Studiotyöskentely ›

Mikä olisi paras tapa nauhoittaa akustista nailon kielistä kitaraa? Soundi saisi olla sellainen aika lämmin ja musiikkityyli on klassista. Kannataako käyttää yli yhtä mikkiä ja miten ne kannattaisi sijoittaa?

Mikä olisi paras tapa nauhoittaa akustista nailon kielistä kitaraa? Soundi saisi olla sellainen aika lämmin ja musiikkityyli on klassista. Kannataako käyttää yli yhtä mikkiä ja miten ne kannattaisi sijoittaa?
 
Siis sooloklassista?
 
En itse ole mikään klasarikonventioiden spesialisti(joku voi korjata jos osaa) mutta perusmikkitekniikalla homman pitäisi sujua...
 
Laadukas konkkamikkipari(Esim B&K/DPA 4006, AKG C-414 ULS, Joku Schoeps tai jos rahaa vain ei ole niin vaikka ne Oktavan puikot...) laadukkaisiin etuasteisiin(Ei mielellään mikään Mackie tai surkeampi) ja siitä laadukkaaseen A/D- muuntimeen. (Oletan että on digitaalihommaa ja se tähän sopiikin)
 
Itse saattaisin kokeilla vaikkapa ORTF- tai CAP- mikkitekniikoita, ja tähtäyspisteenä pitäisin aluksi laatikon ja kaulan liitosta. Etäisyys tilan laadun ja toivotun tilan määrän mukaan. kuitenkin tässä tapauksessa varmaan puolesta metristä ylöspäin. (Kun ei mikään ultrapreesens pop- akkari ole kyseessä)
 
En tosin ole varmaan ikuna nimenomaan sooloklasarikitaraa äänittänyt joten vertailisin ensimmäiseksi erilaisia tekniikoita ajan salliessa...
 
Jos tila on iso ja hyvä, voisin harkita myös toisen laadukkaan konkkaparin(Esim juuri ne 4006:t) sijoittamista isona AB:na tilaan ja sotkevani sieltä sekaan. Miksaus maun ja rohkeuden mukaan joko omille raidoilleen tahi suoraan kahdelle.
 
...ORTF: Pirun hyvä herttastereotekniikka.
 
http://homepage.ntlworld.com/chris.burmajster/O.htm
 
CAP: Common Acoustical Point, kolmio jossa (yleensä hertta)mikit ovat yhtä kaukana kohteesta samaan pisteeseen tähdättyinä. (Niinkuin stereokuuntelussa, korvaa kuuntelija soittimella ja kajarit mikeillä) Mikit yleensä suhteellisen lähellä.
 
AB: Toisin kuin CAP, mikit sojottavat suoraan etiäpäin, yleensä myös huomattavasti kauempana ja leveämmin. Yleensä mennään pallomikeillä.

Mikä olisi paras tapa nauhoittaa akustista nailon kielistä kitaraa? Soundi saisi olla sellainen aika lämmin ja musiikkityyli on klassista. Kannataako käyttää yli yhtä mikkiä ja miten ne kannattaisi sijoittaa?
 
Hankalin homma on hyvä tila. Kun se on ratkaistu, pienikapseliset konkat ORTF parina on hyvä alku. Mikrofonit kannattaa viedä paljon kauemmaksi kuin tyypillisessä rock/lähimikitys tilanteessa, erilliset tilamikit vain sotkee stereokuvan, ambienssi tulee pääparista. Lisäksi, ORTF pari hajoaa liian lähellä, keskelle tulee reikä. Lopullinen paikka on valittava ikävä kyllä kuuntelemalla, laita muusikko (tai joku toinen, jos olet itse myös muusikko) soittamaan ja kävele ympäriinsä, kunnes läydät paikan, missä kuulostaa hyvältä.
 
Klassinen kitara on hiljainen, joten on tosi tärkeää, että äänityspaikka, soittajan tuoli ja laitteet on hiljaiset, esim. behringerin halpa mittamikki kohisee aivan liikaa tähän tarkoitukseen mun mielestä.
 
Yksi ongelma klassista kitaraa nauhoittaessa on se, että iso osa nykyisesta budjettiluokan krääsästä on aika veemäisen kuuloisiä yläkerrasta, mikä liioittelee helposti kynsien ääniä. Suosittelen mikkejä, joiden yläkerta on joko neutraali tai sitten vähän pehmeä ennemmin kuin kirkas/kova. Vanha avaimien kilisyttely -metodi kertoo aika paljon mikrofonin impulssivasteesta.
 
t. Marko

Suosittelen mikkejä, joiden yläkerta on joko neutraali tai sitten vähän pehmeä ennemmin kuin kirkas/kova.
 
t. Marko
 
...Kuten nuo 4006 tai 414... :P

Niin olisi siis hyvä tietää, minkä tasoista äänitystä tässä ollaan tekemässä?
Demoa omaksi iloksi vaiko ihka oikeaa levytystä?
 
Meinaan että harraste ja audiofiilailun työkalujen hintaerot
voivat olla 100 - 5000€ jo pelkästään yhden mikrofonin osalta.

Jep. Hyvä tila on no.1, mikitys suht kaukaa. Ambienssi isossa osassa.

...Kuten nuo 4006 tai 414... :P
 
4006 on pallo, joten sillä ei voi tehdä ortf:ää. 414 on isokapselinen eikä sen off-axis vaste ole niin hyvä kuin pienikapselisissa, eikä se olisi mun eka valinta aluemikitykseen.
 
t. Marko

4006 on pallo, joten sillä ei voi tehdä ortf:ää. 414 on isokapselinen eikä sen off-axis vaste ole niin hyvä kuin pienikapselisissa, eikä se olisi mun eka valinta aluemikitykseen.
 
t. Marko
 
Juu en sitä 4006:ta tietenkään tarkoittanutkan ORTF:ään, mutta kyllä sillä jonkun CAP/ AB- hässäkän saisi aikaan ja tod. näk saundaa hyvältä. Jaa, 414 on kyllä usein toiminut aika pirun hyvin... Tarjoapa sitten niitä esimerkkejä itsekin? (Onhan DPA:lla myös herttamalleja... hyviä mikkejä.)

Juu en sitä 4006:ta tietenkään tarkoittanutkan ORTF:ään, mutta kyllä sillä jonkun CAP/ AB- hässäkän saisi aikaan ja tod. näk saundaa hyvältä.
 
Stereokuva ei tosin ole kovin luonnollinen, varsinkin sooloinstrumentissa mua kaivelee kun soitin hajoaa kahteen osaan, jotkut tosin tykkää siitä, ja onhan se syvä.
 
Jaa, 414 on kyllä usein toiminut aika pirun hyvin...
 
Sooloklassisen mikitykseen? Mutta sehän on hyvä jos toimi, itse valitsisin kuitenkin pienikapselisen, koska on pienempi työ saada ne kuulostamaan hyvältä.
 
Tarjoapa sitten niitä esimerkkejä itsekin?
 
ORTF:ää mä yrittäisin ensimmäiseksi sennheiser mkh-50 parilla. Se on aika pomminvarma, immuuni kosteudelle, hyperkardioidina huonolle tilalle, off-axis taajusvaste on flätimpi kuin kardioideilla, muuntajattomana se ei välitä juurikaan millaisen etuvahvistimen näkee ja on hiljaisin mikki mitä tiedän, mikä voi tässä sovelluksessa olla tärkeää. Se voi kyllä olla vähän laatikkomainen...
 
Halvemmista, mulla on ollut hyvää tuuria calrec 1050 kanssa, niitä näkee joskus käytettyinä halvalla.
 
Mä tykkaan myös tosi paljon beyerin pienistä nauhamikeistä klasarikitarassa, mutta ne vaatii *todella* hiljaisen ja hyvän etuvahvistimen, ja jotkut haluaa enemmän yläkertaa. Toisaalta, alkuperäinen kysyjä halusi lämmintä, ja ne on.
 
t. Marko

Sooloklassisen mikitykseen? Mutta sehän on hyvä jos toimi, itse valitsisin kuitenkin pienikapselisen, koska on pienempi työ saada ne kuulostamaan hyvältä.
 

 
On tuo 414 toiminut hyvin muun muassa flyygelin spottimikkeinä isommassa monimikkiproduktiossa, juuri ORTF:nä...
 
Juuh, Ribbonit on makeita mutta klasarikitaraan kyllä vaatii tosiaan ihan törkeän laadukasta etusta.

Mitenkäs koulun liikuntasali+näyttämö sopisi klasarin äänitykseen? Esmes jos istuis näyttämön reunalla kitara saliin päin ja siiä nauhottelis. Vai olisiko parempi istua salin keskellä?
 
Mun duuni on yhdellä koululla ja oon siellä jo soitellu mm. tilavissa rappukäytävissä ja salissa =).

Niin olisi siis hyvä tietää, minkä tasoista äänitystä tässä ollaan tekemässä?
Demoa omaksi iloksi vaiko ihka oikeaa levytystä?
 
Meinaan että harraste ja audiofiilailun työkalujen hintaerot
voivat olla 100 - 5000€ jo pelkästään yhden mikrofonin osalta.
 
Teen äänitystä lopputyökseni ja nauhoitan sen koulumme äänitysstudiossa joten tila on hyvä. Myös mikit ovat ihan huippuluokkaa, joten ne eivät ole ongelmia. Sellaisen ongelman vaan huomasin kun tein kokeiluja, että vaikka minulla oli ääntäeristävät kuullokkeet niin silti se klikki kuului sieltä läpi ja vuosi mikkeihin.

Teen äänitystä lopputyökseni ja nauhoitan sen koulumme äänitysstudiossa joten tila on hyvä. Myös mikit ovat ihan huippuluokkaa, joten ne eivät ole ongelmia. Sellaisen ongelman vaan huomasin kun tein kokeiluja, että vaikka minulla oli ääntäeristävät kuullokkeet niin silti se klikki kuului sieltä läpi ja vuosi mikkeihin.
 
Aika harvoin klassista muuten vedetään klikin kanssa...

Aika harvoin klassista muuten vedetään klikin kanssa...
 
Siihen kappaleeseen missä sitä klikkiä käytin tulee myös midiviulut ja sellot, joten klikki oli pakko olla. Muissa kappaleissa en klikkiä käytä.

Siihen kappaleeseen missä sitä klikkiä käytin tulee myös midiviulut ja sellot, joten klikki oli pakko olla. Muissa kappaleissa en klikkiä käytä.
 
Selvä pyy.
 
Vilkaiskaapas muuten tätä, juuri alkanut satamaan pirusti hyviä vinkkejä aiheesta: (vaikka fokus onkin tuolla enempi teräskielisissä)
 
http://marsh.prosoundweb.com/index.php/m/0/8354/0/

Teen äänitystä lopputyökseni ja nauhoitan sen koulumme äänitysstudiossa joten tila on hyvä. Myös mikit ovat ihan huippuluokkaa, joten ne eivät ole ongelmia. Sellaisen ongelman vaan huomasin kun tein kokeiluja, että vaikka minulla oli ääntäeristävät kuullokkeet niin silti se klikki kuului sieltä läpi ja vuosi mikkeihin.
 
Oukki doukki. Akkarihan on periaatteessa aika mono instrumentti jonka ääni aukee kunnolla vasta vähän kauempaa, joten suosittaisin, että mikität sen kitaran 1/2 - 1m päästä hyvällä herttamikillä, jonka suuntaat edestä Žbout aukon kohdille.
 
Tilan mikitys sitten taas riippuu paljon tilan koosta, mutta parista metristä kun lähdet liikkeelle esim A-B tekniikalla, niin hyvä tullee.
Mikkien summaus vaiheessa voit näyttää vähän TC:tä jos siltä tuntuu. Niin ja muistappa viivästää lähimikki samaan pisteeseen tilamikkien kanssa. (voi toki toimia viivästämättäkin. kuuntele ekka).

Siihen kappaleeseen missä sitä klikkiä käytin tulee myös midiviulut ja sellot, joten klikki oli pakko olla. Muissa kappaleissa en klikkiä käytä.
 
Klikin läpikuulumista voi vähentää aika paljonkin leikkaamalla kuulokkeisiin tulevasta tavarasta yläpäätä. Soittaja kuulee, mutta ei vuoda niin pahasti, vaikka ottaisi rankastikin pois.

Siis nimenomaan siitä kilkkeestä voi ottaa kaiken yli 1-3 kiloa poijes. Hyvä pointti.
 
Hyvää luettavaa on tämä thread. Tosin - kuin aina - mielipiteitä on joka lähtöön. Eipä voi muuta sanoa, ko että on se metronomi mukavempi leikeltynä. ;)
 
nim. mikkikauppaan marssimassa

Siis nimenomaan siitä kilkkeestä voi ottaa kaiken yli 1-3 kiloa poijes. Hyvä pointti.
 
Ja voi valita jonkun sellasen soundin mikä ei tuu niin stanasti läpi. Toisaalta jos jäbä vetää ekana pelkän klikin päälle, ni luulis ettei sen hirveen isolla tarvis olla...