tasoisia levyjä oo täällä tehty.
 
Oiskohan kyse myös siitä, että Suomen markkinoiden levymyynnillä ei yhden artistin levyn miksaamiseen ole varaa käyttää ykkösluokan studion aikaa ja siihen päälle vuokra- ja lainalaitteita sitä puolta vuotta mitä Steely Danin taso kaipaa - silloinkin kun äänitykset on tehty moitteettomasti...
 
Nykyään käytettävissä on kyllä pienemmissäkin pajoissa maailmantason kalusto - ainakin softana - joten siitä ei ole kiinni. Mutta huolellinen työ vaatii edelleen yhtä paljon aikaa. Ja studioaika on edelleen rahaa.
 
Tuossa keväällä minulla sattui olemaan tilaisuus ja aikaa miksata australialaisen popbändin omakustannelevyä: kaksitoista biisiä, suunnilleen streittiä, pianopohjaista kamaa, rumpuja lukuunottamatta kaikki suhteellisen hyvin soitettua ja äänitettyä. Silti hommaan meni normaaleina työpäivinä laskien varmaan yli kolme viikkoa. Vaikka ajasta nyt vähintään puolet voikin laskea minun kokemattomuuteni ja silkan miksauksen opettelun piikkiin, niin silti - nuo olivat sentään VARSIN helppoja biisejä miksata.
 
No, jälki kuulostaa omaan korvaani hyvältä vielä nytkin kun sain levyn käsiini, eikä bändikään tunnu olleen kovin tyytymätön, päätellen siitä että valitsi levylleen kahdeksan minun miksaustani ja vielä kehui tosi nolostuttavasti hihanuoteissa...
 
(Valitettavasti bändin sivuilla - www.mcivercork.com - on ääninäytteinä vain varhaisempia demoja.)
 
Yksi lajinsa huippu on Heikki Salo, joka on niiiin hyvä biisintekijä, että sillä painolla jopa niinkin kammottavan (sori, vain mun mielipide) kuuloinen bändi kuin Miljoonasade menestyi ja teki relevantteja levyjä.
 
Livenä Miljoonasade kuulosti minusta aina hyvältä ja tasapainoiselta siihen aikaan kun niiden keikoilla enemmän kävin (80-90-lukujen taitteessa). Levyjen yltiödiskanttinen soundimaailma kummastutti: pohdiskelin, että oliko tuottaja/miksaaja-Louhivuoren kuulo vaurioitunut yläpäästään menneinä Hurriganes-aikoina.
 
Okei, lisätäänpä muutama soundillisesti erittäin onnistunut kotimainen levy:
 
Sir Elwoodin Hiljaiset Värit: Yö tekee meistä varkaat
Yari: Apinoiden planeetta
Dashing Waves: Dashing Waves
Bluesounds: Native Sons of Far-Away Country

Suomalaisten huippualaksi voisi sanoa myös nuo viimeiseen pisaraan asti kliiniset nykyhevilevyt (Nightwish, Stratovarius). Helvetin selkeät ja laadukkaat soundit, eri asia mitä niistä sitten saa irti.
 
Omia suosikkilevyjä soundien suhteen:
Rush - Counterparts
Gamma Ray - Land Of The Free

Mitä tarkoitata täydellisillä soundeilla. Luonnon mukaisuutta
( esim. rummuissahan on loppujen lopuksi naturaalina aika v...mainen kolkko soundi) vaiko äärimmilleen hiottua kautta linjan tasapainoista ja kompressoitua soundia ?
 
Mun mielestä täydellinen soundi on sellainen, että voi vaan kuunnella musaa eikä edes huomaa mitään soundeja. Yleensä jos biisit on ankeita tms. alkaa kiinnittämään huomioita soundeihin ja kansiin ym. epäolennaisuuksiin :)
 
Kuitenki vähän listaa:
 
Donovan: Barabajagal, Sunshine Superman, A Gift From a Flower to a Garden
Grand Funk: Live Album, Grand Funk, Closer to Home
Beatles: koko tuotanto
Beach Boys: Pet Sounds, Smiley Smile
Weezer: koko tuotanto
AIR: koko tuotanto
ACDC: kaikki Bon Scott-osaston levyt
Grateful Dead: Live/Dead, American Beauty
Johnny Cash: The Man Comes Around
Grandaddy: The Sophtware Slump
Charles Mingus: koko tuotanto
Buddy Miles: koko tuotanto
 
...loputon lista :)

Red Hot Chili Peppersin Blood Sugar Sex Magik ..
 
hifi-saundisempia levyjä on jopa minun levylootassa melko monta, mutta yksikään ei mielestäni potki aivan tällä tavalla. Huomattava osa saundia tosin on herrojen Flea, Frusciante ja Smith käsissä ja soittimissa (kitaristina ja basistina kiinnittänen paljon huomiota myös itse soittimien ja vahvistimien soundiin, eli muuttujia riittää :) . Ja musamaailmaltaan levy on sen verran klassisen simplististä trio-rockia että sitä on varmaankin ollut helppo miksailla.
 
Mutta asiaan, kertokaapas levyjä joissa teidän mielestä on Täydelliset Soundit(tm)?
 
Ulkomaalaisista ehkä uusi Cardigans
 
Kotimaisista on pakko mainostaa myös tulevan Stella-albumin tuottajaa Ripa Eskolinia (tuo mainio Lemonatorkitaristi), joka loihti Aleksi Ojalan levylle varsin lämpimän tunnelman. Niin ja Stellan ensi single on nyt siis tehty, ilmestyy joskus syyskuussa.

Tunnetuimmista levyistä pakko sanoa nämä:
Garbage - Version 2.0
Siinä on täydelliset soundit ja levy on muutenkin täydellinen (mukaan tosin olisi voinut laittaa YLSF:n loistava soolofiilistely, mikä kuuluu liveversioon).
 
Loistavia on myös Garbagen muut levyt sekä B-puolet sekä muut tuotokset, joissa kaksikko Butch Vig + Billy Bush on mukana ollut.
 
(tuot. Manson, Marker, Erikson, Vig)
 
Dean Garcialla on loistava käsitys soundista. (tuot. Moulder)
 
Aivan loistava käsitys soundeista on myös Phil Thornalleyllä, josta vakuuttava näytös ovat Natalie Imbruglian kaksi levyä.
(tuot. Phil Thoralley+muita)
 
The Cardigansin uusimmassa (tuot. Larson, Johansson, Sunding, Lagerberg, Sveningsson, Svensson, Persson) on myös hienot intiimit soundit (vaikka se onkin ruotsalainen.. no joo piikittelyä :) Mutta ei oikein maistu perusruotsisoundi eli liiallinen kompressorin käyttö ja musiikista terän kadottaminen)
 
Doubtin Rock Steadyllä (tuot. Jobson, Ocasek, Price, Orbit, Sly & Robbie, Chase, Clevie, Derfler, Hooper, Hobson, Steely, Steir, Stent, Stefanix2, Dumont, Young, Kanal) on hienot soundit ja mielestäni loistava esimerkki miten homma voi toimia vaikka käytetään suunnilleen joka raidalla omaa tuottajaa. Eihän tässä alkuaikojen raaemmasta skaväännöstä ole tietoakaan, mutta ei ole tarkoituskaan.
 
On paljon muitakin hyviä (nämä nyt oli suht. tuoreita albumeja) ja yleensä ne on juuri ne omaperäisen tyylilajin luojat (tai aikaiset toisten seuraajat, kuten Garbage). Mutta olennaisin tuli sanottua, kun mainitsin V2.0:n :)
 
EDIT: lisäsin pyydetyt tuottajat. Varsinkin No Doubtilla aika lista:)

Mitä tarkoitata täydellisillä soundeilla. Luonnon mukaisuutta
( esim. rummuissahan on loppujen lopuksi naturaalina aika v...mainen kolkko soundi) vaiko äärimmilleen hiottua kautta linjan tasapainoista ja kompressoitua soundia ?
 
Kysymys on joka tapauksessa niin subjektiivinen että jätin tämän tarkoituksella avoimeksi, jotta kuulisin vähän että minkä tyylisistä saundeista minkäkinlaisessa musassa ja tilanteessa porukka diggaa. Jotain 'landmarkkeja' on tosin jo huomattavissa esille tuoduissa levyissä...

Ulkomaalaisista ehkä uusi Cardigans

Samaa mieltä. Ah, kuinka paljon paremmalta tuollainen intiimi luonnonmukainen soundi kuulostaakaan siihen Gran Turismoon verrattuna.
 
Ja oma lista:
 
Supergrass: Life On Other Planets
Foo Fighters: Foo Fighters
Lemonator: Grandpop ja The Waltz
Muse: Hullabaloo (live)
Kent: Kent
...

Hmmmm,

Frank Sinatra: Only for the lonely- perfecto! Yleensäkin nämä vanhat jenkkilevyt, jotka tehtiin livenä.

Donald Fagen: The Nightfly. Perfecto!

Seal: Human Being- aluksi olin ihan ihmeissäni...missä helvetissä on diskantit, mutta sitten yhtäkkiä tajusin...

Art Of Noise: Seduction of Debussy- helvetin hieno perfectionistinen levy....yhdessä biisissä merkattu "versio 138"!

Duncan Sheik Phantom Moon: Muutenkin loistava levy ja soundit ovat täydelliset. Kevin Killen on yksi surista suosikeistani miksaajana.

Jonatha Brooke: Steady Pull....pakko saada yksi Clearmountain messiin.

Jackson Browne Naked Ride Home....liisää Clearmountainia.

Celinen Dion: Mikä tahansa 90-luvun tuotos. äärimmäisen hyvät soundit noissa. Mix by Humberto Gatica, joka on yksi suosikeistani.

Jo Dee Messina Burn: loistavat stydit radiomiksaukset.