Roots ›

EDIT: -kele kun tuli typo otsikkoon. Nyt ottaa päähän. :( "Bluegrass siinä pitäisi lukea.
 
"60 Old-Time Country Classics" (Soho). Tämmöinen kolmen CD:n pläjäys tarttui mukaan Anttilasta, kun hintaakin oli alle 10 euroa. Eli ko. musiikkia 20-40-luvuilta. Vallan mukavaa vanhanaikaista meininkiä eikä äänen laatukaan aivan mahdoton ole, vaikka noin vanhoista tallenteista kyse onkin. Matsku tosin on osoittain tuttua tällaiselle pintapuoliselle harrastajallekin; Hank Williams, Sons of the Pioneers, Tex Ritter, Merle Travis, Carter Family, Bob Willis jne. mutta on seassa mulle uppo-outojakin artisteja ja esityksiä. Kantrin historiaa jokatapauksessa, moni biisi on tuttu myöhemmistä yhteyksistä, esim. Dave Lindholmin suomentama "Cigarettes, Whiskey and Wild Women". Mielenkiintoista ja hyväntuulista musiikkia kaiken kaikkiaan.
 
BTW; 50 vuoden suojaraja menee "umpeen" yhä vain mielenkiintoisimpien äänitteiden osalta; nythän jo vuoden 1952 äänitteet ovat vapaasti julkaistavissa. Monenmoista kivaa onkin julkaistu jo blues-, r&b- ja gospelpuolella esm. Properin toimesta. Kantrihommeleita ei ole niinkään tullut seurattua.

EDIT: -kele kun tuli typo otsikkoon. Nyt ottaa päähän. :( "Bluegrass siinä pitäisi lukea.
 
"60 Old-Time Country Classics" (Soho). Tämmöinen kolmen CD:n pläjäys tarttui mukaan Anttilasta, kun hintaakin oli alle 10 euroa. Eli ko. musiikkia 20-40-luvuilta. Vallan mukavaa vanhanaikaista meininkiä eikä äänen laatukaan aivan mahdoton ole, vaikka noin vanhoista tallenteista kyse onkin. Matsku tosin on osoittain tuttua tällaiselle pintapuoliselle harrastajallekin; Hank Williams, Sons of the Pioneers, Tex Ritter, Merle Travis, Carter Family, Bob Willis jne. mutta on seassa mulle uppo-outojakin artisteja ja esityksiä. Kantrin historiaa jokatapauksessa, moni biisi on tuttu myöhemmistä yhteyksistä, esim. Dave Lindholmin suomentama "Cigarettes, Whiskey and Wild Women". Mielenkiintoista ja hyväntuulista musiikkia kaiken kaikkiaan.
 
BTW; 50 vuoden suojaraja menee "umpeen" yhä vain mielenkiintoisimpien äänitteiden osalta; nythän jo vuoden 1952 äänitteet ovat vapaasti julkaistavissa. Monenmoista kivaa onkin julkaistu jo blues-, r&b- ja gospelpuolella esm. Properin toimesta. Kantrihommeleita ei ole niinkään tullut seurattua.
 
Ei ollenkaan pahan oloinen kokoelma. Carter family on noista vanhoista kyllä suosikkeja. Hello central, give me heaven... Kaikki on jotain enemmän tai vähemmän uskonnollista tauhkaa, mutta Mama Carterin ääni on niin himskatin (huomatkaa akkamainen voimasana) hyvä.
 
Eikö ton vapautumisen pitäisi teoriassa vaikuttaa levyjen hintaankin?

Eikö ton vapautumisen pitäisi teoriassa vaikuttaa levyjen hintaankin?
 
Jaa-a. Rippuu varmaan minkä tasoinen julkaisu on kyseessä. Alkuperäisten nauhojen remasterointi - jos niitä nyt sattuu olemaan käytettävissä - tai edes vinyyliltä kopioidun materiaalin kunnollinen käsittely varmaan nostaa kulunkeja. Tietysti voi kopsata materiaalin suoraan aiemmilta CD-julkaisuilta, jos niitä on. Tiedä sitten, kuinka laillista se on. Esm. Properin uusintajulkaisut ovat huomattavasti normaalihintaisia levyjä edullisempia, kun taas esm. Ace:n levyt ovat liki normaalihintaisia. Properin äänenlaatu vaihtelee, Acen on erinomainen.
 
Jos vetäistään tosta vaan savikakulta CD:lle biisejä ja vähän "putsataan" jollakin simppelillä ohjelmalla niin kustannukset taas jäänevät pienemmiksi.
 
Tietty kustannuksia mahdollisesti laskee se, kun ko. materiaalin julkaisuoikeuksista ei tarvitse maksaa. Tiedä sitten jos esm. haluaa käyttää originaaleja masternauhoja - ehkäpä nauhojen haltiat taas vastaavasti rokottavat siinä sen mitä julkaisuoikeuksissa nyt menettävät? En tosiaan tiedä.
 
No, ainakin minä maksan mieluummin jonkun verran enemmän levystä, jossa on kunnollinen äänenlaatu, kuin suoraan vinyyliltä kopsatuista, ritisevistä ja ohutsaundisista halpa-CD:istä.
 
Hyvä juttu kuitenkin on, että vanhoja levyjä ylipäätään saadaan. Oikeudethan ovat pääosin "isoilla levy-yhtiöillä", joita ei kiinnosta julkaista muuta vanhaa musiikkia kuin Elvis-Sinatra-Beatles-akselin takuuvarmoja myyjiä ja levyjä jotka ovat jo sataan kertaan kaikilla hyllyssä.

No, ainakin minä maksan mieluummin jonkun verran enemmän levystä, jossa on kunnollinen äänenlaatu, kuin suoraan vinyyliltä kopsatuista, ritisevistä ja ohutsaundisista halpa-CD:istä.
 
Vanhempia levytyksiä kuunteleekin mielummin vinyyliltä sen "pehmeämmän" soundin vuoksi. Jotain Robert Johnsonia tai Son Housea on melkein tuska kuunnella diskanttipitoisilta CD:ltä.

Vanhempia levytyksiä kuunteleekin mielummin vinyyliltä sen "pehmeämmän" soundin vuoksi. Jotain Robert Johnsonia tai Son Housea on melkein tuska kuunnella diskanttipitoisilta CD:ltä.
 
Tottahan tuo mutta poikkeuksia on suuntaan ja toiseen. Ainakin alkuperäisäänitysten taso, käytettävissä oleva lähdemateriaali ja mahdollisen remasteroijan taito tuntuvat vaikuttavan lopputulokseen CD-levyllä. Esm. Acen uudelleenjulkaisujen saundi on mielestäni useimmiten erinomainen. Toisaalta en ole kuullut yhtään 60-luvun Motown-levyä, joka kuulostaisi CD:llä paremmalta kuin alkuperäissinkulla, kun taas esm. Phil Spectorin levymerkkien 60-luvun originaalisinkut kuulostavat pääosin kehnoilta johtuen ilmeisesti surkeasta vinyylin laadusta. Levythän prässättiin kustannussyistä Meksikossa.

Jussi Syren & Groundbreakers: The verdict on aivan maailman luokan bluegrass musiikkia.

Jussi Syren & Groundbreakers: The verdict on aivan maailman luokan bluegrass musiikkia.
 
Se eka levy: Factories and fields, kuulemma sai suitsutusta ihan Ameriikan (bluegrass) lehdistössä asti. Jotain tyyliin "parasta ulkomaista tämän alan musiikkia" hehkutusta.

samueld: Carter family on noista vanhoista kyllä suosikkeja.
 
Hommasin juuri käsiini Carter Familyn "Can The Circle Be Unbroken"-kokoelman, joka sisältää vv. 1935-40 kamaa ja tämähän on aivan mainio levy. Kokoonpano oli se alkuperäinen(?) Sara, Maybelle ja A.P.
 
Kai Cartereista voisi omankin topicin avata mutta olkoon nyt toistaiseksi.
 
EDIT: Ihan alunperin Carter Family taisi olla Sara ja A.P. Maybelle tuli mukaan hiukan myöhemmin.

Kaikkien ko. musiikista pitävien tulisi katsastaa levy Nitty Gritty Dirt Band - Will the Circle Be Unbroken jossa mainitun yhtyeen kanssa soittaa lukuisia country- ja bluegrass-virtuooseja mm. Scruggs, Clements,Acuff jne.

Onpa jokunen tilkka virrannut Vantaassa sitten viime kommentin. Mutta kovasti olen diggaillut viime aikoina taas Nitty Gritty Dirt Bandin Will The Circle Be Unbroken, koko kolmen levyn trilogiaa (vai miten se pitäisi laskea). Onko miten tuttu bändi muille ja voitteko suositella laajempaakin perehtymistä?
 
Toki alkuperäiseen otsikkoon liittyvät suositukset yhtäkaikki erittäin tervetulleita.

Klassista bluegrassia Flatt & Scruggsin huippukaudelta pari tuntia ja melkein kolme varttia päälle https://www.youtube.com/watch?v=Bp4611RLhpw
 
Hot Rize ja heidän sivuprojektinsa Red Knuckles & the Trailblazers koko setti 2014 https://www.youtube.com/watch?v=7amHK4GDvEQ eli lähes puolitoista tuntia bluegrassa honky tonkia ja vähän western swingiäkin huippusoittajilta.
 
Pokey LaFargen Euroopankiertueen keikka Zürichistä viime vuodelta
https://www.youtube.com/watch?v=_aX1kQbvius seikkalee western swingin ja hokum bluesin sekä swing jazzin hetteiköllä reilun puolitoista tuntia
 
Goodbye Girls keikalla Ruotsissa toissa kesänä https://www.youtube.com/watch?v=utF7fo3GmuE. Nuorten lahjakkaiden naisten bändi seikkailee bluegrassin ja old timen välimaastossa.
 
Nuorehkot virtuoosit Michael Daves & Chirs Thile old timen parissa lehdistökeikalla https://www.youtube.com/watch?v=GVW6OgtIA8w

Sopinee tähän aiheeseen pari kirjavinkkiä:
 
Tony Russell: "Country Music Originals" ja Colin Escott:" Lost Highway;The True Story Of Country Music".
 
Russellin kirja esittelee kantriartisteja alkaen 1920-luvulta päätyen 40-luvun western swing ja honky tonk tyyppeihin.
 
Escottin kirja noudattelee BBC:n Lost Highway tv-documentin kaavaa kantrin kehityksestä 20-luvulta nykypäivään.
 
Mielenkiintoisia kirjoja molemmat ja tosi runsaasti kuvitettuja. Ja jos pieni mainostaminen sallitaan, niin hankin omani Adlibriksestä, eikä hintakaan ollu paha;
Russellin kirja 13,10 euroa ja Escottin 10,60 ekee. Sen hinnan maksais jo pelkästään kirjojen kuvista.

The Western Flyers with Redd Volkaert & Whit Smith - Redwood Coast Music Festival 2024 https://www.youtube.com/watch?v=5e78q9TQXi8 tunnin keikka.