Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Porukka tuntuu täällä arvostavan vanhoja SOADin levyjä vaan siksi, että ne ovat vanhoja. Ja sehän on hevipalstalla niin arvostettava asia, jos osoittaa tykkäävänsä pelkästään bändin vanhasta materiaalista.
 
Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että vaikka Toxicity ja debyytti ovatkin hyviä albumeita, niin ne ovat todellakin enemmän vain rankkoja soundeja, kuin itse musiikkia varten. Mezmerize/Hypnotize-kokonaisuudella ilmaisuun tuodaan jotain muutakin kuin se pelkkä raskas tahkoaminen. Pääpaino on musiikillisilla ideoilla ja koukuilla, ja se on mielestäni HEMMETIN hienoa edistystä!
 
SOADin vanhempaa tuotantoa arvostetaan justiinsa kokeilun ja musiikillisten ideoiden takia. Laulunteko ei ole niin hiottua ja rutiininomaista debyytillä ku esmes Toxicityllä. SOAD on aina ollut muutakin kuin raskasta tahkoamista.
 
Ensimmäiset levyt on usein parhaimpia koska sillon bändi ei tiedä vielä miten tehdä levyjä. Ekoilla levytyksillä bändi viitsii haistattaa vitut koska odotuksia ei ole.

ensivaikutelma ei ole yhtä positiivinen kuin Mezmerizen kohdalla oli; vähän turhan vahvasti tuli tunne välityöstä, ylijäämän kierrätyksestä ja vanhan lämmityksestä. Mutta ei hutkita, tutkitaan lisää.
 

 
..kumma, itse taas tuumin että Hypnotizelle on juurikin säästelty parhaat palat, erinomainen levy kaikenkaikkiaan :)

No, mutta eiväthän hevimiehet normaalisti arvostakaan mitään muuta kuin tahkoamista. Ja tietenkin sitä, että diggaillaan niitä bändin kaikista vanhimpia levyjä vain siksi, että "oli niin uskottavaa diggailla bändistä silloin kun kukaan muu ei digannut". Ni.
 
Halipusu;)

Lähettivät, perrrhana, DualDiscin Jenkeistä vaikka kuinka tilasin nimenomaan normi-CD:n. Reklamointia peliin!
 
Onneksi levy sentään toimii kotistereoissa. Yhden kuuntelun perusteella en aio tuomita, mutta ensivaikutelma ei ole yhtä positiivinen kuin Mezmerizen kohdalla oli; vähän turhan vahvasti tuli tunne välityöstä, ylijäämän kierrätyksestä ja vanhan lämmityksestä. Mutta ei hutkita, tutkitaan lisää.
 
Olen nyt kaksi päivää kuunnellut ja tullut semmottiseen johtopäätökseen, että Hypnotize nimenomaan täydentää Mezmerisen. Homma kasvaa kokonaisuudeksi jo kansitaidetta myöten. Katselin illalla CD-hyllyäni ja totesin M/H- kannen olevan paras CD-kansi, mitäö minulta löytyy. CD:tä on kuitenkin balttiarallaa 300.

Tämmöinen arvostelu netistä löytyi Hypnotizesta, tulee mieleen että vaaditaanko S-Zonen tapaisilla sivuilla minkäänsortin laatua tai asiantuntemusta näihin juttuihin.
 
Levy alkaa jykevällä rääkynällä nimensä mukaisesti hyökkäävällä ja myöskin häiriintyneen oloisella "Attack" –biisillä, joka herättää enemmän inhoreaktioita kuin innostusta, ottaen huomioon millaista musaa bändiltä osaa radiosoiton perusteella odottaa. Sama meininki jatkuu: raivokasta räimettä, joka ajoittain hidastuu tunnelmallisemmiksi kertosäkeiksi.
 
Ainakin bändi lunastaa alternative-maineensa mallikkaasti. Levy on raskas ja persoonallinen, peräti outo ja epäilemättä taidokas.
 
Häpeämättömän laskelmoitu, 11 toveriaan miljoona kertaa kaupallisempi nimibiisi ja radiosinkku "Hypnotize" uhkaa viedä maun koko touhusta. Yrittääkö bändi, jolla on oma osuva tyyli hallussaan, ostaa faneja, jotka tulevat ainakin ensikuuntelulla pettymään levyn sisältöön karvaasti? System of a Down ei suinkaan ole ainoa vastaavaan syyllistynyt bändi, mutta petos on tässä tapauksessa erityisen räikeä. "Hypnotizen" ohella ainoastaan "Stealing Society" ja "Holy Mountains" voivat millään muotoa vedota taviksempiin metallifaneihin (ellei balladeja haluta laskea mukaan).
 
Levy tietenkin aukeaa kuuntelun myötä, mutta petetty olo jää.
 
Kannen suunnittelu ja etenkin kaksi sisarlevyä yhdeksi yhdistävä ajatus ovat onnistuneita.
 
Bändiä puuhataan keikalle Suomeen ensi vuodeksi, joten eiköhän fanien sekin toive nyt viimein toteudu!
 
-Anna Malen-

Tämmöinen arvostelu netistä löytyi Hypnotizesta, tulee mieleen että vaaditaanko S-Zonen tapaisilla sivuilla minkäänsortin laatua tai asiantuntemusta näihin juttuihin.
 
Ei?

Tämmöinen arvostelu netistä löytyi Hypnotizesta, tulee mieleen että vaaditaanko S-Zonen tapaisilla sivuilla minkäänsortin laatua tai asiantuntemusta näihin juttuihin.
 
Hassuinta tuossa on se, että arvostelija antaa kuitenkin levylle tähtiä 3/5. Paskaahan tuo on, niin kuin moni muukin arvostelu.

stam1nan vieraskirjasta:
 
Mitäs mieltä ootte muuten soadin uusimmasta?
We attack, attack attack attack!!!
 
Vastaus:
Eilisen kolme biisin kuuntelun perusteella levy on uskomatonta paskaa. Hyrde
 
Repesin tolle kun ekaa kertaa luin =D

Vastaus:
Eilisen kolme biisin kuuntelun perusteella levy on uskomatonta paskaa. Hyrde
 
25.11.2005
"Mitäs pidätte System Of A Downin uutukaisesta?"
 
"Kuulostaa huolestuttavalla tavalla vanhalta CMX:ltä. Paskaa."
 
Tää oli siis ceeämäxän vastaus. Tollastahan tuo on. Mitäs tohon sanomaan, mitä ajatellakaan. Olisihan se hauska tietää mitä ne oikeesti aattelee, mutta ollakko nyt niin väliä.

Itse en ko. yhtyeestä oikein perusta. Esim. joku B.Y.O.B. on minun korviini aivan liian mielenkiintoista poukkoilua joka suuntaan eikä minun pieneen päähäni mahdu miten yhtye voi olla niinkin suosittu kuin mitä se on.
Mutta ehkä se johtuu siitä, että olen vain juntti, joka ei ymmärrä yhtyeen nerokkuutta.

Daron sanoi jossain haastattelussa, että halusi itse laulaa enemmän, koska piti saada välitettyä laulun tunne tietyllä lailla, mutta jos bändissä on niin mahtava laulaja kuin Serj, väitettä on vaikea uskoa. Ehkä se laulaisi ne sitten liian hyvin. Eipä siinä, ei se Daronin laulu nyt mitenkään varsinaisesti silti häiritse, kun se tavallaan jo kuuluu niihin kappaleisiin.
 
Ja oikeasti, kun miettii niin ei hirveän oleellista tässä bändissä tuo laulutaito ole. Kumpikaan ei mikään kaksinen laulaja ole, mutta pääasia on se, että se toimii. Myös molempien laulamana hommaa toimii. Vaikka nykyään itsestäni on tullut todella tarkka, jostain syystä, noiden laulujen kanssa niin tämän bändin kohdalla ei kauheasti haittaa, vaikka metsään laulettaisiinkin. Joihinkin juttuihin se sopii ja jossain vaaditaan sitten oikeasti taitavaa laulua. Se on harmillista, että monen hyvän bändin pilaa huono laulaja. Tähän pitäisi monen bändin kiinnittää huomiota.

Voi jumalauta, Soldier Side on varmaan vuoden kappale. Aivan uskomattoman hieno veisu ja lopettaa kauniisti tuplalevyn.

MAAILMA ON PELASTETTU!
 
Levy tuli eilen postissa. En kylläkään hirveästi kerennyt kuunnella, mutta sen perusteella mitä kerkesin, niin eipä tuo ainakaan huono levy ole. Vicinity of Obscenity on ainakin helvetin kova. Samoin juurikin tuo Soldier Side. Pitää kuunnella lisää kun kerkiän. Pistän tarkempia tuntemuksia sitten!

Häpeämättömän laskelmoitu, 11 toveriaan miljoona kertaa kaupallisempi nimibiisi ja radiosinkku "Hypnotize" uhkaa viedä maun koko touhusta
 
WTF?? Päinvastoin Anna, päinvastoin! Hypnotizen laittaminen ensimmäiseksi sinkkubiisiksi on mielestäni erittäinkin epäkaupallinen veto!
 
Edit: Levy toimii kyllä aivan hel**tin hyvin, vaikka sen ostaminen pelottikin aluksi. Yhtäkkiä mieleen muistuu taas, miksi bändillä on aina läheinen paikka sydämessä.

WTF?? Päinvastoin Anna, päinvastoin! Hypnotizen laittaminen ensimmäiseksi sinkkubiisiksi on mielestäni erittäinkin epäkaupallinen veto!
 
On todellakin, koska kyseessä on selvästi levyn heikoin biisi.

On todellakin, koska kyseessä on selvästi levyn heikoin biisi.
 
olen vahavsti eri mieltä.. sinkkubiisinä ei juurikaan minua säväyttänyt, mutta albumia kuunnellessa ymmärrän kappaleen loistavuuden..!

olen vahavsti eri mieltä.. sinkkubiisinä ei juurikaan minua säväyttänyt, mutta albumia kuunnellessa ymmärrän kappaleen loistavuuden..!
 
Mulle tulee vaan aina levylläkin sitä kuunnellessa fiilis, että nyt vois tämänkin skipata yli. Vielä toisten joukossa se kuitenkin menee, mutta irrallisena biisinä ei toimi ollenkaan.

kyseessä on selvästi levyn heikoin biisi.
 
Juu en minäkään nyt kuitenkaan ihan näin ajatellut.
 
Biisi on kyllä vallan mainio. Mutta MIKÄLI bändi olisi halunnut sinkkubiisillään vain kalastella uusia faneja sekä myydä mahdollisimman paljon levyjä (kuten Anna Malen väittää), olisi varmaan miltei kymmenen raitaa soveltunut siihen tarkoitukseen paremmin.

Mulle tulee vaan aina levylläkin sitä kuunnellessa fiilis, että nyt vois tämänkin skipata yli.
 
Niin mullekin kun olen kuullut sen liian monta kertaa jo. Silti annan soida koko levyn mukana kun se on yksi levyn parhaista biiseistä.