 sellisti
04.11.2005 19:46:44 | |
|---|
JOskus on pakko, kun hyvää musiikn tarjonta ei kohtaa kysyntää, vaan joudumme tyytymään Verdeihin ja wagnereihin ynnä muuta ynnä muuta.
Turhaan puhut monikossa. Aika useat kuuntelevat Verdiä ja Wagneria ihan mielellään. Haastattelija: "Olette nyt säveltänyt 150 sinfoniaa, milloin tulee seuraava?"
Leif Segerstam: "No milloin ja milloin, mistä sen nyt tietää. Eihän sitä spermaakaan tule jos on just viisi kertaa nainut". |
 megatherium
07.11.2005 21:10:25 | |
|---|
Turhaan puhut monikossa. Aika useat kuuntelevat Verdiä ja Wagneria ihan mielellään.
No, mikä ettei, kyllähän minäkin joskus, kun en ole pakkomielteeni riivaama. Mutta samanlaista tyydytystä edellä mainitut harvemmin tuottavat kuin Schubert minulle, ja mikä ihmeellisintä, kumma kyllä myöskään oopperoissaan, joiden mestareita he olivat nimenomaisesti. Tämä ei silti tarkoita, että schubertin säveltämät toimisivat näytämöllisesti jotenkin paremmin, että niitä kannattaisi esittää muutoin kuin levyllä, ehkäpä päinvastoin, jos kohta on todettava, etteivät ne sillä tavoinkaan usein saa nauttiakseen tyydytykseksemme optimaalisesta lopputuloksesta musiikin nautittavuuden kannalta.No, onhan meillä Mozart! Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
etnopoju
10.11.2005 14:32:21 | |
|---|
jee, meillä on kokonaiset kaksi säveltäjää koko maailmassa! |
megatherium
10.11.2005 20:43:21 (muokattu 10.11.2005 20:46:30) | |
|---|
jee, meillä on kokonaiset kaksi säveltäjää koko maailmassa!
Kukatahansa voi improvisoida kaunista musiikkia pianon ääressä loputtomiin ja kylpeä autuaassa itseunhossa kuten Mozart teki merkitsemättä suinkaan läheskään aina työn tuloksia nuottipaperille Schubertin kenties tuhansista tanssi-improvisaatioista puhumatta, ja mozartilta tunnemme esim d-molli Fantasian KV 397 esimerkinä tällaisista mainioista diffuuseista struktuureista. olisipa siihen aikaan edes joku bootleggari ollut valppaana sormi nauhurin napilla, niin nyt olisimme kaksin verroin rikkaampia muusiikillisesti ja henkisesti levy-yhtiöiden materiaalisia tarpeita unohtamatta. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
etnopoju
14.11.2005 12:37:01 | |
|---|
Kukatahansa voi improvisoida kaunista musiikkia pianon ääressä loputtomiin ja kylpeä autuaassa itseunhossa kuten Mozart teki merkitsemättä suinkaan läheskään aina työn tuloksia nuottipaperille Schubertin kenties tuhansista tanssi-improvisaatioista puhumatta, ja mozartilta tunnemme esim d-molli Fantasian KV 397 esimerkinä tällaisista mainioista diffuuseista struktuureista. olisipa siihen aikaan edes joku bootleggari ollut valppaana sormi nauhurin napilla, niin nyt olisimme kaksin verroin rikkaampia muusiikillisesti ja henkisesti levy-yhtiöiden materiaalisia tarpeita unohtamatta.
en väitä etteikö mozart ja schubert olisi olleet ainutlaatuisia säveltäjiä, mutta on niitä muitakin säveltäjiä olemassa. |
megatherium
14.11.2005 22:04:37 | |
|---|
en väitä etteikö mozart ja schubert olisi olleet ainutlaatuisia säveltäjiä, mutta on niitä muitakin säveltäjiä olemassa.
kyllä; suomalaisetkin osaavat hypnotisoida kuulijansa, ja Sallisen hieno ja synkkä 8. sinfonia kuristaa oudosti vatsanpohjasta, mutta todellista hurmioita löytää Suomesta vain Kuulalta ja joskus Sibeltä, vaikka Merkikannon Oskar onkin eräs mielisäveltäjiäni laulujensa melodisessa sulossaan, johon sibbe ei yllä. Charles Ives, josta kuulin radiosta erinomaisen tulkinnan 3 paikkaa uudesa Englannissa, ja frederik Delius ovatkin ainoat vakituisemmin kuuntelemani, joskus Schönbergkin. Maailma on täynnä eteviä säveltäjiä, mutta apaattisessa hypnosissa lilluminen ei ole kovin antoisaa kun päämääränä on ylimaallinen hurmio, joka vaatii kuulijaltaankin omaa panosta. jopa Mustosen hienot bagatellit viululle tekivät minuun vaikutuksen, jota en osannut ennakoida. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
etnopoju
15.11.2005 11:16:15 | |
|---|
kyllä; suomalaisetkin osaavat hypnotisoida kuulijansa, ja Sallisen hieno ja synkkä 8. sinfonia kuristaa oudosti vatsanpohjasta, mutta todellista hurmioita löytää Suomesta vain Kuulalta ja joskus Sibeltä, vaikka Merkikannon Oskar onkin eräs mielisäveltäjiäni laulujensa melodisessa sulossaan, johon sibbe ei yllä. Charles Ives, josta kuulin radiosta erinomaisen tulkinnan 3 paikkaa uudesa Englannissa, ja frederik Delius ovatkin ainoat vakituisemmin kuuntelemani, joskus Schönbergkin. Maailma on täynnä eteviä säveltäjiä, mutta apaattisessa hypnosissa lilluminen ei ole kovin antoisaa kun päämääränä on ylimaallinen hurmio, joka vaatii kuulijaltaankin omaa panosta. jopa Mustosen hienot bagatellit viululle tekivät minuun vaikutuksen, jota en osannut ennakoida.
miksi sä sitten kirjoitat jatkuvasti lähes ainoastaan schubertista ja mozartista sekä ehkä toisinaan beethovenista? |
megatherium
15.11.2005 18:59:02 (muokattu 15.11.2005 18:59:22) | |
|---|
miksi sä sitten kirjoitat jatkuvasti lähes ainoastaan schubertista ja mozartista sekä ehkä toisinaan beethovenista?
Mitä levytetympi, siis sitä kautta tutumpi, ja ja rakkaampi säveltäjä, sitä enemmän keskustelijoita, jotka tietävät missä mennään. Ivesista ei moni tunnu tietävän juuri mitään. Tai kuulan laajamuotisisata kuoro-ja ork. teoksista puhumattakaan.
Onko muuten sellainen orkesteri kuyin Royal Liverpool Phliharmonic orchestra vielä toiminnassa ja hyvissä voimissaan. Näemmä ainakin vielä 1974 levytti Sir John Barbirollin kanssa Deliusin teoksen Paris - The song of a great city, Eventyrin ja tanssirapsodian numero 1. En ole koskaan kuullutkaan - siis kummastakaan. Tanssirapsodia numero 2 on tosin mainio teos. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
etnopoju
16.11.2005 10:09:13 | |
|---|
Mitä levytetympi, siis sitä kautta tutumpi, ja ja rakkaampi säveltäjä, sitä enemmän keskustelijoita, jotka tietävät missä mennään. Ivesista ei moni tunnu tietävän juuri mitään. Tai kuulan laajamuotisisata kuoro-ja ork. teoksista puhumattakaan.
no, mutta eikö olisi sitten ideaa tuoda ihmisten tietoisuuteen näitä vähemmän tunnettuja heppuja sen sijaan, että kaikki nyökkäillään vaan mukana? |
 Herra-X
16.11.2005 21:47:55 | |
|---|
no, mutta eikö olisi sitten ideaa tuoda ihmisten tietoisuuteen näitä vähemmän tunnettuja heppuja sen sijaan, että kaikki nyökkäillään vaan mukana?
Mielestäni melkoisen toteuttamisen arvoinen idea. Mitä enää odotamme? kalamies#39 >-)))> |
no, mutta eikö olisi sitten ideaa tuoda ihmisten tietoisuuteen näitä vähemmän tunnettuja heppuja sen sijaan, että kaikki nyökkäillään vaan mukana?
eks mega oo just kaks tällästä topikkia alottanu?
edit : Raitio ja Delius topikit siis.. Romantikkoitkijät#23
Soundi lähtee käsistä |
 filtteri
17.11.2005 02:18:28 | |
|---|
Jos pitäisi mainita jotain vähemmän (suhteellista, suhteellista) tuntematonta, niin ne olisivat ehkä...
Modest Mussorgskyn oopperat!
Alkanin pianoteokset
Charles Chaplinin elokuvasävellykset
Albenizin Iberia
Ernst Mielckin Symphony in F minor
Monteverdin L'Orfeo
Heikki Suolahden Sinfonia Piccola
Toivo Kuula!
Arvo Pärt!
Isaac Schwartzin Yellow Stars |
megatherium
17.11.2005 18:57:37 (muokattu 17.11.2005 18:59:57) | |
|---|
eks mega oo just kaks tällästä topikkia alottanu?
edit : Raitio ja Delius topikit siis..
kyllä kiitos. Ostinkin juuri hiljakkoin muutamia delius-levyjä edullisesti, tosin en aivan 2 eurolla, jolla valitettavasti näin hienon säveltäjän musikkia ei hyvin tulkittuna saakaan. Sain mm. Appalachian, variaatioita vanhasta orjien laulusta finaalikuoroineen ja Koangasta osan La Calinda ja 2 CD:llä A village Romeo and Juliet, johon pitäisi sisältyä myös hurmioitunut välisoitto Walk to the Paradise Garden. Ja ei kun kuuntelemaan.
Charles Ives on kanssa aivan verraton säveltäjä ja pioneerimainen kokeilija polytonaalisilla ja polyyrytmisillä elementeillään. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
wrshredder