Kitarat: kitarakamat ›

Omasta 50w multitone- nupista sain ihan passelin alennuksenkin. Itse en todellakaan toivo Kochille tätä "mnet-screamer-maailman paras-vahvistin kaikille"-leimaa..
 
Minkä verran maksoit tuosta multitonesta? Powertonen hinta kun vähän pelottaa..

En tiedä, mikä oli se Koch, jota kokeilin Nurmon Top Soundissa. Joku 100W nuppi. Pidin laitteessa siitä, että särö oli todella pehmeä. Se etukangas oli vaan niin hipin näkönen ;) Tai ehkä enemmänkin disco glitter.
 
Erittäin todennäköistä, että kokeilit juurikin tuota Multitonen 100w nuppia. Jos show roomissa soittelit niin se se on.

Koch on vähän tunnettu mutta yllättävän hyvä merkki. En muista miten päädyin kochiin mutta kochin pedaltonen sitten lopulta hommasin. Se on siis pelkkä etuaste, mutta analogisesti kaiutinemuloitu ulostulo pesee äänityksissä podit sun muut ja isoillakin säröillä EI HÄIRIÖÄÄNIÄ 8)
 
Toistaiseksi en ole etusta päässyt luukuttelemaan päättärin ja ison kaapin läpi mutta luotan siihen että homma toimii sitenkin. Tähän asti peli on olllu kotikäytössä.
 
Niin, ja passiiviset sävynsäädöt rokkaa!

Varsinkin kliiniosasto toimii ku junan vessa missä vaan musatyylissä ja säröä löytyy jos jonkinlaista. Soundia kun vähän muokkaa vielä perusefekteillä, niin jo löytyy!
 
Nyt loppuu toi hehkutus heti alkuunsa! ;D
 
nimim. Asuntolainat täälläkin maksamatta ja GAS rupeaa nostamaan päätään aina, kun vähän lukaisee m.netin hehkutuksia. Pitäisköhän lähteä sittenkin testaamaan Huttuselle, kun siellä näyttäis olevan Twintone käytettynä. Ainii, pitäis töitäkin tehdä välillä, kun ne lainat on edelleen maksamatta ;)

Nyt loppuu toi hehkutus heti alkuunsa! ;D
 
nimim. Asuntolainat täälläkin maksamatta ja GAS rupeaa nostamaan päätään aina, kun vähän lukaisee m.netin hehkutuksia. Pitäisköhän lähteä sittenkin testaamaan Huttuselle, kun siellä näyttäis olevan Twintone käytettynä. Ainii, pitäis töitäkin tehdä välillä, kun ne lainat on edelleen maksamatta ;)
 
Noh, kyllä sitä itse kullakin on sitä asuntolainaa maksettavana ;-) Eipä siinä mitään, säästää vaan pienen hetken niin kyllä toi on kyllä jokaisen euron väärti, sanoi parempi puolisko mitä vaan! :D
 
:)Mikko

Nyt loppuu toi hehkutus heti alkuunsa! ;D
 
Ja p*skat! LISÄÄ VAAN!
 
Mukava lukea muidenkin käyttäjien kommentteja omista Kocheistaan.
 
Toisaalta, kuten joku jo mainitsikin, niin EN toivo että ihan joka jampalta kohta Koch löytyy. En kyllä sitä uskokkaan, eiköhän nuo Mesat, Fenkut ja Marsut jyllää vielä tuolla "mainstream" puolella.

eiköhän nuo Mesat, Fenkut ja Marsut jyllää vielä tuolla "mainstream" puolella.
 
Merkkeinä kyllä, mutta riippuu mallista.

Jeps, kävin tänään soittelemassa Custom-soundsissa Kochit läpi. Paikalta löytyi mukavasti jokainen vahvistin mikä valmistajalta on tällä hetkellä tuotannossa, joten jokaista tuli tietty testattua. Tässä vähän tunnelmia moisista. Jokainen vahvistin oli kytketty samaan Kochin 2x12 kaappiin. Testikitarana Gibson LP Standard ja Peavey Eddie Van Halen.
 
Aluksi kokeilin Studiotonea, joka on siis 20-wattinen vermes jota saapi nuppina ja combona. Puhdas kanava oli itse asiassa Kocheissa aikalailla samanlainen kaikissa, paitsi Classictonessa. 20:n watin teho ei oikein kovemmilla volumeilla saundia tuottanut puhtaana pihalle, mutta saundissa ei muutoin ollut valittamista. Mulle tuli mieleen itselläni aikoinaan ollut Laney VH100R, jossa oli samanlainen tumma ja pehmeä saundi puhtaalla kanavalla. Säröpuolella gainia pystyi ronskien desibelejen kanssa vääntämään siihen asti, että rokki raikasti iloisesti, mutta kasariheviin vaadittava gainin määrä sai vahvistimen kyykkyyn ja saundiin tuli hiljalleen mukaan pienitehoisissa vahvistimissa yleinen pörinä. Sanoisin että aika perus, ei hevimiehille, mutta varmaan rokissa ja bluesissa ainakin toimii. Takapaneelissa on nappulaa ja näppylää aimo kasa, mistä tuo Studiotone-nimikin juontaa juurensa. Laite on vissiin tarkoitettu nauhoitteluympäristöön aika vahvasti.
 
Seuraavana testissä 50-wattinen Twintone II. Puhdas kanava hyvin samanlainen kuin Studiotonessa, mutta headroom riitti hyvin kovempiin äänenpaineisiin. Säröpuoli oli hyvin hyvin vakuuttava. Rosoissa oli voimaa joka taajuudella ja gainia kääntämällä vahvistin tarjoili säröä niin paljon että hurjimmat Panterakomppaukset onnistuvat mainiosti. Buustattu särökanava tarjoilikin sitten jo järjettömän määrän gainia joka riittää tarpeeseen kuin tarpeeseen. Säröissä parasta ehdottomasti oli se että ne pysyivät selkeinä gainin määrästä riippumatta ja munaa oli koko kierrosalueella. Lisäksi EQ on todella toimiva ja säröstä saa melkein millaisen tahansa, paitsi että ainakin lessukalla soitettuna saundi oli ja pysyi paksuna. Miinuksena Engl Screamerista tuttu särökanavien yhteinen gain. Komea peli oli tämä! Screamerin kanssa samalle käyttäjäkunnalle.
 
Kolmantena vuorossa 50-wattinen Multitone. Puhtaissa sama meininki kuin edellisissäkin. Jos verrataan säröosastoa Twintoneen niin tämä peli hävisi aika selkeästi, jota kummastelin. Saundi ei jostain syystä ollut kummallakaan kanavalla yhtä tukeva, vaikka EQ:ta väänteli miten päin tahansa. Yksinkertaisesti sanottuna säröä riitti ykkössärökanavallakin, mutta munaa siitä en saanut omaan käyttöön tarpeeksi. Buustattu kanava oli paljon parempi, mutta sekin oli hiukan ponneton. Tästä nupista jäi vähän paskan maku suuhun, koska sen testauksesta olin eniten kiinnostunut ja se oli pettymys. Ehkä 100-wattinen on toimivampi peli. Vähän niinkuin Twintonen huonompi veli oli kuva joka mulle jäi.
 
Neljäs vahvistin olikin sitten Powertone II (120w) ja jo revähti leveä hymy soittajan naamalle. Eilen soittamani Vilhelmuksen Powertone I lähetti jo kalsarit vaihtoon ja mietin että "ei se nyt niin hyvä voinut olla" kun tänään olin työntämässä piuhaa siihen taas sisään, mutta ei saatana. On se vaan. Puhdas kanavakin oli hiukan jykevämpi verrattuna aikaisempiin testattuihin, varmaan suuremmasta tehosta johtuen. Säröpuolen testi oli niitä jotka jää mieleen pitkäksi aikaa. Ykkössärökanavasta saa gainia niin paljon että sitä ei kaikkea varmaan tarvitsisi koskaan. Jo tällä kanavalla komppaa varmasti niin bluesia, rokkia, kasariheviä, pomppuheviä, kuin ihmissyöjämusiikkiakin. Lisäksi saundi on niin laulavainen että leadit ja soolot irtoavat kuin vettä vaan. Homman juju on todella hyvässä EQ:ssa ja varsinkin middle-kytkimissä (ykkössärökanavalle oma ja kakkoskanavalle toinen), joilla saundista saa niin järjettömän selkeän. Kakkospuoli on muuten sama mutta gainia irtoaa enemmän, eli oikeastaan sen funktio on että voipi asettaa ykköspuolelle sopivan komppisärön ja pitää kakkoskanavaa korostuskanavana josta lähtee se kissantappomeininki. Hienoa on se, että lisäksi löytyy volumebuusti (Toki moinen on myös noissa muissakin) jolla tietty leadit ja soolot saa hoidettua. Paras juttu on se että se toimii molempiin särökanaviin, eli käytössä on samantien kaksi erilaista säröä vinguttelujakin varten. Tässä on vahvistin jota voi suositella melkein kaikille. Puhtaissa ei ole valittamista ja säröä on periaatteessa kaikennäköiseen räpellykseen. Toki tämä on hevi-ihmisen unelma enemmän, jolloin kaikki loistavat ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa. En voi muuta sanoa kuin että tämä on paras vahvistin jota olen koskaan soittanut.
 
Viimeisenä testasin vielä Classictonen joka on enemmän vintage-tyylinen vahvistin. Tehoa 40 wattia. Sanomattakin on selvää että tämä ei ole vahvistin hevimiehelle vaan tosiaan semmoisille ihmisille tehty jotka tahtovat sen kuulaan ja täydellisen puhtaan ja välillä rosottaa sitä hiukan. Puhdas puoli oli hyvin toimivan EQ:nsa kera vähintääkin muiden kokeilemieni tämän tyylisten vahvistimien tasolla. Sisäänrakennettu tremolo-efekti (syvyys- ja nopeussäädöt) kruunasi muutenkin pehmoisasti ulostulevat nuotit. Särö oli mun aivosolujen määrittelemänä aika lailla täydellinen kevyeen rokkiin ja fiilistelyyn. Vaikka tässä ei ole kyse mistään hi-gain jyrästä niin kyllä laulavasta saundista voidaan helposti puhua.
 
Yhteenveto:
Classictone, Twintone ja Powertone tekivät erittäin positiivisen vaikutuksen hevimieheen saundeillaan. Kaikissa Kocheissa erittäin miellyttävää oli se, että mitään liikoja nappuloita ei ollut (poisluettuna Studiotonen takapaneeli) ja tämän takia käyttökelpoiset saundit oli jokaisesta erittäin helppo ruuvata esiin. Jokaisessa EQ:t olivat oikein toimivat ja Twintonessa, Multitonessa ja Powertonessa olevat kaksi input-jakkia olivat hyvä asia. Toinen on bright clean-input joka muuttaa vahvistimen puhtaan kanavan yläpäävoittoisemmaksi. Erittäin käyttökelpoinen juuri esim. tuon lessukan kanssa. Samassa kolmikossa on myös speaker damping-switchit (2-asentoinen Twin- ja Multitonessa ja 3-asentoinen Powertonessa) joilla saa rajoitettua kaiutinelementtejen liikettä. Niillä saa saundiin sitä kuuluisaa munaa, alapäätä, botnea tai miksikä tahtoo sitä kutsua. Käyttökelpoiset kytkimet kuitenkin. Jokaisen vahvistimen Reverb-kaiku oli moitteettoman kuuloinen ja kaikua saa ruuvattua pihalle reilusti jos tahtoo.

Mistä hevonpyllystä löytyis ääniklippejä Kocheista? Tahtoo kuulla!

Mistä hevonpyllystä löytyis ääniklippejä Kocheista? Tahtoo kuulla!
 
Käy Herttoniemessä. Saat kokea kaiken itse.

Käy Herttoniemessä. Saat kokea kaiken itse.
 
Kun en millään jaksa vääntäytyä. Asun niin kaukanakin :)

Mie olen soittanut Kocheja vain pari kertaa, ja aina vain petyin. Ei iskenyt lain. No, pitää kokeilla joskus taasen, kunhan ensin on lotottu vähän taidokkaammin ja Rockerverb ostettu, koska se iski kuin korkeajännitys.

Osaisiko joku luennoida Powertone I:n ja Powertone II:n välisistä eroista?

Jeps, kävin tänään soittelemassa Custom-soundsissa Kochit läpi.
 
Hyvä hyvä Eemeli! Oivallinen katsaus!
 
20:n watin teho ei oikein kovemmilla volumeilla saundia tuottanut puhtaana pihalle
 
Testasitko Studiotonen osalta nuppia vai comboa? Toki vehkeet on erilaisia, mutta ainakin tuo 20 W Marshall DSL-201 -combo on toisen bändini treeneissä riittänyt oikein mainiosti omillaan, ja Valtavankin treeneissä (jossa treenivolume on aika älytön toisinaan) niukin naukin 4x12" kaappiin kytkettynä. Screamerista nyt ei paljoakaan tarvi hanikkaa avata, niin meteliä piisaa...
 
Kovasti nimittäin kiinnostaisi tuo Studiotone -nuppi. Kompakti ja kevyt roudata, ja pääsisi treeneissäkin nostamaan volumea niin, että pääsisi putkivahvistin oikeuksiinsa.
 
JuSu

näin tuon arolla itsekin ja tunnen tuon aikaisemman omistajan. mulla on studiotone ja se on monipuolisin kombo mitä tiedän. koch on kova juttu!

Twintonen kurittaja ilmottautuu Koch-veljeskuntaan. Mulla kävi käsien kautta ensin tuo alkuperäinen Twintone, joka koht'silleen vaihtui tähän nykyiseen Twintone II:seen.
 
Aikaisempia kirjoittelijoita mukaillen totean myös tuon Twintonen särön monipuolisuuden laidasta laitaan. Monen moista lisäsäristintä olen siihen Kochin eteen tarjoillut, mutta niin vain aina lopulta palaan soundeissa takaisin vaffarin omiin säröihin... SD:n Tweak Fuzz palvelee toistaiseksi toimivana mausteena juuri Fuzz-jutuissa, mutta kun edes EQ-poljin ei kovin pitkään viihtynyt Kochin edessä. Mukava vehjes tässä mielessä =)

Testasitko Studiotonen osalta nuppia vai comboa?
 
Comboa, mutta se oli tosiaan kytketty tuohon 2x12 kaappiin kuten muutkin. Päätin heti alussa että vertaan vahvistimia lähinnä toisiinsa, jotta ihmiset joille Koch on tuntematon merkki saisivat yleiskuvan minkälaisia nuo laitteet suurinpiirtein ovat.
 
Kovasti nimittäin kiinnostaisi tuo Studiotone -nuppi. Kompakti ja kevyt roudata, ja pääsisi treeneissäkin nostamaan volumea niin, että pääsisi putkivahvistin oikeuksiinsa.
 
Mä en usko että tää on sun juttu. Hyvän kuuloinen vahvistin mutta kuten sanottu, enemmän äänityshommia varten suunniteltu eli parhaimmillaan hiljaisilla volumeilla. Kyllä nyt kannattaa JuSu käydä testit tekemässä teikäläisenkin kun on harvinainen tilaisuus että kaikki vahvistimet ovat samaan aiakaan paikalla. Siellä oli tuosta studiotonesta niin combo kuin nuppikin. :)

Osaisiko joku luennoida Powertone I:n ja Powertone II:n välisistä eroista?
 
Juu. Kakkosmallissa on myyjän mukaan uusi muuntaja, joka saisi saundista tykimmän mutta mä en huomannut siinä eroa, sama rasia kuin ykkönenkin jyräysasteeltaan.
 
Muita eroja on tuo 3-asentoinen Speaker damping kytkin, jolla sitä alapäätä saa lisää tarvittaessa. Ykkösestä sitä ei ole.
 
Ykkösessä on inputit aktiivi- ja passiivikitaralle, kakkosessa on tuo normal input ja bright clean input jolla tummasaundisten kitaroiden yläpään saa puhtaalla kanavalla kuulumaan mukavasti.
 
Merkittävin ero mun mielestä on sitten noi särökanavien middle-kytkimet jotka olivat tolkuttoman hyvät. Ykkösessä niitä ei ole.

Mikä oli hinta tolle kakkoselle? Tai ykköselle?