Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Eikös alla olevat ole periaatteessa identtiset?Toisin sanoen aivan sama,kumpaa käyttää soolossa ?
 
c-duuri = am
 
doorinen c = luonnollinen g-molli,tähän haluan perustelun
 
miksolyydinen a = luonnollinen h-molli samoin tälle?
 

 
kiitos

Toisin sanoen aivan sama,kumpaa käyttää soolossa ?
 
Siis mitä perussäveltä kaytät, merkkaa sen mikä skaala on kyseessä. Aloitat ja lopetat C:hen = C-duuri. Sama, mutta aloitat A:sta ja lopetat A:han = A-molli.
 
Korjatkaa jos tarvetta.

A-mollissa A on tonaalinen keskus. Noita moodeja ei ehkä kannata aina ajatella siten, että D-doorinen on C-duuriskaalan 2. asteelle rakentuva moodi jne.. vaan pikemminkin duuri- ja molliasteikkojen muunnelmina ja itsenäisinä asteikkoina. Opettele ulkoa jokaisen moodin intervallirakenteet!

Mmh...Niin no...niin mun mielestä asia on niin että..."tausta" vaikuttaa tohon modaalisuuteen aika tavalla niinq. Eli jos biisi menee c-duurissa ja aloitat skaalaa vetämään a:sta ei se a-molliksi muutu siis. Toki jos pelkkää skaalaa soittaa ,siis c-duuria vaikkapa, a:sta aloittaen niin se on siis a-mölli. Tämähän on siis itsestään selvää(?). Kyllä suosittelen silti ett' alkaa asiaa purkamaan miettimillä moodien suhdetta duuriasteikkoon ja miten rakenne muuttuu toki kun aloittaa eri nuotista hehe. Mollejahan sitten taas on monia, joista luonnollista voidaan ajatella duuriasteikon kuudentena moodina hihi. C-duurin toinen aste doorinen, kolmas fryyginen, neljäs lyydinen, viides miksolyydinen, kuudes luonnollinen molli tai aeolinen ja seittemäs olisi lokrinen ihq. Saatan puhua nyt paskaakin.

joo melkein pää leves noista vastauksista..ei millään pahalla (kiitos kuitenkin),mutta jos tosta suuresta kitarakirjasta sais vielä jotain tajuttua

Niin siis vaikka esimerkiksi g-duurissa ja a-doorisessa on samat nuotit ne eivät kuulosta samalta, johtuen erilaisista intervalleista. Duuri asteikko on 1-1-œ-1-1-1-œ sävelaskeleissa ja doorinen esimerkiksi on 1-œ-1-1-1-œ-1 ja näin ollen kuulostaa varsin erilaiselta. Silti jos soitat vaikkapa e-fryygistä asteikkoa c-duurikolmisoinnunpäälle se kuulostaa c-duurilta (luutavasti). Tai ainakin mun (puuro)korvaan. Tosin sooloissahan monet suosivat sointu nuotteihin targetointia ainakin alussa ja tai lopussa, tai ainakin mä teen niin...tai ehkä teen niin. Tietenkään kaikki kappaleet eivät ole modaalisia. Doorinen c sisältää toki samat nuotit kuin b-duuri tai g-molli mutta jälleen intervallit on eri. Kun soitat yksin ja harjoittelet kirkkosävällejeja/moodeja niin tietysti homman nimi on se että aloitat vaikka d:stä soittamaan c-duuria niin se onkin d-doorinen mutta modaalisuus korostuu mielestäni vasta käytännössä tai miten sen nyt sanoisi. Noh joo. Kokeile soittaa vaikka a-mollia ja d-duuria vuoronperään nauholle (siis sointuja renkuta)ja siihen päälle sitten gee duuria (aloittaen vaikka aaasta). kuulostanee dooriselta. Tosin jotkut hurjapäät ovat sanoneet että modaalisuus vaihtuisi sointujen mukaan, eli tossa tapauksessa a-doorisesta d-mixolyydiseen mutta olen tietysti erimieltä itse. Toki jos soittaa useamman tahdin kumpaakin niin ehkäpä sitten mutta...

Dodi, meneekö tämä nyt oikein?
 
Elikä, kun meillä on duuriskaala niin siitä voidaan thedä seitsämän moodia. Tämä käy niin että vaihdetaan juurisäveltä, mutta säilytetään dyyriskaalan sävelet. Elikkä soitetaan sen duuriskaalaan säveliä eri juurella. (joka siis on jokin niistä duuriskaalan sävelistä) Elikkä G-miksolyydinen olisi c-duurin säveliä G juurisävelenään?
Ja sitten kun meillä on synteettisiä moodeja(virallinen termi oli kai synteettinen moodi) eli super lokrista ja harmonista mollia ja unkarilaista mollia ja orienttia ja vaikka mitä, niin niistäkin voidaan tehdä moodit samalla periaatteella?

Oikeastaan melodialinjan tai soolon improvisointiin ei kannata lähteä alkuunkaan asteikkoajattelun kautta. Musikaalisempaa tulosta saa aikaan ajattelemalla parhaillaan soivaa sointua käytettävänä "asteikkona". Soittamalla varsinaisia sointusäveliä ei voi mennä metsään, ja laajennetun soinnun lisäsävetkin ovat hyvin varmoja valintoja. Periaatteessa soinnut ja asteikot tarkoittavat samaa asiaa, sillä laajennettuina soinnut sisältävät kaikki sävellajin tai moodin sävelet. Asteikkopohjaisessa ajattelumallissa jokainen sävel on periaatteessa samanarvoinen, mikä voi johtaa epämusikaaliseen asteikkojen sahaukseen. Sointupohjaisessa melodia-ajattelussa kukin sävel on selkeässä suhteessa parhaillaan soivaan sointuun, mikä vahvistaa melodialinjan tonaliteettia.

Noh, melkein oikein. Vaikka ajattelisit asteikkoa niin ei ne asteikon äänet ole "samanarvoisia" koska jokaista ääntä kuitenkin verrataan vallitsevaan harmoniaan. --
 
Näinhän se tietysti on. Mielestäni sointulähtöisessä ajattelussa vain saa paremmin selville, mitkä sävelet sopivat harmoniaan, mitkä eivät sovi, ja miksi näin on. Pelkkä asteikko on liian helppo -- ainakin minulle oli -- hahmottaa vain erilaisten sävelaskelten sarjana tai jonkinlaisena kiinteänä kuviona. Lisäksi minusta on helpompi soittaa annetun soinnun säveliä, kuin pohtia, mikä skaala sopikaan G#m11b5:n kanssa hyvin yhteen...
 
On myös mahdollista, että minä vain ymmärsin aikoinani asteikkojen syvimmän olemuksen huonosti. Onneksi vaihdoin rumpuihin. ;)

Näinhän se tietysti on. Mielestäni sointulähtöisessä ajattelussa vain saa paremmin selville, mitkä sävelet sopivat harmoniaan, mitkä eivät sovi, ja näin on. Pelkkä asteikko on liian helppo -- ainakin minulle oli -- hahmottaa vain erilaisten sävelaskelten sarjana tai jonkinlaisena kiinteänä kuviona. Lisäksi minusta on helpompi soittaa annetun soinnun säveliä, kuin pohtia, mikä skaala sopikaan G#m11b5:n kanssa hyvin yhteen...
 
Näin juuri, harmonian kauttahan noita kannattaa lähteä pohtimaan.
 
Tämä on kyllä hauska aihe kun tätä on kyselty ja ihmetelty monen monta kertaa täällä:)

mikä skaala sopikaan G#m11b5:n kanssa hyvin yhteen..
 
Dimiasteikko?

Dimiasteikko?
 
Vastausaikaa kului hetkestä 23:28:43 hetkeen 00:02:58, eli reilut puoli tuntia. Siinä vaiheessa, kun asteikon nimi tuli selville, oli kyseinen biisi ollut jo aikaa sitten lopussa. ;)

Tämä on kyllä hauska aihe kun tätä on kyselty ja ihmetelty monen monta kertaa täällä:)
 
Tarkottaneekohan tuo sitä, ettei asiaa ole sisäistetty? :)

Dimiasteikko?
 
Ei tiettykään, sointutyyppi on se paljon puhuttu puolidimi (ei dimi) eli "MolliSeiskaMiinusViis", tässä vaan laajennettuna 11-äänellä. Ja moodiksi valitaan tietysti lokrinen taikka lokrinen #2, eka peräisin A-duurista, toinen B-jazz mollista.

Ei tiettykään, sointutyyppi on se paljon puhuttu puolidimi (ei dimi) eli "MolliSeiskaMiinusViis", tässä vaan laajennettuna 11-äänellä. Ja moodiksi valitaan tietysti lokrinen taikka lokrinen #2, eka peräisin A-duurista, toinen B-jazz mollista.
 
G#-A-H-C#-D-E-F#???
Sointu G#-H-D-F#-C#?
 
No eiks domdim mee aika lähelle: G#-A-H-C-D-Eb-F#-G?
Tai alt:
G#-A-H-C-D-E-F#

G#-A-H-C#-D-E-F#???
Sointu G#-H-D-F#-C#?
 
No eiks domdim mee aika lähelle: G#-A-H-C-D-Eb-F#-G?
Tai alt:
G#-A-H-C-D-E-F#
 
No meneehän ne lähelle mutta ei se riitä. Onhan C-duurikin melkein sama kuin G-duuri:)
 
Miettikää niitä asteikoita/sointutyyppejä sointutehojen mukaisissa kategorioissa. Eli mainitsemasi domdim ja alt ovat dominanttisointujen asteikoita, ei subdominanttejen mitä tuo m7b5 edustaa.
 
Toonika: jooninen, lyydinen...
Subdominantti: doorinen, lokrinen, lokrinen#2...
Dominantti: mix(b2/b6), domdim, overtone, alt...
 
Tuossa esimerkkejä, en jaksa ny koko listaa kirjoittaa..Listaapa tähän baron (jos haluat) vaikkapa kaikki dominanttisointuun kuuluvat asteikot, mä autan alkuun...
 
G7:
 
1.Miksolyydinen
2.Harmonisen mollin V (mixb6)
3. ?
4. ?
jne.

1.Miksolyydinen
2. Harmonisen mollin V (mixb6) Onks tää sama kuin fryyginen dominantti?
3. Bebop-dominantti.
4. Domdim
5. Alt
6. Overtone
7. Blues?
7. Duuripentatoninen
8. Lyydinen dominantti
9. Kokosävel
 
????

2.Harmonisen mollin V (mixb6)
 
Itseasiassa mix(b2/b6), eli tosiaan Baronin mainitsema Phrygian Dominant.
 
1.Miksolyydinen
2. Harmonisen mollin V (mixb6) Onks tää sama kuin fryyginen dominantti?
3. Bebop-dominantti.
4. Domdim
5. Alt
6. Overtone
7. Blues?
7. Duuripentatoninen
8. Lyydinen dominantti
9. Kokosävel
 
10. Harm. duurin III (G-Ab-Bb-Cb-D-Eb-F)
11. Harm. duurin V (mixb2, esim. G13b9)

No meneehän ne lähelle mutta ei se riitä. Onhan C-duurikin melkein sama kuin G-duuri:)
 
Miettikää niitä asteikoita/sointutyyppejä sointutehojen mukaisissa kategorioissa. Eli mainitsemasi domdim ja alt ovat dominanttisointujen asteikoita, ei subdominanttejen mitä tuo m7b5 edustaa.
 
Tässä piilee altin ja domdimin opettamisen vaarallisuus. Kun ne opitaan edes jotenki teknisesti niin eiköhän niitä olla tunkemassa joka paikkaan kun ne on kerran "jatsisointuja". Niin ku Muzak sano, miettikää ja sisäistäkää näitä. Sen jälkeen niitä ei tarvi miettiä ja voi tehä musaa Note-filosofialla.