Jäsenkuvaus: Demo Harrison (#62410)

Rekisteröitynyt:	23.10.2006
Viim. kirjautunut:	19.05.2020
Viim. aktiivinen:	19.05.2020 15:08   (48vrk, 8h ja 27min sitten)
Sähköposti:	demoharrisono@sgmailh.fcom
Kotisivu:	https://soundcloud.com/nimihemmo
Paikkakunta:	Helsinki
Avatar:
Kuvaus:	INTRO Olen Mika, saman kesän lapsia kuin Sgt.Pepper. Olenkin ollut parantumaton Beatles-fani 13-vuotiaasta lähtien. Muutamaa vuotta aiemmin olin löytänyt vanhempieni levyhyllystä Elviksen Golden Records Vol.2-älppärin ja sen myötä ylipäätänsä kiinnostuksen musiikkiin ja kitaransoittamiseen. JUURIHOITO Retrospektiivisesti voisin sanoa lähteneeni miltei sieltä rokin alkulähteiltä. Tosin bluesin sisäistämiseeni tuli kulumaan vielä useita vuosia, mutta countrya kuuntelin mielelläni jo teini-ikäisenä. Harjoittelin tuohon aikaan kitaralla amerikkalaisia kansanlauluja, kuten esimerkiksi Tom Dooley, Oh Susanna ja Aaveratsastajat, joten tuo repertuaari sopi kuin stetson rockabilly-fanin päähän. SOITTAJAPOIKA Mitä tulee sitten nuoresta miehestä, joka viettää paljon - ellei jopa liikaakin - aikaansa levysoittimen ja kitaran ääressä? Poppikoulu saattaa sujua kunnialla, mutta oppikoulu ei. 15-kesäinen kitaristin alku on tietenkin pää täynnä rokkia eikä murehdi maailmaa kolmea sointua ja kolmea minuuttia pidemmälle. Minun opettajien nimet olivat Keith Richards, Neil Young, Jim Morrison, Eric Clapton, Ray Davies ja Bruce Springsteen. WITH LITTLE HELP FROM MY FRIENDS Kaveripiiristä löytyi soittajia, joiden kanssa kasattiin erilaisia bändiviritelmiä. Jotkut jutut typistyivät pariin jamisessioon tai hautautuivat treenikämpän pölykerroksen alle, mutta joskus päästiin ihan elävänkin yleisön eteen soittamaan. SOOLO Kavereiden kanssa on kivaa, mutta joskus tekee mieli kasata kaikki palikat ihan itte. Onnekkaana hetkenä se päässä kuultu ääni materialisoituu jetsulleen sellaisena mitä oli ajatellutkin. Useimmiten sitä biisikehitelmää pitää vaan jaksaa kuopsuttaa tarpeeksi kärsivällisesti, mutta osata päästää käsistään tarpeeksi ajoissa. Se on se taimauksen taito, jota harjoittelen hamaan loppuun asti Ehkä voisin verrata musiikkiharrastustani vaikkapa pienoismallien rakentamiseen. Itsellenihän pitkälti väitän näperteleväni, mutta totta kai ulkopuolisenkin mahdollinen kiinnostus imartelee aina. Enkä minä niin herkkähipiäinen ole, ettenkö kestäisi asiallista kritiikkiä.
Allekirjoitus:	Krooninen sävelkorvan tulehdus ja ajoittainen rytmitajuttomuustila
Musiikkinäyte:	https://soundcloud.com/nimihemmo/coffee-gasoline

Omat kuvat

Levylistat »