meneekös nuo yläsavelsarjat samallalailla jokaiselta nuotilta. samanlaisin välein, vai mikä se sääntö on?
Sisänsä tämä koko yläsävelsarjajuttu on minusta niin kyseenalainen homma. että onko tämä nyt se absoluuttinen totuus.. jos soundia muakataan vaikkapa flangerilla tai piano heitetään meren pohjaan ja käydään siellä painamassa C nuottia.. mutta tärkein kysymys oli kuitenkin se että miten nuo välit menee ja meneekö kaikilla nuoteilla samalla tavalla?? mikä olisi helpoin tapa muistaa tämä asia? |
 lxi
09.11.2005 18:41:53 | |
|---|
Kyllä se toimii juuri niin, se on puhdasta matematiikkaa.
Kun perussävelen taajuus on x hertsiä, sen ensimmäinen yläsävel on 2x, toinen 3x, kolmas 4x ja niin edelleen. Esimerkiksi 440 Hz:n A-sävelelle sarja alkaa 880 Hz, 1320 Hz, 1760 Hz ja niin edelleen.
Taajuuden ja sävelkorkeuden suhde on logaritminen, taajuuden kaksinkertaistuessa sävelkorkeus nousee oktaavin. Siksipä ensimmäinen yläsävel (2x), jonka taajuus on kaksinkertainen perussäveleen nähden, osuu aina tasan oktaaviin, 3x siitä kvintin korkeammalle, 4x seuraavaan oktaaviin, 5x siitä suuren terssin ylöspäin ja niin edelleen.
Oman lisänsä soppaan tuo se, että nämä intervallit ovat absoluuttisen puhtaita, kun taas meikäläinen viritysjärjestelmä on temperoitu. Käytännössä siis meillä intervallit ovat himpun verran "epävireisiä", jotta ne olisivat kaikissa 12 sävellajissa yhdenmukaisia. Puhtaan C-duurin mukaan viritetty piano kuulostaisi muissa sävellajeissa epävireiseltä -- joissain enemmän, joissain vähemmän. Tämän johdosta toisen yläsävelen kvintti on hieman meikäläistä korkeampi, neljännen suuri terssi hieman alavireinen ja niin edelleen koko ajan "epävireistyen". The fact that no one understands you doesn't make you an artist. | kuunneltua |
 leather rebel
09.11.2005 18:42:01 | |
|---|
meneekös nuo yläsavelsarjat samallalailla jokaiselta nuotilta. samanlaisin välein, vai mikä se sääntö on?
Sisänsä tämä koko yläsävelsarjajuttu on minusta niin kyseenalainen homma. että onko tämä nyt se absoluuttinen totuus.. jos soundia muakataan vaikkapa flangerilla tai piano heitetään meren pohjaan ja käydään siellä painamassa C nuottia.. mutta tärkein kysymys oli kuitenkin se että miten nuo välit menee ja meneekö kaikilla nuoteilla samalla tavalla?? mikä olisi helpoin tapa muistaa tämä asia?
Hiukan vaikealukuista tekstiä suollat, mutta yritetään...
Kaikilla nuoteilla yläsävelsarja menee periaatteessa samalla tavalla. Paitsi ettei kuitenkaan. Esim. kielisoittimilla sointikin muuttuu sen mukaan mistä päin otelautaa soitetaan.
Mikään soitin (joitain elektronisia soittimia lukuunottamatta) ei teoriassa pysty edes tuottamaan tismalleen samanlaista nuottia kahta kertaa!
Soundin muokkaaminen vaikkapa flangerilla tai soittamalla merenpohjassa vaikuttaa yläsävelsarjoihin. Yläsävelsarjoista (pääasiassa) se soundi juuri riippuu.
Kaikki äänet koostuvat siniaalloista. Siniaalto on ääni jossa ei ole yläsäveliä.
Kaikissa äänissä on pohjasävel, äänen varsinaisella taajuudella soiva siniaalto.
Kaksinkertaisella taajuudella (oktaavi ylöspäin) pohjasäveleen nähden soiva siniaalto on 2. harmooninen.
Kolminkertaisella taajuudella (oktaavi+kvintti ylös, abaut) pohjasäveleen nähden soiva siniaalto on taasen 3. harmooninen. Ja niin edelleen...
Soundi riippuu siitä, missä suhteessa mitäkin yläsäveltä (eli harmoonista) on pohjasäveleen. Muutkin asiat toki vaikuttavat. Dynamiikka (äänen syttyminen ja sammuminen sekä äänenvoimakkuuden vaihtelut soinnin aikana), ei-harmooniset sivuäänet (plektran ääni kitarassa, hengityksen suhina huilussa...), aliharmooniset (näitä syntyy ns. crossmodulation-ilmiön tuloksena, kahden tai useamman äänen moduloidessa toisiaan, esim. soittaessa sointuja säröllä), jne...
Yritä sinäkin saada tuosta jotain selvää. "I really don't care about Kirk (Hammett) he stole my job, but at least I got to bang his girlfriend before he took my job how do I taste, Kirk?" - Dave Mustaine |
 Sharkman
09.11.2005 20:49:40 | |
|---|
Entäs akasävel sarjat? |
 baron
10.11.2005 00:00:01 | |
|---|
Äh, joku ehti ensin (lähinnä Nahkis)
Yläsävelet on, kuten Nahkis sanoi, pelkkää fysiikkkaa, pelkkiä värähdyslukujen kerrannaisia.
Se, kuinka voimakkaina ne soi ja mitä "virhetaajuuksia" tulee mukaan, riippuu soittimesta ja soittimen erilaisista ominaisuuksista. My name is Baron, Sir Baron. |
mannerheim666
10.11.2005 21:32:03 | |
|---|
Kiitti tiedoista haluaisinkin laittaa pienen kilpailun että kuka keksii yläsävelsarjalle parhaimman selityksen!!! tässä yksi versio;
Ylöspäin vaimeneva ja tihenevä sarja säveliä, jotka soivat yhtäaikaa kuullun sävelen kanssa
parempia ja hienompi vaihtoehtoja odotellessa... |
JurviZ
10.11.2005 22:22:21 (muokattu 10.11.2005 22:22:47) | |
|---|
Niin ja winetään nyt vielä sen verran että eivät äänet kai oikeasti koostu siniaalloista, ne voidaan vain teoreettisesti kuvata siniaaltojen summana. Oikea ääni on sitten vain ääntä. Vähän niinkuin sun naamaskin voidaan digitaalisesti kuvata pikseleiden avulla, mutta oikeasti sun naamas ei kuitenkaan koostu pikseleistä. Invisible flying pyramids, there are millions in the sky! |
baron
10.11.2005 23:01:15 (muokattu 10.11.2005 23:02:44) | |
|---|
Niin ja winetään nyt vielä sen verran että eivät äänet kai oikeasti koostu siniaalloista, ne voidaan vain teoreettisesti kuvata siniaaltojen summana. Oikea ääni on sitten vain ääntä. Vähän niinkuin sun naamaskin voidaan digitaalisesti kuvata pikseleiden avulla, mutta oikeasti sun naamas ei kuitenkaan koostu pikseleistä.
Jos sä haluat vetää vaikeeksi, niin sehän on vain ilman värähtelyä, kunnes sun korvas johtaa sen sun keskushermostoon, jossa syntyy aistimus ja siitä sä et tiedä vielä mitään kunnes monimutkaisen prosessin avulla aistimuksesta syntyy elämys, joka on tapa, jolla tiedostamme tietyn taajuisen ilman värähtelyn ja jota kutsumme ääneksi. My name is Baron, Sir Baron. |
 disarm
11.11.2005 15:52:58 | |
|---|
Jos sä haluat vetää vaikeeksi, niin sehän on vain ilman värähtelyä, kunnes sun korvas johtaa sen sun keskushermostoon, jossa syntyy aistimus ja siitä sä et tiedä vielä mitään kunnes monimutkaisen prosessin avulla aistimuksesta syntyy elämys, joka on tapa, jolla tiedostamme tietyn taajuisen ilman värähtelyn ja jota kutsumme ääneksi.
Meinaatko, ettei ääntä synny ellei kukaan ole kuulemassa? Soitan kitaraa ja bassoa. |
baron
11.11.2005 16:08:06 (muokattu 11.11.2005 16:12:43) | |
|---|
Meinaatko, ettei ääntä synny ellei kukaan ole kuulemassa?
Nythän me päästään aistinfilosofian hienouksiin.
Ihan oikeesti, jotkut filosofit on sitä mieltä.
Teoretisoidaan: Kuuro jengi: Onko ääntä?
Entäs kun värähdysluku menee ihmisen kuuloalueen ulkopuolelle?
Entäs kun koiran tai mitä niitä on, joilla on laajempi alue?
Tai mittari, joka mittaa ääntä, mutta kukaan ei ole sitä lukemassa/katsomassa? My name is Baron, Sir Baron. |
 wavelength
11.11.2005 16:12:27 | |
|---|
Meinaatko, ettei ääntä synny ellei kukaan ole kuulemassa?
Periaatteessa ääni on määritelty ilmamolekyylien aaltoliikkeeksi, joten ääni toki syntyy, vaikkei sitä kukaan olekaan kuulemassa. Filosofisesti voisi kuitenkin ajatella, että ilmamolekyylien aaltoliike muuttuu ääneksi vasta sitten, kun se on kulkeutunut aistinelimen kautta aivoihin.
Miten syntymästä asti sokealle voi selittää valon tai värit? Hänelle valo on vain fysikaalinen teoria sähkömagneettisesta aaltoliikkeestä ja fotoneista. Pimeässä on parempi hiihtää. |
lxi
11.11.2005 16:12:53 | |
|---|
Meinaatko, ettei ääntä synny ellei kukaan ole kuulemassa?
Aika filosofista... värähtely on tietysti olemassa, mutta sen ääneksi tulkitseminen edellyttää kuuloaistia. The fact that no one understands you doesn't make you an artist. | kuunneltua |
baron
11.11.2005 16:14:00 | |
|---|
Filosofisesti voisi kuitenkin ajatella, että ilmamolekyylien aaltoliike muuttuu ääneksi vasta sitten, kun se on kulkeutunut aistinelimen kautta aivoihin
Eikä vain aivoihin vaan tietoisuuteen eli aistimuksesta tulee elämys. My name is Baron, Sir Baron. |
disarm
11.11.2005 16:41:03 | |
|---|
Entäpä jos nauhurilla tallennetaan vaikka se legendaarinen puun kaatuminen metsässä. Ääni on kasetilla vaikka kukaan ei sitä kuuntelisi. Soitan kitaraa ja bassoa. |
baron
11.11.2005 19:30:28 (muokattu 11.11.2005 21:15:54) | |
|---|
Entäpä jos nauhurilla tallennetaan vaikka se legendaarinen puun kaatuminen metsässä. Ääni on kasetilla vaikka kukaan ei sitä kuuntelisi.
Mistä sen muka voi tietää?
Mulle on vaikka usein tapahtunut, että olen jotain äänittänyt ja mitään ei kuulu.
Sitä paitsi: Millä pystyt osoittamaan, että se ääni on kasetilla kuuntelematta?
Et ainakaan mua vakuuttamaan!
Ja sitä paitsi: Onko siellä kasetilla ääntä? Vai onko siellä info, jonka joku avulla joku laite saa ilman värähtelemään niin, että jos se sattuu tulemaan jonkun korvaan ja siitä aivoihin elämykseksi, "jalostuu" matkalla ääneksi? My name is Baron, Sir Baron. |
baron
11.11.2005 21:17:51 | |
|---|
Ihan oikeesti: Me ei tiedetä mitään olevan, mitä aistimme eivät havaitse ja aivomme pysty jalostamaan elämykseksi.
Vaikka meillä olisi kuinka hienot tekniset mittarit niin joku niitä katsoo tai kuuntelee. My name is Baron, Sir Baron. |
 Joonas
11.11.2005 21:48:33 | |
|---|
Ääninauhalla ei ole ääntä, ääni syntyy vasta, kun se soitetaan. Ääni määritellään usein kuultavissa olevaksi värähtelyksi (ei pelkästään ilmamassan, sillä ääni liikkuu myös esim. vedessä). Tällöin ääni on olemassa, vaikka sitä ei kukaan olisi kuuntelemassa. Se kuitenkin olisi kuultavissa, mikäli joku paikalla sattuisi olemaan. Näin musta. Toi yläsävelsarja on sellanen juttu, että siitä saa johdettua vaikka mitä hauskaa. Tuolta mutesta löytyy aiheesta lisää esim. http://www.uta.fi/mute/aai04.htm Joonas. Moon vanha kettu. Älä ammu mua. |
baron
11.11.2005 21:58:22 (muokattu 11.11.2005 22:03:44) | |
|---|
Tällöin ääni on olemassa, vaikka sitä ei kukaan olisi kuuntelemassa
Ei oo!
Millä sä osoitat sen!
Mä en usko, vakuuta mut jollain tavalla, että oot oikeassa.
Ilman (tai muun väliaineen, OK, oon mäkin fysiikan alkeisopetuksen käynyt läpi) värähtely muuttuu ääneksi vasta. kun joku aistii sen.
Ihmisellä (ja muillakin elukoilla) on ilman värähtelyn tunnistamiseen erikoistunut aistinjärjestelmä.
Jos aistinelimen vastaanottama signaali on sellainen, että aiheuttaa elämyksen, sitä kutsutaan ääneksi.
Ilman tai väliaineen värähtely ilman tätä elämystä on ilman värähtelyä piste. My name is Baron, Sir Baron. |
 risto
11.11.2005 22:03:05 | |
|---|
Eikä vain aivoihin vaan tietoisuuteen eli aistimuksesta tulee elämys.
Kuulostaa Berkleyn (n. 200v sitten) filosofialta. Hänen mukaansa materiaa ei ole lainkaan vaan kaikki on vain aistihavaintoja. Esim jos satutat jalkasi kiveen sitä kiveä ei kuitenkaan ole materiaalisessa mielessä vaan on ainoastaan sinun aistihavaintosi.
---
Ääni on värähtelyä joka sattuu tietylle taajuusalueelle jonka ihmisen korva pystyy erottamaan. Kännykkäsignaalit, radiokantoaallot, mikoraaltouunin värähtely ym. jotka värähtelvät mega- tai gigahertsitaajuuksilla eivät ole "ääntä" koska menevät kuuloalueen ulkopuolle. Miten ne mahdollisesti muuten sekoittavat nykyihmisen aivoja kun meitä näin jatkuvasti pidetään "mikoraaltouunissa" onkin sitten toinen juttu. Ne jotka eivät ymmärrä kokonaisuuksien kauneutta ovat kärkkäitä osoittamaan sormella yksityiskohtien näennäisiä epäloogisuuksia. Mietelause by Risto 2005, Inspired by Platon 427-347eKr. |
baron
11.11.2005 22:05:44 (muokattu 11.11.2005 22:24:42) | |
|---|
Kuulostaa Berkleyn (n. 200v sitten) filosofialta. Hänen mukaansa materiaa ei ole lainkaan vaan kaikki on vain aistihavaintoja.
Jess. Ja miksi hän olisi väärässä?
Kerro mikä on "objektiivisesti" totta? Kuka antaa sulle sen tiedon?
Eipä viime vuosisadan Reenpääläis/Hegeliläinen aistinfilosofia siitä merkittävästi poikkea. My name is Baron, Sir Baron. |
