Kitarat: kitarakamat ›

Ei kaulan tai bodyn materiaalilla ei ole(sähkökitarassa) ollenkaan suoranaista vaikutusta soundiin(joka kuuluu vahvistimesta). Ne vaan vaikuttavat siihen miten kielet resonoivat. ...
 
Ai jaa. Miten kielet resonoivat. No siinähän se juju onkin. Eri puulajit vaikuttavat täysin eri lailla siihen miten kielet värehtelevät, ja sanoithan itse että kielten värähtelyt välittyy mikkien kautta vahvistimelle. No vaikuttaako värähtelyjä muokkaava puu kaiuttista kuultavaan soundiin vaiko ei???
Fysiikan opiskelu on kyllä ihan varteenotettava asia mutta elä rupea suunnittelemaan kitaroita tuon perusteella.

no vielä jos ne mikit värähtelee rungossa kielien kanssa samassa vaiheessa, niin sekin kumoaa oman osansa vahvistimelle menevästä tavarasta :). on se vaikeeta ;).
 
Eikä lukion fysiikka käsittele kovin syvällisesti sähkökitaran toimintaperiaatetta. Eikä myöskään vahvistimen. Itse joudut pähkäilemään... Kyl siel kuitenki opetetaan laskemaan varautuneen elektronin lähettämää energiapakettia kun se siirtyy takaisin omaan alkuperäiseen ratatasoonsa :P pläh...

no vielä jos ne mikit värähtelee rungossa kielien kanssa samassa vaiheessa, niin sekin kumoaa oman osansa vahvistimelle menevästä tavarasta :). on se vaikeeta ;).
 
Eikä lukion fysiikka käsittele kovin syvällisesti sähkökitaran toimintaperiaatetta. Eikä myöskään vahvistimen. Itse joudut pähkäilemään... Kyl siel kuitenki opetetaan laskemaan varautuneen elektronin lähettämää energiapakettia kun se siirtyy takaisin omaan alkuperäiseen ratatasoonsa :P pläh...
 
Joo ja, sitten kun rupeet laskemaan optimaalisia mikin paikkoja ja P.Green- vaiheenkääntöjuttuja. Yksinkertaistetusti: kielen värähtelevä pituus eli skaala 24" mikkien väli keskeltä keskelle 4", vaiheenkääntö "syö" pois joitakin ääneksiä ja korostaa taas joitakin. Nyt jos runko ei yhtään auta niin eipä jää noita normaalisti kuuluvia ylä-ääniä soimaan joten tästä seuraa ettei mikeistä kuulu mitn. Useimmat kokeilut epä-akustisilla keinoaineilla on kariutuneet tähän seikkaan, senpä vuoksi ymmärtääkseni just flaxwood, resonwood, luthite ynnä muut keinoaineet pyrkivät jäljittelemään optimaalista puuaineen akustista soundia. Voinpa olla väärässäkin. Toisaalta olen rakennellu 80-luvulla, jolloin kaikilla konsteilla "lisättiin sustainia", esmes Straton hardttailin alle "puoli kiloo" messinkilevyä... :)

On se totta. Ja joku konserttipianisti saatta vielä tänäpäivänäkin soitella 100 vuotta vanhalla Steinway puupianolla vaikka Casio'lta on tullut ihan uus malli. On se järkyttävää.
 
Ja joku Steinberger on taatusti parempi kuin retro-fiilistely strato. Kitarassa ei ole "kuolleita kohtia" lainkaan ja se soi tasaisesti.

Ja joku Steinberger on taatusti parempi kuin retro-fiilistely strato. Kitarassa ei ole "kuolleita kohtia" lainkaan ja se soi tasaisesti.
 
Saattaisiko olla ihan tuolla tavalla. Voipi olla. Mistä minä tiedän. Täytyy sen olla just noin. Pysyyhän Casiokin vireessä isältä pojalle ja saahan sen soimaan piiiiitkän ja puhtaalla siniaallolla.Ei minkäänlaisia kerrannaisia ja ylisäveliä, vain puhdasta ääntä.
Minä ehdotan että poltetaan kaikki Kipsoniitit ja Ratokasterit valkealla.
P.S. Jos joku ei kaikesta huolimatta jaksa poltella vanhoja Fendereitään niin ne saa kyllä toimittaa minulle hävitettäväksi. Minä lupaan lähettää uuden muovipaskan tilalle.

Oiskohan tuosta kepiksi sulle? http://www.flaxwood.com/
 
Saakelin loistavan kuuloisia ja etenkin tuntoisia keppejä muuten, tänään testailin Fazerilla. Siitä solid-versiosta en pitänyt niin paljoa, mutta se Rautia-modell (ontto) oli aivan hunajata.
 
Ensi kesänä sitten ostan, kun hinta tippuu tonnin pintaan.

Saattaisiko olla ihan tuolla tavalla. Voipi olla. Mistä minä tiedän. Täytyy sen olla just noin. Pysyyhän Casiokin vireessä isältä pojalle ja saahan sen soimaan piiiiitkän ja puhtaalla siniaallolla.Ei minkäänlaisia kerrannaisia ja ylisäveliä, vain puhdasta ääntä.
Minä ehdotan että poltetaan kaikki Kipsoniitit ja Ratokasterit valkealla.
P.S. Jos joku ei kaikesta huolimatta jaksa poltella vanhoja Fendereitään niin ne saa kyllä toimittaa minulle hävitettäväksi. Minä lupaan lähettää uuden muovipaskan tilalle.
 
heh. Kuules se, että kitara soi hyvin EI tarkoita sitä, että se on kliininen. Onhan klassisessakin musiikissa materiaalit muuttuneet aikojen myötä. Ei muovi tai joku komposiitti ole sen kummempaa kuin puu. Takuulla tuottaa ylisäveliä.

heh. Kuules se, että kitara soi hyvin EI tarkoita sitä, että se on kliininen. Onhan klassisessakin musiikissa materiaalit muuttuneet aikojen myötä. Ei muovi tai joku komposiitti ole sen kummempaa kuin puu. Takuulla tuottaa ylisäveliä.
 
Kyllä Parkerit ja Steinbergerit eivät soi lähellekään niinkuin puusta tehdyt laatukitarat. Kylmä, kova ja eloton on se soundi. Sopinee hyvin tietynlaiseen "Savage Garden" -tyylin hengittämättömään hissimusiikkiin.
 
Vaikka logiikka sanoisi tasalaatuisen komposiitin olevan säädettävissä optimaalisesti, luontoäidin analogisen epämääräisesti tuottama puu on yhä se ykkönen ihmiskorvan mieleen. Tuo pellavakomposiitti eli Flaxwoodin kepit ovat jo askel oikeaan suuntaan IMHO, kuulostaa jo miellyttävältä. Mutta eipä komposiittimateriaalien olekaan tarkoitus syrjäyttää puuta, pikemminkin tuoda uutta siihen rinnalle. Hiilikuitu ei soittimen runkopuuna ole mieleeni (ainakaan tähänastisten kokemusten perusteella), mutta pellava kuulosti vallan namilta.

On se totta. Ja joku konserttipianisti saatta vielä tänäpäivänäkin soitella 100 vuotta vanhalla Steinway puupianolla vaikka Casio'lta on tullut ihan uus malli. On se järkyttävää.
 
Noh, noh! Ei pidä paikkaansa.
 
Pianot ja flyygelit ovat siitä vänskiä pelejä, että niiden soundi ei parane iän myötä, kuten viuluissa ja kitaroissa tapahtuu. Tai en nyt ihan varma noista jälkimmäisistäkään ole...
 
Eli joku 50-vuotta vanha Steinway on jo aika paska ja loppuun soitettu. Ainakin noin konsertointimielessä.
 
Ja sitten alkuperäiseen aiheeseen: Kyllä käsittääkseni puulla on merkitystä soittimen soundille, mutta usein enempi vaikuttaa rakenteelliset ratkaisut ja niiden laatu. Esimerkiksi bassonrakentaja guru Carl Thompson kertoi haastattelussa, että jos joku pyytää häntä valmistamaan soittimen, jossa on joku tietyn tyyppinen soundi, ei hän tiedä miten se tehdään, ainakaan puilla. Hän saattaa lähinnä ehdottaa jotain tiettyä mikkisettiä.
Tosin ukkelin soittimissa taitaa olla yleensä jotain kymmentä eri puulaatua, että en tiedä sitten... Hyvin soivia vehkeitä tekee kuitenkin.

Kyllä Parkerit ja Steinbergerit eivät soi lähellekään niinkuin puusta tehdyt laatukitarat. Kylmä, kova ja eloton on se soundi. Sopinee hyvin tietynlaiseen "Savage Garden" -tyylin hengittämättömään hissimusiikkiin.
 
Vaikka logiikka sanoisi tasalaatuisen komposiitin olevan säädettävissä optimaalisesti, luontoäidin analogisen epämääräisesti tuottama puu on yhä se ykkönen ihmiskorvan mieleen. Tuo pellavakomposiitti eli Flaxwoodin kepit ovat jo askel oikeaan suuntaan IMHO, kuulostaa jo miellyttävältä. Mutta eipä komposiittimateriaalien olekaan tarkoitus syrjäyttää puuta, pikemminkin tuoda uutta siihen rinnalle. Hiilikuitu ei soittimen runkopuuna ole mieleeni (ainakaan tähänastisten kokemusten perusteella), mutta pellava kuulosti vallan namilta.
 
Määrittele "hengetön". Pitääkö tässä jotain magiaa ruveta harjoittamaan. Kylmä ja eloton- ja paskat. Ystävälläni on Parkerin nightfly ja ei se mitään hissimusiikkia soita. Saundi on puhdas ja tasainen eikä kuolleita kohtia ole tietääkseni. Kunnon murinat se sillä saa aikaan. Musta tuntuu, että koko noi henkimaailman asiat on vaan sun päässä.

Kyllä Parkerit ja Steinbergerit eivät soi lähellekään niinkuin puusta tehdyt laatukitarat.
 
Mutta eivätkös Parkerit nimenomaan ole puuta? Ja nimenomaan mahdollisimman soivaa, resonoivaa puuta, joka on pinnoitettu keinoaineella siksi, että se puu voidaan valita nimenomaan soinnillisten ominaisuuksiensa vuoksi eikä sellaisesta puusta, jonka päätehtävä on kestää kielien veto?
 
.

Mutta eivätkös Parkerit nimenomaan ole puuta? Ja nimenomaan mahdollisimman soivaa, resonoivaa puuta, joka on pinnoitettu keinoaineella siksi, että se puu voidaan valita nimenomaan soinnillisten ominaisuuksiensa vuoksi eikä sellaisesta puusta, jonka päätehtävä on kestää kielien veto?
 
.
 
Kah, voi olla, mutta hirveiltä ne kuulostavat joka tapauksessa. Avaruuskitaroita.

Kyllä tämä Parker noudattaa ainakin aika perinteistä kaavaa, mahonkia runko ja kaula ja SD:n Jazz ja JB mikkeinä.
 
http://namm.harmony-central.com/SNA … M03/Content/Parker/PR/Fly-Mojo.html
 
EDIT: mutta tämä 'Mojo' näyttääkin olevan uusi malli, "The Fly Mojo was created out of the market demand for a Fly model with a richer, heavier tone,"

Ei kaulan tai bodyn materiaalilla ei ole(sähkökitarassa) ollenkaan suoranaista vaikutusta soundiin(joka kuuluu vahvistimesta). Ne vaan vaikuttavat siihen miten kielet resonoivat. Ja onhan se ääni toki värähtelyä, mutta normaalit sähkökitaran mikit ovat magneettisia, ja ottavat vain sen värähtelyn, mikä syntyy, kun joku metalli kappale häiritsee niihen magneettikanttää. Elikkä jos vetäsee mikin Vierestä(ei osu mikkiin), vaikkapa avaimella kerran, niin mikrofoni välittää 1Hz:n värähtelyn vahvistimelle. Jos taas "vemputat" sitä avainta sata kertaa sekuntissa, niin siitä saattaa jo syntyä kuultava ääni(100Hz).
 
Eikö?!?!?!
 
Aijon opiskella lukiossa oikeen kunnolla fysiikkaa, jotta voisin ymmärtää paremmin kitaroita ja styrkkareita.
 
Eieieiei...
 
Siis kitara vaikuttaa soundiin aivan yhtä paljon kuin styrkkari. Tottakai siihen saundiin vaikuttaa se mitä styrkkaan tulee sisään. Kitara tekee ääntä, ja styrkka värittää sitä ja vahvistaa sen.
Eri puulaadut vaikuttavat lähestulkoon yhtä paljon kuin eri mikit. Siksi esim. lespa (mahonkirunko) soi aivan eri tavalla kuin strato (leppä/saarnirunko). Kun kielet resonoivat eri tavalla, ottavat mikit vastaan erilaisia värähtelyjä.

Katselin Parkerin uuden bassomallin arvostelua niin sekä runko että pidemmässä taskussa istuva pulttikaula olivat useammasta kymmenestä puunsiivusta prässättyjä ja päällystetty jonkinlaisella kalvolla. Saundi ja sustaini olivat kuitenkin hyviä.

Ehkä kitaristit ovat liian konservatiivisia noin yleensä? Suurin osa kitaristeista soittaa vieläkin 30-40 vuotta vanhalla teknologialla, vaikka uutta syntyy koko ajan...
 
Ei yleensä ole mitään syytä olla käyttämättä sitä "vanhaa teknologiaa". Pikemminkin päinvastoin, sillä vanha ja hyväksi todettu toimii usein paremmin kuin pussillinen uusia, kuten vanha hyvä sanonta kuuluu. Ei sillä ole väliä kuinka vanhaa se tekniikka on, vaan kuinka hyvin se toimii.
 
- Aardfather

mutta normaalit sähkökitaran mikit ovat magneettisia, ja ottavat vain sen värähtelyn, mikä syntyy, kun joku metalli kappale ... Eikö?!?!?!
 
Ei. Kokeilepa huutaa kitaranmikkeihin, tai koputa niitä rystysellä. Hyvin kuuluu.
 
Teoriana toi oli ihan hyvä, mutta ei tullut voittoa, kiitämme kannatuksesta.
:-)

Katselin Parkerin uuden bassomallin arvostelua niin sekä runko että pidemmässä taskussa istuva pulttikaula olivat useammasta kymmenestä puunsiivusta prässättyjä ja päällystetty jonkinlaisella kalvolla. Saundi ja sustaini olivat kuitenkin hyviä.
 
Viilataanko pilkkua? Eli 21 puunsiivua rungossa ja ne on laminoitu epoxilla ja prässätty 50000 kg (!)paineella.
Eli päällä ei ole kalvoa, vaan sitä epoxia on imeytynyt puiden sisään.
 
Kaulassa oli päälle kymmenen puunsiivua, joista lähin otelautaa on muita huomattavasti paksumpi. Sama laminointi ja painekäsittely kuin rungossa. Otelauta todella oht hiilikuitulevu johon nauhat on liimattu kiinni.
 
Tuohon puusiivujen määrään on perusteena se, että näin minimoidaan mahdollisesti "huonot" puut tuosta rungosta. Keskiarvo kun on kaikista siivuista katsottuna aina kohtuullisen hyvä.
 
Ois kiva päästä kokeilemaan, mutta omaksi en noilla hinnoilla (reippaasti päälle 3000dollaria) ottaisi. Ja ruma se on.

Mun tietääkseni Parker on sisältä puuta ja pinnoitettu sitten jollain muulla.
 
Kah, voi olla, mutta hirveiltä ne kuulostavat joka tapauksessa. Avaruuskitaroita.
 
Oletko varma, että sulla on korvat edes päässä?