Studiotyöskentely ›

Ei näkynyt parilla ekalla sivulla olevan aiheita, joihin olisi voinut jatkaa, joten aloitanpa uuden.
 
Vertailin Kjaerhus Audion Classic Compressoria Cubase SX:n mukana tulleeseen Dynamicsiin. Asetukset molemmissa: Threshold -20dB, Ratio 3:1, Attack 0.5ms, Release 10ms, Makeup 0dB.
 
Pari kuvaruutukaappausta:
 
http://edu.pkky.fi/~0500104/kjaerhus.jpg
http://edu.pkky.fi/~0500104/dynamics.jpg
 
Kompuran tarttumishetki on tarkastettu undo/redo - metodilla ja merkitty molempiin kuviin punaisella nuolella.
 
Kjaerhus alkaa tasoittaa jo ensimmäisessä mäessä. Mixerin mukaan ekan mäen huippu jää -23.0 dB - tasolle. Pitäisikö tästä vetää johtopäätöksiä johonkin suuntaan? Tarve olisi siis ymmärtää kompuran toimintaa, mutta kuinka luotettavaa tietoa noista lopulta saa?
 
EDIT: Kirotushärö

Pitäisikö tästä vetää johtopäätöksiä johonkin suuntaan? Tarve olisi siis ymmärtää kompuran toimintaa, mutta kuinka luotettavaa tietoa noista lopulta saa?
 
Ei kai sen pitäisi olla yllätys, että kaksi eri kompuraa kuulostavat erilaiselta, vaikka nappulat kääntäisikin samaan asentoon. Ja jos ne kuulostavat erilaiselta, niin kai noissa käppyröissäkin jonkinlainen ero sitten on.
 
Kummasta pidät enemmän?

Ei kai sen pitäisi olla yllätys, että kaksi eri kompuraa kuulostavat erilaiselta, vaikka nappulat kääntäisikin samaan asentoon. Ja jos ne kuulostavat erilaiselta, niin kai noissa käppyröissäkin jonkinlainen ero sitten on.
 
Toki, toki. Sitä vain pohdin, että miksi kompura käynnistyy, jos ja kun signaali ei vielä ylitä threshold - tasoa.
 
Kummasta pidät enemmän?
 
En ole kerennyt vielä näin pitkälle...aaltomuotojen muutoksia vasta kuikuilen.

Sitä vain pohdin, että miksi kompura käynnistyy, jos ja kun signaali ei vielä ylitä threshold - tasoa.
 
Jospa ohjelmanpätkän toleranssit on Kjaerhuussissa liberaalimmat ("-20dB -23dB, whatever - tää kompura käynnistyy nyt"). Eihän tämä nyt niin eksaktia ole edelleenkään, vaikka kynnysarvoksi voikin laittaa näissä softahässäköissä vaikka 12,37:1.

Sekin varmaan vaikuttaa, tehdäänkö kompressio jyrkästi vaiko pyöristetysti. Jos pyöristetysti, niin voisi olettaa että alkaa vaikuttaa jonkin verran aikaisemmin. Eikä taida olla mitään standardia siitä kuinka paljon pyöristetään. Jos kaikki kompressorit toimisivat juuri samalla tavalla, niin niitä ei tarvittaisi kuin yhtä mallia.

Eiköhän se ongelma tässä ole, että koska kyseessä on VST-plugarit, jotka kaiken lisäksi näyttävät tarkkoja lukemia, niin niitä *pystyy* vertailemaan. ;) Jos ei pystyisi vertailemaan noin tarkasti, niin ongelmaa ei olisi, vaan voisi keskittyä siihen miksaamiseen... *köh*.

Ei kai Kjaerhusissa muuten ole "look ahead" -toiminto päällä, jolloin se tietenkin reagoi nopeammin? En muista, onko siinä moista mahdollisuutta.

Kummasta pidät enemmän?
En ole kerennyt vielä näin pitkälle...aaltomuotojen muutoksia vasta kuikuilen.
 
Mä olen tehnyt näitä juttuja vuosia, enkä ole vieläkään kuikuillut (masterlimitointia lukuunottamatta) miten joku efekti vaikuttaa aaltokäppyröihin. Ei millään pahalla, mutta suosittelen korvien käyttöä ja keskittymistä itse musan tekoon.

Sata eri syytä miksi näin. Look-ahead päällä? Monet plugarit ennakoi aina tulevaa dataa, eikä siihen voi vaikuttaa. Soft-knee kompura? Kompressio alkaa ennen thresholdia. Onko mittarointi oikein? Eli cubase kertoo sulle oikeita arvoja suhteessa arvoihin insertissä jotka kompura näkee? Eli onko pre- vai post-mittarointi ja insertti missä kohtaa?
 
Jep. Unoha ja jatka hommia. Sitäpaitsi sähän tunnut jo ymmärtävän miten kompura toimii. Ei kelpaa sekään selitykseks.

Toisaalta on aina mielenkiintoista tutkia miten nuo toimii, mutta varmaan parasta että tietää että Kjäerhus tekee näin ja toinen noin. Sitten voi tarpeen mukaan käyttää tapauskohtausesti sitä mikä toimii, ja sitä jonka soundi miellyttää.
 
Hm. Puhun taas itsestäänselvyyksiä.

Juu, tulee mieleen tuo "perse edellä puuhun" tuosta käppyrän tiirailusta...
 
Itse en ole oikeastaan kokenut moista n. 10 vuoden DAW- urallani tarpeelliseksi. Kuuntele ja käytä niitä vermeitä. Käytä paremman saundisia enemmän... ;)

Kuuntele ja käytä niitä vermeitä. Käytä paremman saundisia enemmän... ;)

Jep...noin! Mitä muuta sitä edes voi tehdä.

Jep...noin! Mitä muuta sitä edes voi tehdä.
 
No, me ihmiset olemme siinä suhteessa erilaisia että jotkut ihmiset mielellään hankkivat tuollaista analyyttisempää turhaketietoa perstuntumansa tueksi. Kuulun itsekin siihen joukkoon. Ei se välttämättä auta vehkeen käytössä, mutta ei missään nimessä haittaakaan. Different strokes for different folks.

Tieto lisää tuskaa. :)

Allekirjoittaneen korvaan yritys ymmärtää kompressorin toimintaa katselemalla käppyröitä kuulostaa ihan järkevältä. Käppyröillä niitä hard- ja soft kneen erojakin usein selvitetään. Näin esimerkiksi tuolla: http://www.rane.com/note1553.html
 
Kompressori on todennäköisesti äänenkäsittelyn mystifioiduin vehje. Heti perässä seuraavat mikrofonietuaste ja mikseri. Kaikkien hyvyydestä ja huonoudesta liikkuu toinen toistaan epäeksaktimpia kuvauksia joissa käytetyt adjektiivit lähentelevät usein viiniarvosteluja. Tämän tauhkan joukossa pieni käppyröiden tuijottelu voi hyvinkin antaa sopivaa vastapainoa kokonaisuuden ymmärtämiseksi.
 
Kaikki ovat toki samaa mieltä siitä että lopputulos ratkaisee. Pelkkä kuunteleminen ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa kaikesta mikä lopputulokseen pääsemikseen vaikuttaa.

Kaikki ovat toki samaa mieltä siitä että lopputulos ratkaisee. Pelkkä kuunteleminen ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa kaikesta mikä lopputulokseen pääsemikseen vaikuttaa.
 
Tästäpä päästäänkin siihen että työt (miksaukset) tulisi tehdä tutuilla ja hanskassa olevilla vermeillä. Tällöin aikataulut pitävät ja muutoinkin pystyy keskittymään olennaiseen. Valitettavasti se ei aina ole mahdollista (esim. tilanne jota ei aiemmin ole tullut vastaan ja vaatii uuden laitteen/softan hankinnan) jolloin tuo aikaavievä opiskeluvaihe saattaa tulla eteen. Ja täytyypä myöntää että tuolla omallakin studiolla on varmaan puolenkymmentä laitetta joita ei ole koskaan tullut lähemmin tutkittua, aika ei tahdo riittää.

Pelkkä kuunteleminen ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa kaikesta mikä lopputulokseen pääsemikseen vaikuttaa.
 
Kyllä se vaan antaa...
 
Sen kompuran käyttäytymisestä saa kaikesta "mittailu hyvä"- fiilistelystä huolimatta ainakin allekirjoittanut parhaan kuvan ajamalla sen läpi raakamatskua nappeja väännellen ja korvat höröllä. Snare, basso, kokonainen miksaus ja laulu ovat ihan hyvät koekaniinit, sit jo tietää että tahtooko käyttää vai ei ja mihin.

Kyllä se vaan antaa...

Jep, näin on myös mun mielestä!

Tästäpä päästäänkin siihen että työt (miksaukset) tulisi tehdä tutuilla ja hanskassa olevilla vermeillä.
 
Totta. Ajoin takaa sitä että tutustumiseen ja hanskaan ottamiseen käppyrätkin ovat ihan jees.
 
Kyllä se vaan antaa...
 
Totta - olettaen että tiedät mtien vermeet toimii ja mihin mikäkin säätö vaikuttaa.
 
Kysyjähän ei alunperin kysynyt "miten saan hyvän soundin" tai "miten säädän kompuraa" vaan pyrki pääsemään perille siiten miten verme toimii jam miksi.
 
EDIT: ööh. Pitäisi varmaan lukea loppuun ennen kuin vastaa. Raimon opetteluehdotus oli sinänsä täyttä asiaa. Toki käppyöistä näkee hyvin esim. mitä liian nopea attack tekee soundille mutta korvat ovat toki korvat.