Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Pitäis hankkia uusi PA-vahvistin ja takerruin yhteen detaljiin: mitä eroa / käytännön merkitystä on digitaalisella ja analogisella virtalähteellä? (muuta kuin +500E hintaero analogisen eduksi)

Onko se toinen huomattavan pieni kooltaan ja painoltaan? Uudenlaisilla virtalähteillä saatetaan saavuttaa mm. tällaista kokoetua... Jos virtalähde (ja vahvistin) on suunniteltu hyvin, on aivan sama kumpi toteutus on käytössä. Arvelenkin, että hyöty saadaan pienessä koossa ja ehkä myös taloudellisuutena; siis hyvänä hyötysuhdeena (pienempi energiankulutus). Itse vahvistimen oletan toimivan suurinpiirtein samalla tavalla molemmissa - tietysti pitäisi verrata ensin ainakin datalehden tietoja, jos ei kokeilu ole mahdollista (esim. kyky antaa hetkellistä ja jatkuvaa tehoa, häiriöetäisyys jne...). Äänenlaatu olisi hyvä päästä arvioimaan ihan omin korvin ja mahdollisesti myös yliohjata hieman, että kuulee miltä säröytyneenä kuulostaa... Ja miten helposti oikeasti säröytyy.

Pitäis hankkia uusi PA-vahvistin ja takerruin yhteen detaljiin: mitä eroa / käytännön merkitystä on digitaalisella ja analogisella virtalähteellä? (muuta kuin +500E hintaero analogisen eduksi)
 
Virtalähteitä on käsittääkseni pääasiassa kahdenlaisia: hakkuri -ja lineaarivirtalähteitä. Lineaarivirtalähde on se perinteinen muuntaja-tasuri-jne -ratkaisu. Hakkuri on uudempi versio. Käytännössä hakkuriteholähde on usein pienempi, säästeliäämpi ja siitä saadaan erinapaisia (-/+)jännitteitä.Näin siis minun rajoittuneen muistini ja tietämykseni rajoissa.
 
Kerran olen törmännyt tapaukseen jossa hakkuriteholähde aiheutti puhelimeen hurinaa ja se oli vaihdettava lineaariteholähteeseen.
 
Digitaalisesta ja analogisesta virtalähteestä en ole koskaan kuullutkaan. Ehkä joku selventäisi asiaa.

Onko se toinen huomattavan pieni kooltaan ja painoltaan? Uudenlaisilla virtalähteillä saatetaan saavuttaa mm. tällaista kokoetua...
 
Mitenkäs nuo hakkurivirtalähteet, kun mulla on sellainen käsitys että ne (toisin kuin kelamuuntajapohjaiset) kykenee toimimaan huomattavankin erilaisilla lähtöjännitteillä, ja ovat niin ollen riippumattomia paitsi eri maiden eri volteista, myös siitä onko kylässä lypsykone päällä vai ei..?
 
Tästä olisi mukava kuulla, kun täällä näkyy olevan asiasta tietäviä... jos noin on, olisi hakkuri ahkeralle tanssikeikkailijalle (maakuntien sähköt...) ehdottomasti suositeltavampi valinta.
 
Paitsi jos hakkuri aiheuttaa häiriöitä ympäristöönsä? Aiheuttaako?

Mitenkäs nuo hakkurivirtalähteet, kun mulla on sellainen käsitys että ne (toisin kuin kelamuuntajapohjaiset) kykenee toimimaan huomattavankin erilaisilla lähtöjännitteillä, ja ovat niin ollen riippumattomia paitsi eri maiden eri volteista, myös siitä onko kylässä lypsykone päällä vai ei..?
 
Joidenkin laitteiden hakkuripowereissa (voipi koskea myös lineaaripowereita) on mahdollisuus valita käyttöjännite (eli 110V,220V jne.). Mutta käyttöä sellaisessa maassa jossa on erilainen verkkojännite (esim.USA) mutkistaa toki vielä liitinpuoli.Hakkurin ja lineaarisen powerin herkkyydestä verkon kuormitukselle minulla ei ole varmempaa tietoa eikä mielikuvaa onko eroa vai ei.
 
Paitsi jos hakkuri aiheuttaa häiriöitä ympäristöönsä? Aiheuttaako?
 
Tästä mulla oli juuri esimerkki tuossa aiempana. Puhelimessa käytettiin mascotin ulkopuolista hakkuripoweria joka kuitenkin aiheutti ylimääräistä hurinaa - vaihdolla lineaaripoweriin ongelma katosi.Että tämmöistä on tullut vastaan.
 
Varmasti laitteiden maahantuojilta saa tarkempaa tietoa.En tiedä missä määrin PA -puolella noita käytetään ja mitkä ovat kokemukset.

Mutta käyttöä sellaisessa maassa jossa on erilainen verkkojännite (esim.USA) mutkistaa toki vielä liitinpuoli.
 
Liittimien adapterisetti ei montaa euroa maksa. Mutta varsinainen kysymykseni oli, että mulle on jostain jäänyt mieleen että hakkurimuuntaja osaisi käyttää lähtöjännitteenä melkein vaikka mitä, ihan ilman säätämättä? Mistä lienee käsitys jäänyt päähän, mutta mukava olis tietää miten asia oikeasti on...

Liittimien adapterisetti ei montaa euroa maksa. Mutta varsinainen kysymykseni oli, että mulle on jostain jäänyt mieleen että hakkurimuuntaja osaisi käyttää lähtöjännitteenä melkein vaikka mitä, ihan ilman säätämättä? Mistä lienee käsitys jäänyt päähän, mutta mukava olis tietää miten asia oikeasti on...
 
Henkilökohtaisesti minulla on sellainen mielikuva ,että tuo ei pitäisi paikkaansa (asettaahan jo komponenttien jännitekestoisuus omat rajansa). Jos joku esittää faktoja toiseen suuntaan niin okei - olen väärässä.Eri asia sitten on se ,että verkkojännitteessä esiintyy korkeitakin jännitepiikkejä sen kuormituksesta riippuen.Se kestääkö hakkuri paremmin näitä piikkejä kuin lineaaripoweri niin siitä mulla ei ole havintoa eikä faktoja sen puolesta. Toki komponenttien laatu ja jännitekestoisuus ovat merkittäviä tällaisessa tilanteessa.Verkkojännitteiden "epäpuhtauksien" suodattamiseen on myös omat laitteensa.

Henkilökohtaisesti minulla on sellainen mielikuva ,että tuo ei pitäisi paikkaansa (asettaahan jo komponenttien jännitekestoisuus omat rajansa). Jos joku esittää faktoja toiseen suuntaan niin okei - olen väärässä.
 
No joo. Korjailen itse itseäni. Löysin yhden maahantuojan/valmistajan linkin ja tuollahan todetaan ,että tuloännitealue on esim. 90 - 260VAC eli melkoisen laaja. Tässä tuo linkki:
 
http://www.ifm-electronic.com/ifmfin/news/news__593EE8.htm

Mutta käyttöä sellaisessa maassa jossa on erilainen verkkojännite (esim.USA) mutkistaa toki vielä liitinpuoli.
 
Usassa on eroa muussakin kuin liittimessä ja jännitteessä. Muistakee että siellä sähkön taajuus on 60hz. Suomen 50hz suunnitellut laitteet ei tykkää tuosta...
 

 
Puhelimessa käytettiin mascotin ulkopuolista hakkuripoweria joka kuitenkin aiheutti ylimääräistä hurinaa - vaihdolla lineaaripoweriin ongelma katosi.Että tämmöistä on tullut vastaan.
 
Niin, eli oli kyseessä virtalähde joka pyöritti puhelinta. Ei vieressä olevan hakkurivirtalähteellä olevan laitteen antama häiriö.
 
Roadari

Alkuperäiseen ana-/digi-juttuun lisätäkseni - siis kysymyksessä on kaksi tehoiltaan (2x500W/8ohm) samanlaista vahvistinta - Crestejä, ST2000 ja LT2000 - ainoa mainostettu ero ko. virtalähteessä - ja hinnassa...
 
Doh, lähetän meiliä maahantuojalle, jos selviäis

Usassa on eroa muussakin kuin liittimessä ja jännitteessä. Muistakee että siellä sähkön taajuus on 60hz. Suomen 50hz suunnitellut laitteet ei tykkää tuosta...
 
Tuo on hyvä pointti..
 
Niin, eli oli kyseessä virtalähde joka pyöritti puhelinta. Ei vieressä olevan hakkurivirtalähteellä olevan laitteen antama häiriö.
 
Aivan ,koska en ole sellaiseen törmännyt ,että hakkuri aiheuttaisi häiriötä ympäristöönsä niin esitin tällaisen käytännön kokemukseen perustuvan esimerkin vähän asian vierestä.
 
Jos en väärin muista niin EMC -testatttujen laitteidenhan ei pitäisi aiheuttaa merkittävää häiriötä ympäristöönsä?

Alkuperäiseen ana-/digi-juttuun lisätäkseni - siis kysymyksessä on kaksi tehoiltaan (2x500W/8ohm) samanlaista vahvistinta - Crestejä, ST2000 ja LT2000 - ainoa mainostettu ero ko. virtalähteessä - ja hinnassa...
 
Doh, lähetän meiliä maahantuojalle, jos selviäis
 
Kai painoissa sentään on eroa? Meinaan tuommonen tarvii jo aika ison muuntajapakan, joka onki sitte umpirautaa/kuparia, ja painaa... Hakkuri on paljo kevyempi.

Kai painoissa sentään on eroa? Meinaan tuommonen tarvii jo aika ison muuntajapakan, joka onki sitte umpirautaa/kuparia, ja painaa... Hakkuri on paljo kevyempi.
 
Käsittääkseni hakkuri on myös kevyempi.

Käsittääkseni hakkuri on myös kevyempi.
 
Näin on, ja "nopeampi" siis reagoi tehontarpeeseen nopeammin kuin vanha muuntajapakka.

Katselin hieman tuolta Crestin sivulta;
ST-mallissa teholukemat oli ilmoitettu 0,1% THD+N -säröllä, kun taas LT-mallin tehot oli ilmoitettu samoiksi, mutta 0,5% THD+N -säröllä... Nämä osui ensimmäiseksi silmiin, tosin datalehdetkin olivat erilaiset.
 
Eli ks:
http://www.crestaudio.com/products/ltseries/lt2000.cfm
 
ja
http://www.crestaudio.com/media/pdf/st_cutsheet.pdf
 
LT-malli painaa 12lb enemmän, virrankulutuksessa ei ollut eroa ollenkaan(!). Hyvin samanlaiselta näyttää molemmat...
 
En usko että normaalikäytössä erot tulevat suurestikaan esiin, eli jos jaksat kantaa 12lb enemmän (paljonkos se sitten taas olikaan?), niin luultavasti aivan yhtä tyytyväinen olet. Jos mahdollista kokeilla, niin kuuntele mahdollisia eroja - vaikka hankala on sellaista tilaisuutta varmaan järjestää...
 
Edit: ...Niin ja nopeusero häviää, jos muuntajan jälkeen on riittävän suuret kondensaattorit, jotka antaa virtaa varmasti nopeammin kuin pelkkä hakkurikaan...

Digitaalinen hakkurivirtalähde on siinä suhteessa että hakkuri pätkii virtaa esim 50 kHz: taajuudella ja lataa näistä sykäyksistä suodatinkondensaattoria. Sitä ei silti nimitetä digitaalivirtalähteeksi, vaan se on nimenomaan hakkurivirtalähde.
Hakkurivirtalähde on jännitteenmuutoksille ja häiriöille epäherkkä ja keikkalaitteissa kevyempi. Siis kaikki plussaa. Kannattaa kuitenkin pitää mukana varalaite, sillä luotettavuudessa vanhanaikainen muntajavirtalähde vie voiton.
 
Häiriöitä hakkuri tuottaa enemmän, mutta laadukkaissa laitteissa nämä on suojattu ja suodatettu niin hyvin, etteivät ne haittaa.

Digitaalinen hakkurivirtalähde on siinä suhteessa että hakkuri pätkii virtaa esim 50 kHz: taajuudella ja lataa näistä sykäyksistä suodatinkondensaattoria. Sitä ei silti nimitetä digitaalivirtalähteeksi, vaan se on nimenomaan hakkurivirtalähde.
 
Olikos se niin, että englanninkielessä on kuitenkin käytössä tuo "digital"-termi? Vai onko kyse vain joissakin yhteyksissä näkyvä väärinkäsitys "D-luokan" pääteasteen tyyppinimestä?

Nimet tulevat useimmiten mainosmiehiltä, tuo D saattaa tarkoittaa vaikkapa dieseliä, mutta 'digit' tarkoitti alunperin sormea.
 
Juutoki, mutta eikös tämä "D-luokka" ole siitä huolimatta ihan oikea vahvistintopologiatermi siinä missä A- tai AB-luokkakin? Siitä en ole varma liittyykö se näihin hakkurivirtalähteisiin.

Juutoki, mutta eikös tämä "D-luokka" ole siitä huolimatta ihan oikea vahvistintopologiatermi siinä missä A- tai AB-luokkakin? Siitä en ole varma liittyykö se näihin hakkurivirtalähteisiin.
 
Kevyellä mutulla voisi yrittää tuoda näkemykseni keskusteluun.
 
D-luokkainen vahvistin on käytännössä hakkuri. Periaate on sama kuin jännitettä laskevassa hakkurissa. Ideana on että musiikkisignaalilla moduloidaan hakkurin ohjaustaajuutta ja sopivalla suotimella hakkurin jälkeen suodatetaan korkeataajuinen röpötys pois signaalista.
 
Hyötysuhde pompsataa sinne 90% luokkaan ja samalla virtalähde pienenee kummasti. Vielä jos käytetään hakkuriteholähdettä niin saavutetaan mm. laaja tulojännitealue, korkea hyötysuhde ja tehotideys joka on moninkertainen perinteiseen muuntajaan nähden. Hakkurit toimivat kohtuullisen korkeilla taajuuksilla (50kHz ... 3MHz) ja näin ollen voidaan käyttää pienempiä induktansseja (eli siis pienempiä muuntajia. Ja kyllä tehohakkureissa on käytännössä aina muuntaja). Jos vaikka 200VA:n perinteinen muuntaja painaa vaikka 3 kiloa niin vastaavan tehon siirtävä hakkurimuuntaja painaa ehkä 300 grammaa...
 
Hakkuriteholähde tarkkailee koko ajan lähtölännitteen tilaa ja pyrkii ohjaustaan muuttamalla pitämään jännitteen mahdollisimman lähellä asetusarvoa. Käytännössä hakkurin lähtöjännitteessä esiintyy aina pientä aaltoilua (rippeliä) mutta tämä rippelin tuolla mainitulla kytkentätaajuudella (50kHz ->) joten se harvemmin vahvistimen lähdössä kuuluu.
 
Hakkuriteholähteet ovat huonosti suunniteltuina melkoisia EMI lähteitä. Johtuen juuri tuota suuresta kytkentätaajuudesta ja siitä että jännitteen kytkentä tapahtuu "on/off" periaatteella. Kytkettäessä muutos jännitteessä on hyvin nopea (siis se reuna kun jännite tippuu ylhäältä alas tai päinvastoin) jä tämä reuna sätkii helposti ympäröivään maailmaan jos poweria ei ole suojattu kunnolla.
 
EMC speksit taitavat sanoa että laite ei saa häiritä muita laitteita eikä ottaa nokkiinsa muiden laitteiden sätimästä häiriöstä.
 
Jos tuli pahasti asiavirheitä niin korjatkaa.