rheinone 14.10.2005 09:21:08 | |
---|
Oonhan mä joskus Woodstockista noteerannu Paul Butterfieldin hyvän meiningin. Kuitenkin vasta äskettäin kun keksin alkaa treenaamaan harppua, otin kirjastosta lainaksi albumin The Paul Butterfield Blues Band (1965). Jessus mikä draivi, I got my mojo working! Mitäs itse tykkäätte? Mitkä ovat bändin parhaat albumit? Tästä on todennäköisesti ennenkin keskusteltu. Jos näin on, sori, haku ei skulaa. All you gotta do is plug me into High Voltage Rock'n'Roll. |
pliksu 14.10.2005 10:46:23 | |
---|
Itse olin ihan myyty kun näin Butterfieldin ensimmäistä kertaa The Last Waltz dokkarissa. Pystyykö tollaisia juttuja tosiaan huuliharpulla tehdä? Todella rautainen meno. Albumia pitäisi itsekin hankkia hyllyyn, mutta tämä artisti kuuluu siihen toiseen ryhmään: "No jos halvalla saa, niin ostan" "This land is your land and this land is my land, sure, but the world is run by those that never listen to music anyway." >-)))> |
blyysi 14.10.2005 10:55:56 | |
---|
Hyvä bändi, ensimmäisiä tai ehkäpä ensimmäinen (lähes)valkonaamayhtye, joka pystyi hyvään chicago-soundin toteutukseen. Harpistina Butterfield oli myöskin erittäin taitava sekä melkoinen latujen avaaja sekä mentori esim. Kim Wilsonille ja monille muille. |
blyysi 14.10.2005 11:01:00 | |
---|
Hyvä bändi, ensimmäisiä tai ehkäpä ensimmäinen (lähes)valkonaamayhtye, joka pystyi hyvään chicago-soundin toteutukseen. Jätkät notkui Chicagossa mustien bluesmiesten kööreissä ja kyllä kuului. Harpistina Butterfield oli myöskin erittäin taitava sekä melkoinen latujen avaaja sekä mentori esim. Kim Wilsonille ja monille muille. EDIT: Niin, tuosta 1965 levystä ei bändi paljon paremmaksi pistä, täytyy kuitenkin myöntää, että en ole tutustunut läheskään kaikkeen P.B:n tuotantoon. |
pliksu 14.10.2005 11:04:59 | |
---|
Hyvä bändi, ensimmäisiä tai ehkäpä ensimmäinen (lähes)valkonaamayhtye, joka pystyi hyvään chicago-soundin toteutukseen. Harpistina Butterfield oli myöskin erittäin taitava sekä melkoinen latujen avaaja sekä mentori esim. Kim Wilsonille ja monille muille. Pistetäänpä tästä kohdasta sivuraiteille. Olen varmaan ymmärtänyt koko Chicago-soundin käsitteen väärin, mutta olisko suositella jotain tällaista kamaa, mitä esim. aika paljon Blues Brothers leffassa viljeltiin? Nimenomaan juuri se matsku olisi soundillisesti sitä, mitä olen tässä hakenut, mutta en vielä löytänyt. "This land is your land and this land is my land, sure, but the world is run by those that never listen to music anyway." >-)))> |
weelie 14.10.2005 11:24:49 | |
---|
Eikö ne ole ne pari ensimmäistä joista eniten pidetään. East/West ja nimetön. Pahoittelen syvästi kaikkia tekemiäni yhdyssana- ja kielioppivirheitä, kiitän korjauksista ja pyydän anteeksiantoa. |
weelie 14.10.2005 11:27:34 | |
---|
Olen varmaan ymmärtänyt koko Chicago-soundin käsitteen väärin, mutta olisko suositella jotain tällaista kamaa, mitä esim. aika paljon Blues Brothers leffassa viljeltiin? Chicago soundi on kovempi kuin BB soundi. Mutta mitä tarkalleen haet? Siis tarkoitatko sitä alkuperäistä leffaa vai jatko-osaa? Vierailevia artisteja vai perusbändiä? BB bändihän on STAX-levy-yhtiön Booker T & MGs. 1960-luvun Memphis RnB:tä. Pahoittelen syvästi kaikkia tekemiäni yhdyssana- ja kielioppivirheitä, kiitän korjauksista ja pyydän anteeksiantoa. |
blyysi 14.10.2005 11:32:08 (muokattu 14.10.2005 11:36:39) | |
---|
Pistetäänpä tästä kohdasta sivuraiteille. Olen varmaan ymmärtänyt koko Chicago-soundin käsitteen väärin, mutta olisko suositella jotain tällaista kamaa, mitä esim. aika paljon Blues Brothers leffassa viljeltiin? Nimenomaan juuri se matsku olisi soundillisesti sitä, mitä olen tässä hakenut, mutta en vielä löytänyt. No ehkä hieman, mut eipä se mitään haittaa;) ko. leffassa musa on aika soul-painotteista, ei ne sellaista perinteistä chicago-soundia siinä juuri lainkaan veivaa.. Eli jos leffan tyylistä musaa kaipaat, stekkaa esim. Sam&Dave, Wilson Pickett, ja jos löydät niin sellainen Stax-boksi(varmasti monessa kirjastossa). Tarkoitin tuolla chicago-soundilla tässä lähinnä Muddy Watersin, Howlin' Wolfin, Litte Walterin, Sonny Boy Williamsonin ja muiden musaa. Se on ehkä hieman sitä osastoa, mitä tuossa leffassa edustaa "Sweet home chicago" biisi, jonka he siinä omistavat muuten Magic Samille, chicagolaiselle kitaristilaulajalle, joka versioi tuon biisin myöskin. Ok, lopetetaanpa löpinät.. Leffa ei siis mielestäni musiikillisesti ole oikeastaan chicago-bluesin edustaja. Suosittelen lämpimästi tutustumista myös toisessa kappaleessa mainitsemiini artisteihin, aika rouheaa menoa nekin! EDIT:Mentiin näköjään Weelien kanssa vähän päälleekkäin.. Eli tosiaan tsekkaa se Stax-kama! |
Lilli 14.10.2005 11:48:49 | |
---|
Eikö ne ole ne pari ensimmäistä joista eniten pidetään. East/West ja nimetön. Juuri ne. Varsinkin 'East West'-kappale; melkoinen monenkirjava kitarakuviokattaus. 'Tärkeintä on dägä-dägä!' - MAN |
rheinone 14.10.2005 13:27:53 (muokattu 14.10.2005 13:28:14) | |
---|
Pistetäänpä tästä kohdasta sivuraiteille. Olen varmaan ymmärtänyt koko Chicago-soundin käsitteen väärin, mutta olisko suositella jotain tällaista kamaa, mitä esim. aika paljon Blues Brothers leffassa viljeltiin? Nimenomaan juuri se matsku olisi soundillisesti sitä, mitä olen tässä hakenut, mutta en vielä löytänyt. Tossa keskustelussa lätistiin sweethomechicago-aiheesta: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … c=10&t=102615&o=0&co=30 All you gotta do is plug me into High Voltage Rock'n'Roll. |
Feggy 15.10.2005 07:40:09 | |
---|
East-West on mun suosikki. Mahdollisesti ensimmäinen kunnollinen psykedeelinen levy! |
pliksu 16.10.2005 21:07:25 (muokattu 16.10.2005 21:08:11) | |
---|
Eli jos leffan tyylistä musaa kaipaat, stekkaa esim. Sam&Dave, Wilson Pickett, ja jos löydät niin sellainen Stax-boksi(varmasti monessa kirjastossa). Kyllähän tällaistakin olin etsinyt, tsekkaillaan. Kiitoksia suosituksista. Tarkoitin tuolla chicago-soundilla tässä lähinnä Muddy Watersin, Howlin' Wolfin, Litte Walterin, Sonny Boy Williamsonin ja muiden musaa. Se on ehkä hieman sitä osastoa, mitä tuossa leffassa edustaa "Sweet home chicago" biisi, jonka he siinä omistavat muuten Magic Samille, chicagolaiselle kitaristilaulajalle, joka versioi tuon biisin myöskin. No nimenomaan tähän biisiin mulla syntyy assosiaatio, kun mainitaan Chicago-soundi. Tän tyylistä kamaa kun löytäisi enemmältikin. EDIT:Mentiin näköjään Weelien kanssa vähän päälleekkäin.. Eli tosiaan tsekkaa se Stax-kama! Hankintalistalle menee, kiitos jälleen suosituksista molemmille. :) "This land is your land and this land is my land, sure, but the world is run by those that never listen to music anyway." >-)))> |
scottie 17.10.2005 20:49:06 (muokattu 17.10.2005 20:52:44) | |
---|
East-West on kokonaisuutena jotain jumalaista, todellinen Levy. Vaikka nuo kaikki kipaleet taitavat olla covereita (no, East-West nyt ei), muokkaa bändi ne kaikki joksikin uudeksi ja omaksi.. I Got A Mind To Give Up Living, Work Song, Two Trains Running ja East-West varmaankin suosikit. Butterfieldin harpusta pitäville suosittelen ehdottomasti Charlie Musselwhiten ekaa Stand Back! Miehen lauluääni vain on välillä ehkä liiankin "blues" :P Edit: Ja siihen Butterfieldin debyytin kylkeen käy saumattomasti Junior Wellsin "Hoodoo Man Blues" vuodelta '65. Todella samanlainen meno.. Gas, grass or ass, no one rides for free! |
Edit: Ja siihen Butterfieldin debyytin kylkeen käy saumattomasti Junior Wellsin "Hoodoo Man Blues" vuodelta '65. Todella samanlainen meno.. Butterfield on loistava, mutta tosiaan, kyllä tuo Junior Wellsin Hoodoo Man Blues on myös todella maukasta soitantaa ! |
reijoteppo 23.10.2005 11:30:06 | |
---|
Butterfield on loistava, mutta tosiaan, kyllä tuo Junior Wellsin Hoodoo Man Blues on myös todella maukasta soitantaa ! Jep. Varmaankin levy joka toi lesliesaundisen kitaroinnin bluesiin Buddy Guyn soiton myötä. Saman saundin sitten toivatkin joka kotiin m.m. Vaughanin ihmeveljekset. |
blyysi 23.10.2005 11:39:27 (muokattu 23.10.2005 11:40:33) | |
---|
Jep. Varmaankin levy joka toi lesliesaundisen kitaroinnin bluesiin Buddy Guyn soiton myötä. Saman saundin sitten toivatkin joka kotiin m.m. Vaughanin ihmeveljekset. Joo, mäkin olen siinä käsityksessä, että Buddy käytti levyn nimiraidalla ekana leslietä. Jimmie Vaughan kertoi tosiaan eräässä haastattelussa saaneensa idean leslien käyttöön juuri tuosta biisistä. |
BigPapa 29.10.2005 11:08:10 | |
---|
Michael Bloomield oli ihan kova luu.Mitäs Buzzy Feitenille mahtaa nykyään kuulua? Kitaroita pitää soittaa.Ne tykkää siitä. |
Gaines 05.01.2023 17:49:31 | |
---|
Sydän lyö ja parta kasvaa. |