Kitarat: soittaminen ›

Äiskä varmasti pyyhkii sen sun nenäsi taas, kun vain pyydät. Muista, että sun pitää itse kuunnella ne musiikit, äitisi ei voi tehdä sitä puolestasi.
 
BTW, kä-sit-tä-mä-tön väite sinulta.
 
Kyllä se äiti pyyhkii, kiltti kun on. Keittää vielä kaakaotakin jos pyydän oikein nätisti. Mites sulla? Taitaa olla antanut sulle muutakin kuin lämmintä syliä kun pitää vielä aikuisuuden kynnykselläkin muistella katkerana.
 
Jos ei mennyt jakeluun niin saattaapi olla että puhuin Ynkän ja Romeon soolonsoiton eroista. Kyllähän Ynkän biiseistä valtaosa toimii vallan kivasti vaikka Yngwietä ei olisikaan. Ja monet niistä instrumentaalibiiseistäkin ovat varsin loistavia. Kaiken kaikkiaan en pidä Ynkkää järin kummoisena improvisoijana, biisejä ja ihan mainioita instrumentaaliosuuksiakin osaa kyllä säveltää. Ja kun ne soolot nyt yleensä ovat niitä improvisoituja osuuksia, analyysissäni puhuin niistä. Useimmiten niistä ei tilupatternien poistamisen jälkeen jää paljon jäljelle, edelleen olen samaa mieltä vaikka sun äitisuhtees olis kuinka ongelmallinen.
 
Sen verran täytyy Yngwien puolustukseksi sanoa, että parhaimmillaan miehen soitto on mainiota, varsin mukavaa kuunnella. Eilen diggailin Magnum Opusta ja klassikko-instrumentaaleja Trilogy Suite ja Far Beyond the Sun - kyllä se hienosti vetää, vaikka samoja juttuja pyöritteleekin. Parhaimmillaan Yngwie vaan liimaa ne samat palaset paikoilleen juuri oikein ja lisää vähän musiikkia sinne väliin, niin että lopputulos toimii vallan mainiosti. Niitä parhaita juttuja en lähdekään vertailemaan Romeoon tai kehenkään muuhunkaan, ne ovat Ynkän tyyliä parhaimmillaan ja ovat korkeatasoista kamaa. Miehellä on vaan taso laskenut aika paljon vuosien mittaan, se päästää sellaista 2-3 tähden kuraa käsistään jatkuvalla syötöllä.
 
BTW, olet aika kova väittämään vastaan esittämättä mitään perusteluja. Pyydä äitiä antamaan vähän virikkeitä aivoille, vaikka Pupen hauskat sanat, siinä on kivoja luukkuja - voi kutkuttaa aivosoluja miettimällä että mitähän niiden luukkujen alla onkaan.